Taas kerran! Miten saada 1-v nukahtamaan helposti?

Eiköhän se lapsen parhaaksi ole ettei nukutuksesta tule rumbaa eikä showta vaan osaisi nukahtaa itse. Eikä mun mielestä puoli tuntia silittelyä ole kohtuullista, ei lapsi oikeasti tarvitse sellaista.

Ja kuvailemasi perusteella lapsi tuntuisi hyvinkin tarvitsevan sitä silittelyä. Ja millä perusteella nukutuksesta tulee rumbaa, jos systeemiä muutetaan vastaamaan lapsen tarpeita? En ymmärrä tuota kommenttia, mielestäni se lyö jo yli. Ja mielestäni on myös melkoisen kapeakatseista nähdä ainoastaan itse nukahtamisen olevan lapselle parhaaksi. Voisiko jokin muukin tapa olla hyvä?



Eli olen noista kaikista argumenteistasi eri mieltä. Mutta onneksi meillä jokaisella on oikeus hoitaa lapsemme omien periaatteidemme mukaisesti.

t. 17

meillä ainakin kävi niin. Iltatissittely meni pelleilyksi ja pureskeluksi ja lapsi olisi halunnut syödä öisinkin ja raivostui jos ei saanut ja halusi sitä päivisinkin koko ajan joten oli lopetettava. Ja tämä tapahtui tuossa puolentoista vuoden tienoilla. Aiemmin nukahti tissille helposti ja nopeasti.

Kuulostaa varmaan jyrkältä joo, mutta mulle tuo puoli tuntia on iso haukkaus loppuillan vapaahetkestä jonka TARVITSEN oman jaksamisen takia. Mä imetänkin vielä joten lapsi saa kovasti läheisyyttä ja huomiota päivän mittaan siinäkin yhteydessä. Plus tuo nukuttaminen nakertaa parisuhdetta kun meitä molempia tympäisee se touhu. On mielekkäämpiäkin tapoja olla hellä lapselle kuin tehdä se " keskellä yötä" .



ap

Esikoinen söi iltatisua kaksivuotiaaksi ongelmitta. Tämä kuopuksemme syö myös kerran aamuyöllä (noin kuuden aikaan) ja pari kertaa päivälläkin. Imetän mielelläni, sillä imetys on pitänyt vielä kuukautisetkin loitolla minipillerien kanssa.



t. 17

Johtuu varmaan siitä, että minä näen vanhemmuuden enemmän sellaisena hommana, jossa joskus joutuu laittamaan omia tarpeitaan sivuun. Eivätkä kaikki vanhemmuuden työt ole kivoja, vaan joskus joutuu tekemään jotain tympeääkin.

Nyt kannattaisi vähän opiskella lapsen kehityksestä, syventää rakkautta lapseen ja luottaa parisuhteen kestävyyteenkin vähän enemmän.

Siinä samalla siivoan pöydät, tiskaan tai luen sanomalehden. Kun poika on nukahtanut, laitan hänelle yövaipan ja kannan yläkertaan pinnikseen nukkumaan. Osaa kyllä tulla pinniksestä pois, mutta yleensä huutaa, että äiti olen herännyt.

Vierailija:

Kuulostaa varmaan jyrkältä joo, mutta mulle tuo puoli tuntia on iso haukkaus loppuillan vapaahetkestä jonka TARVITSEN oman jaksamisen takia.

ap

Kun oli vain yksi lapsi, toinen sai hetken omaa aikaa. Ihan omaa. Minusta se oli ihanaa.

Nyt kun on kaksi lasta, jotka nukkuvat eri huoneissa, niin toinen vie toisen, toinen toisen. Esikoinen on ihana viedä nukkuun, kun ei jää huuteleen perään. Voi rauhassa tehä iltatoimet ja tietää pääsevänsä pois ilman itkun kuuntelua. Kuopus 2v, on siinä iässä, että huutelee perään. Hänen kanssaan voi joutua ramppaamaan eestaas jonkin aikaa. Mutta nukahtaa hänkin yleensä puolessa tunnissa.

Nukahtamisessa on aina aikoja, jolloin se käy paremmin, toisinaan huonommin. Kuopuksella on nyt se vähän huonompi aika menossa. Minulle nukahtaa huonommin kuin miehelle. Mutta minäkin selviän yleensä sillä, että istun vieressä kymmenisen minuuttia, sitten sanon käyväni jossain ja tulevani takaisin. JA aina menenkin takaisin, kahden minuutin päästä lähden taas ja lupaan tulla takaisin. Yleensä lapsi ehtii nukahtaa ennen kuin palaan taas. Kunhan tuo vähän kasvaa, muutamme taas tapaa.

Iän mukaan edetään. Esikoinen oli tosi vaikeasti tainnutettava. Kun hän täytti kolme vuotta, otimme lahjonnan kehiin. Tarra aina kun meni nätisti nukkuun (nätisti-määrettä tiukennettiin pikkuhiljaa, ensin riitti, että nukahti itekseen, vaikka ois sata kertaa käyny pois sängystään, lopuksi piti nukahtaa niin, että max. kerran kävi pois). Kun sai 20 tarraa kasaan, sai kirjan. 30 tarrasta sai tamburiinin (oma toive). Sen koommin ei oo lahjontaa tarvinnut. Nukahtaa upeasti nykyään.