Ateistit
Miksi uskovaisten vanhempien kasvatus on mielestänne aivopesua? Eikö sitten voida sanoa että samalla tavoin tekin aivopesette lapsianne kun väitätte ettei Jumalaa ole?
Kommentit (25)
voi olla puhumatta uskonnosta lasten kanssa..?
Meillä ainakin lapset ovat tietyn ikäisenä kysyneet, onko Jumalaa olemassa, onko enkeleitä, kuka se Jeesus oli jne.
Sitä joko vastaa että on olemassa tai ei ole olemassa.
sitten vastaa että toiset uskovat että on olemassa ja toiset että ei ole, jokainen voi isoksi kasvaessaan pohtia sitä ja päättää sitten itse
Vierailija:
voi olla puhumatta uskonnosta lasten kanssa..?Meillä ainakin lapset ovat tietyn ikäisenä kysyneet, onko Jumalaa olemassa, onko enkeleitä, kuka se Jeesus oli jne.
Sitä joko vastaa että on olemassa tai ei ole olemassa.
Kaikki me aivopesemme lapsemme johonkin, sori vain.
Kyllä se oma asenne opitaan ja se välittyy lapselle. Oli se asenne mikä tahansa. Lapsi ei kasva tyhjiössä, ja jokainen meistä muodostaa mielikuvan. Lapsikin muodostaa mielikuvan Jumalasta ja enkeleistä. Oli hänelle sanottu mitä tahnsa.
oijoi, kukas se siellä arvostelee toisia?
Toisesta en vielä tiedä mihin päätyy..
En ole aivopessyt, kertonut vaan että on erilaisia tapoja hahmottaa maailmankaikkeutta.
Minä pidän tärkeänä kertoa, että lapsella on oma suojelusenkeli, joka pitää hänestä huolta. Pidän tärkeänä, että turvallisuudentunne kasvaa vahvaksi. Ettei jo ihan pienenä tule oloa, että pitää pärjätä ihan yksin, että ihan ahdistamaan alkaa.
Lapsi saa sitten isompana päättää jotain ihan muuta. Mutta minä haluan luoda perusturvallisuuden tunteen kaikin voimin.
Vierailija:
Minä pidän tärkeänä kertoa, että lapsella on oma suojelusenkeli, joka pitää hänestä huolta. Pidän tärkeänä, että turvallisuudentunne kasvaa vahvaksi. Ettei jo ihan pienenä tule oloa, että pitää pärjätä ihan yksin, että ihan ahdistamaan alkaa.Lapsi saa sitten isompana päättää jotain ihan muuta. Mutta minä haluan luoda perusturvallisuuden tunteen kaikin voimin.
Kyllä me perheenä olemme paljon tärkeämpiä luomaan lapsen perusturvallisuutta, ei siihen mitään uskontoja ja mielikuvitusolentoja tarvita.
Eikä minunkaan lasteni tarvitse uskoa että yksin on pärjättävä, onhan heillä perhe, ystäviä ja sukulaisia.
Vierailija:
Toisesta en vielä tiedä mihin päätyy..
En ole aivopessyt, kertonut vaan että on erilaisia tapoja hahmottaa maailmankaikkeutta.
ei perusturvallisuuteen tarvita " satuolentoja" .
minä olen ateisti, emme käy kirkossa ja lapsi on oppinut uskonnosta koulussa. ei ole oikeastaan kysellyt koskaan enempiä. olin jäkyttynyt kun uskovaiset naapurimme (lapsen parhaan kaverin vanhemmat) olivat sanoneet lapsellemme että niin sinä kun et usko jumalaan ja että niin sinä kun et ole kristitty jne. toivoisin uskovaisilta enemmän suvaitsevaisuutta eikä sitä putkinäköä.
Tähän mennessä ei ole yksinkertaisesti tullut erottua. Arvosta kirkon tekemää hyväntekeväisyyttä ja ulkomaanapua, joten ihan vain kannatuksen takia kuulun siihen. " Erotessa etsisin toisen kannatuskohteen" .
se on heihin " sisään rakennettuna" eivätkä he voi välttyä kuulemasta uskonasioista jos normaalisti elävät. Säälittää lapset, joilta vanhemmat riistävät uskon ja turvan korkeampaan omilla teorioillaan.
En ole kokenut kirkosta eroamista tärkeänä ja olenhan jo yhden kristityn kasvattanut. En usko jumaluuteen minulle jumala on vertauskuva, pääosin luonnolle.
Itse en väitä kenellekkään, että jumalaa ei ole, en vain itse siihen usko,annan jopa lasteni uskoa mitä itse haluavat. Jokainen valitsee itse uskonsa, ei se tule pakottamalla.
Minusta aivopesun määre täyttyy silloin kun jokin tietty aate/uskonto (riippumatta uskonnosta) esitetään ainoana oikeana vaihtoehtona (ja pahimmassa tapauksessa muut vaihtoehdot mustamaalataan) eikä hyväksytä mitään muuta.
Tätä on varmaan kristityillä siinä missä muillakin.
Mutta en lähtisi väittämään, että kaikki kristityt aivopesevät lapsensa. Esim. oma äitini ei tehnyt niin =)
11 ethän anna kenenkään muunkaan puhua..
Mutta en halua lapselleni kerrottavan jotakin uskontomönjää totena, esim. eskarissa.
Itse olen kertonut lapsille monista eri tavoista mihin ihmiset uskovat, hän voi itse muodostaa oman kuvansa asioista.
Sille joka huuteli etten uskalla erota kun äiti saisi slaagin täytyy tuottaa pettymys, äidilläni ei ole yhtään mihinkään minkäänlaista sanomista, vaikka ihan mukavissa väleissä olemmekin:-)
Itse asiassa hänkään ei koskaan puhunut meille omille lapsilleen mistään uskontojutuista (onneksi), vaikka kuuluu kirkkoon.
Varmaan lapsille on riittänyt se kun olen selittänyt että yhdet uskoo yhtä ja toiset toista, ja kaikki eivät usko mihinkään. Eikä tosiaankaan lapset ole kyselleet enkeleistä eikä jeesuksista juuri mitään. Ja miksi kyselisivät kun ei niillä perheen arjessa juuri sijaa ole?
Tekopyhää!Kuinka siis kiellät ettei hoidoissa ja kouluissa puhuta lapsilles mitään?Kuinka voit estää,ettei lapses missään kuulis?
Lapset (3 v ja 5 v) eivät ole vielä koskaan kysyneet mitään Jumalasta tai enkeleistä, mutta jos kysyvät, niin sanon että ne on sellaisia asioita joihin toiset uskoo ja toiset ei, eikä kukaan voi varmuudella tietää mikä on totuus. Ja että lapset saavat itse päättää uskovatko vai eivät, ja jos eivät osaa tai halua päättää niin ei ole pakko, ovathan he lapsia vasta.
Meillä ei puhuta uskonnosta, joten ei tarvitse väittää mitään. Lapsi saa itse muodostaa omat ajatuksensa asiasta.