Missä ovat ne kotiäidit, jotka eivät käy leikkipuistoissa?
Ehkä vähän tyhmästi aseteltu kysymys mutta lukekaapa etiäpäin :) Tiedän että Suomessa on varmasti paljon kotiäitejä, joilla 1-3 vuotiaita lapsia jotka ovat täysin kotihoidossa, ei siis mitään ulkopuolisia virikkeitä (päiväkoti, kerhotoiminta jne) mutta eivät silti käy päivittäin leikkipuistossa. Ymmärrän että jotkut asuvat niin syrjässä että ei viitsi ajaa joka aamu puistoon kymmenien kilometrien päähän mutta varmasti moni asuu ihan kaupungeissakin.
Mitä tekevät päivittäin sellaiset äidit ja lapset jotka eivät käy leikkipuistossa? Ei ole tarkoitus provosoida tai muutakaan, tahtoisin vain oikeasti tietää. :)
Kommentit (29)
Just tätä mä en tajua, että kaikkien pitäisi tehdä juuri samoin, muuten ollaan heti tuomitsemassa laiskaksi ja huonoksi äidiksi.
Vierailija:
Vierailija:
Enemmänkin ihmettelen niitä, jotka heti jo kahdeksalta aamulla menevät jonnekin puistoon ja ovat siellä jonnekin puoleen päivään, ja sitten päiväunien ym jälkeen vielä puistoon... Eikö niillä ole muuta elämää??Mitäs muuta elämää sitten ihmisellä sun mielestä pitäisi olla kuin aikaa omien lastensa kanssa, vaikka sitten siellä puistossa? Onko sulla joku kotiäitikriisi menossa? " Olen nainen, siis NAINEN, en vain äiti, olen oikeasti olemassa vaikka olenkin vaan kotona, olen älykäs ja minulla on oikeasti, siis ihan OI-KE-AS-TI paljon kavereita ja harrastuksia ja muutakin kuin nuo lapset." Joo joo, olet olet. :-D
Eihän tässä ole mistään naiseudesta kyse (??), vaan siitä, että miten joillain ei ole muuta elämää kuin roikkua jossain puistossa? Eivätkö he käy uimassa? Eivätkö he käy kylässä? Eivätkö he käy ostoksilla? Eivätkö he käy lenkillä? Eivätkö he käy kahvilla? Eivätkö he leiki omalla pihalla? Eikö heillä ole kavereita, joiden luona kyläillä, koska pitää olla puistossa? Eikö lapsella ole pihakavereita, joiden kanssa olla? Eivätkö he vie lasta vaikkapa korkeasaareen? Ja joskus vie lasta sinne leikkipuistoonkin! Näitä kaikkea tehdään lapsen KANSSA, ei tämä liity mihinkään kotiäitiyskriisiin (haloo??), vaan siihen, että eikö ihmisillä, jotka roikkuu aamusta iltaan jossain puistossa, ole muuta elämää ollenkaan?? Näitä äitejä katsos on, ja paljon, jotka jo aamusta vie lapsensa sinne puistoon, välillä käydään syömässä, ja sitten taas takaisin... JOKA PÄIVÄ!
Me ei juuri ulkoilla aamuisin, koska lapsella on astma. Odotetaan iltapäivää ja leudompaa keliä.
öisesti omassa pihassa. Mä en ole erityisen sosiaalinen enkä ole tarvinnut mitään puistotuttuja.
eikä osaa vielä kävellä (kehitysviivästymä). Ei huvita mennä puistoon kovin usein varsinkaan näin kylmällä kun ei sillä pysy kengätkään jalassa kun yrittää kontata eteenpäin. Paljon mukavampi sillä on kotona leikkiä ja opetella kävelyä. Käydään kyllä ulkona rattailla koirien kanssa ja kavereiden kanssa kaupungilla, ei teidän tarvitse huolehtia etteikö lapseni saisi raitista ilmaa.
Että siinä teille syytä, naapurin kyyläävät ämmät.
Teen kotihommia, luen sähköposteja, teen yhden yhdistyksen hommia tietokoneelta käsin. Sitten tehdään pitkä kävelylenkki - poitsu nukkuu päiväunet. Teen jopa väitöskirjaa jos ehdin ja jaksan.
Ei tässä enää mihinkään leikkipuistoihin ehdi...poitsu ehtii kyllä ulkoleikkeihin kun menee päiväkotiin tammikuussa.
viemään esikoisen eskariin 2,5 kilometrin päähän, sit kävellään 2, 5 veen kanssa hissukseen kotiin, iltapäivällä haku eskarista niin että pienempi nukkuu päikkäreitä rattaissa. Huonoa omaatubntoa koen kun nuorempi saa sitä ulkona LIIKKUYMISTA vaan tuon kävelyn, mutta kun nuo kävelyt jo kaikkineen vie yhteensä noin kolme tuntia, niin ei enää jaksa tätä äitiä puistoilu kiinnostaa, kuin kork. viikonloppuisin.
en käy lasten kanssa juuri leikkipuistossa tai perhekahvilassa. Ainakin meidän lähiössä ko paikoissa käy rasittavia kyylä-äitejä, jotka tuntuvat kilpailevan siitä kuka on " paras" äiti ja jotka ei ymmärrä sitä että toisilla voi olla ihan erilainen päivärytmi.
Heräilemme lasten kanssa aamuisin kaikessa rauhassa ja nautimme siitä että ei ole kiire mihinkään. Aamupäivisin voidaan leikkiä sisällä tai askarrella, tai käydä asioilla. Iltapäivisin ulkoillaan omalla pihalla, käydään kävelyllä tai sitten kyläillään jossakin. Joskus vaan olla möllötetään kotona tekemättä erityisesti mitään, sekin on kivaa.
Oikein laadukasta kotihoitoa teillä muutamilla näyttää olevan. Rentoa ja mukavaa siis äidin kannalta. Laiskoja ootte.
Ei nää naapurinkaan muksu toisia lapsia koskaan. Ulkoilevat joskus. Laadukasta kotihoitoa on.