Joulusatu joka vuotiseksi perinteeksi?

Haluaisin joulunviettoon jotakin yhteistä ja mukavaa, sellaista joka toistuu joka vuosi samanlaisena. Aika mukavalta kuulostaa yhteisen satuhetken viettäminen kynttilän valossa :)



Kun vaan löytyisi se oikea satu/tarina!



Lapsuudenkodissani luettiin jouluevankeliumi. Me emme kuulu kirkkoon, emmekä siis tätä tapaa jatka meidän lasten kanssa. Harmi, koska muistan jouluevankeliumin lukemisen juhlallisena ja mukavana hetkenä, jolloin koko perhe/suku kerääntyy hetkeksi ihan paikalleen kynttilöiden tuikkeeseen.



ap

Jouluaattoiltana



Oli ilta ennen joulua

ja talo hiljainen

ei kuulu ääntä askelten

ei pienten hiirien.

Sukat ripustettu takanreunaan

jospa pukki jo tulisi!

Lapset lämpimässä vuoteessaan

ääntelevät unissaan

kuin namu suussa sulisi.

Äiti huivissaan ja minä lakki päässä

nokosilla talvi-illan viileässä säässä.

Pihamaalta kuuluu kovaa kolinaa

ylös ponkaisen ja ihmettelen jorinaa.

Lennän salamana ikkunaan

verhot syrjään, katsomaan

kuu paistaa vastasataneelle lumelle

esineille varjon heittää alapuolelle.

Mitä näkevätkään hämmästyneet silmäni

kahdeksan poroa ja pienen rekipelin!

Ja pienenpieni ukko astuu eteeni

se on joulupukki, tiedän sen

vaikka seisookin se selin.

Ajokkien tulo kuin kotkan lento

joulupukki vihelteli

porojansa nimitteli

porotokka matkan jälkeen aivan rento.

" Nyt Rivakkani, Tanssijani, Äkäpussi,

Hyppijäni

eteenpäin, Komeetta, Ukkonen, Salama

ja Amoriini

Katon harjalle piipun vierelle ystäväni!

Pahus soikoon, sinne nopeasti kiiri!"

Kuin ylös vuoren seinämää

ne myrskyn lailla lennähtää

keveinä kuin lehdet.

Porot ripsakasti katon harjalle

reessä pukki, lahjat lapsille.

Ja hetki vain ja katolta mä kuulen

pienten kavioiden sipsutusta

päätä kääntäessä nyt mä luulen

pukki alas tuli savupiipusta.

Pukin päällä paksu turkki

kun hän takan reunuksella kurkki

puku tuhkassa ja noessa

lelusäkki heiluu olalla.

Kas joulupukki on kuin kauppias

avatessaan säkin

ilonsa niin riehakas

kuin västäräkin.

Hymykuopat onnelliset

poskensa niin ruusuiset

nenänsä kuin kirsikka

olemuskin punakka

lystikäs on pieni suu

ylöspäin on hymykaari

valkoparta kuin lumipuu

ukko kuin iloinen vaari.

Ja nauruun kun pukin jokin saa

vatsa niin somasti keinuu

se hillopurkkia muistuttaa

harmaa partakin heiluu.

Pullea, pyöreä, iloinen haltija

minua nauratti vaikk´ olin kalpea

silmänsä pilke ja päänsä eleet

eipä tarvinnut pukkia pelätä

liikkensä olivat lempeet

syytä nyt oli pelkoni evätä.

Ääneti ryhtyi hän työtänsä tekemään

sukkia takassa leluilla täyttämään.

Jo nykäisi merkiksi

sormella osoitti

päätänsä nyökkäsi

savupiippuun kömpi.

Ja rekeensä juoksi

ja poroilleen vihelsi.

Kun tarkkaan kuuntelin kuulin mä näin

ennen kuin reki ehti taivasta päin:



HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

HYVÄÄ YÖTÄ UINUVILLE



-Clement Moore, suomentanut Sinikka Salokorpi-

Kiitos vitoselle ehdotuksesta iltaloruksi. Minun mieleeni liian amerikkalaisia tapoja korostava, mutta ehkä joku toinen poimii sen itselleen tästä ketjusta :). Mukava idea kyllä tuollainen iltakertomus!!

Ehkä tuo tosiaan on hieman amerikkalainen :) Miten olisi kirjastosta joku tonttukirja, siellä olisi varmaan oikein sopivia satuja jouluksi!

ja televisiosta It' s a wonderful life, Lumiukko ja äidilläni Samu-Sirkan joulutervehdys...

Ja joitakin tv-ohjelmia katsotaan.



Mutta haluaisin nimenomaan satua/kertomusta etsiä perinteeksi. Lukeminen/kuunteleminen koko porukalla on niin eri asia kuin tuijotella ihmelaatikkoa olkkarin nurkassa.



ap