Lue keskustelun säännöt.
Naurujoogasta asiaa! pv
14.11.2007 |
Käytiin miehen kanssa nauruterapiakurssi. Meillä on ollut aika paljon pitkäkestoisia vaikeuksia ja mulla vielä krooninen sairaus. Yritimme nauraa ohjeiden mukaan liikkuen ja toimien.
Itselläni ei tahtonut ensin oikein irrota, mutta mulle kävi juuri kuten ohjaaja oli varoitellutkin miten voi käydä: ensin tuli pulppuavaa itkua, jota nauru työnsi edellään ja pian itkin ja nauroin yhtäaikaa aivan hallitsemattomasti pitkään ja sitten olikin ihan väsynyt ja tyhjä hyvä olo.
Olemme tehneet nauruharjoituksia ja ihan naurukävelyitäkin siitä saakka (2 viikkoa). Vaikka aluksi oli vaikea uskoa, että nauru toimii samoja väliaineita vapauttaen vaikka olisi keinotekoistakin, niin niin se taitaa toimia. Me molemmat nukumme paremmin ja miehen työstressi on helpottamassa ja jaksaa nyt vähän säädellä kuormitustaan.
6 minuuttia naurua pitäisi joka päivä saada nauretuksi.
Onko muita naurajia, olisi kiva kuulla kokemuksianne ja vinkkejänne. Huomaan ainakin, että miehellä on edelleen hieman pidäkkeitä nauramisen aloittamisessa.
Kommentit (5)
Meille taas kävi ihan toisin päin: pidimme humpuukina, mutta koska kurssi ei maksanut mitään niin mentiin, ja yllätyimme positiivisesti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtauduin hyvin avoimin mielin, mutta jostain syystä kaikilla oli vaivaantunut olo eikä naurattanut yhtään. Vetäjästä ei voinut olla kiinni, on yksi näitä Suomen kuuluisimpia.
Ehkä ei vain sovi mulle.
Kiltisti kuitenkin jatkoimme tekonaurua ja jotain fysiologista siinä tapahtui, koska loppuvaiheessa kummallakin irtosi aikamoisia pidäkkeitä.
Tunnin sessiohan on todella pitkä, me olimme ihan väsähtäneitä sen jälkeen. Mietin vaan, onko sellainen tarpeen aina silloin tällöin, vai riittäkö päivittäinen 6 minuutia.
ap
ja pidän sitä totaalisena humpuukina. En aio kokeilla enää ikinä.