Mitä koululääkäri saa tutkia!!??

huomataan, että kivekset on jäänyt ylös. Se on silloin myöhäistä niitä alas vetää. Alkaa kyllä 14-vuotiaanakin olemaan.

Ja silloin ei lapsia sitten saa.

Poikanne varmaan siitä sitten kiittävät..

Vierailija:

huomataan, että kivekset on jäänyt ylös. Se on silloin myöhäistä niitä alas vetää. Alkaa kyllä 14-vuotiaanakin olemaan.

Ja silloin ei lapsia sitten saa.

Poikanne varmaan siitä sitten kiittävät..

Toisaalta on se kyllä silloin hyvä jos ei lisäänny..

Omalta pojalta vedettiin toinen kives alas kun oli 6v, paljon yli 10veenä sitä ei voi tehdä ja sen ikäinen on vielä " aika urpo" kassiensa kanssa.

Ja syöpä on sitä todennäköisempi mitä kauemmin aikaa se kives siellä lämpöisessä vatsaontelossa viettää - eli kivekset kannattaisi vedellä alas mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ei vasta murrosiässä.

Se on nimenomaan yleislääkärin (koululääkärin) ja lastenlääkärin alaa.

Tuo oli ihan normaali, huolellisesti ja hyvin tehty koululääkärin tarkastus. Ja kuten on jo mainittu, urologit ovat kirurgeja, eikä heidän tehtäviinsä kuulu yleensä puberteettikehityksen määrittäminen. Kouluterveydenhuollossa toimiva yleislääkäri on siinä hommassa pätevämpi.

Ja tässä on lista siitä mitä oppaissa käsketään 14-v tarkastuksessa tutkia:



Neljätoistavuotiaan määräaikaistarkastus

Sisältää terveydenhoitajan terveystarkastuksen, tarvittavat seulontatutkimukset ja mahdolliset standardoidut kyselyt ja lääkärin terveystarkastuksen ja vanhempien tapaamisen.



A. Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään

Kuten 5.-6. luokalla, mutta huomioidaan erityisesti nuoruusiän vaikutukset. Tukeudutaan aikaisempiin kouluterveydenhuollon, sairaskertomusten tietoihin ja kouluterveydenhuollon suunnitelmaan ja havaintoihin nuoren koulumenestyksestä ja toverisuhteista. Haastattelun yhteydessä on mahdollisuus myös terveystiedon antamiseen ja toivottavasti tarvittaessa syvällisempään keskusteluun.



Kysytään oppilaalta miten hän kokee oman terveytensä, onko hänellä fyysistä oireilua tai sairauksia. Allergiat huomioidaan.

Kysytään ravintotottumuksista, nukkumisesta, harrastuksista.

Kysytään alkoholin ja huumeiden käytöstä.

Kysytään tupakoinnista.

Kysytään toverisuhteista, koulukiusaamisesta.

Kysytään koulumenestyksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista ja ammatinvalinnasta.

Kysytään seurustelusta ja ehkäisyn tarpeesta.

Vanhemmat eivät yleensä ole paikalla yläasteen oppilaan terveystarkastuksessa ja tämän takia on vaikea tietää vanhempien käsitystä nuoren hyvinvoinnista, nuoren ja vanhempien välisestä suhteesta ja perheen sen hetkisestä tilanteesta. Tähän tulisi löytyä ratkaisu.



B. Fyysinen terveystarkastus

Kuten aikaisemmissa tarkastuksissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota puberteettikehitykseen ja kasvun muutoksiin (pituuden ja painon muutokset, puberteettiaste tai mahdollinen puberteetin viivästyminen). Ryhtivirheiden (skolioosi, Scheuermanin tauti) havaitseminen. Muistetaan erityisesti syömishäiriöihin liittyvät havainnot. Verenpaineen mittaus seulontatutkimuksena. Näön tutkimuksen lisäksi värinäön tutkimus. Havainnoidaan nuoren ammatinvalintaan vaikuttavat fyysiset tekijät tai rajoitteet.



C. Mielenterveys, sosiaaliset suhteet ja neurologinen kehitys

Oppimiseen, koulunkäyntiin ja koulumenestykseen liittyvät tiedot koululaiselta, opettajilta ja vanhemmilta. Arvioidaan tarkkaavaisuutta, mahdollista yliaktiivisuutta, aggressiivisuutta ja impulssikontrollia. Tiedot toverisuhteista. Tiedot alkoholin ja huumeiden käytöstä tai muusta riskikäyttäytymisestä. Huomioidaan alavireisyys, masentuneisuus, häiriökäyttäytyminen ja koulumotivoitumattomuus (koulupinnaus). Apuna voidaan käyttää standardisoutuja mieliala/depressio- sekä alkoholiriippuvuuskyselyjä.



D. Lääkärin arvio ja kouluterveydenhuollon suunnitelma

Kuten aikaisemmissa tarkastuksissa. Erityisesti huomioidaan ammatinvalintaan liittyvät seikat ja syrjäytymiskehitykseen viittaavat havainnot.



Kouluterveydenhuoltoon ehdotettuja seulontatutkimuksia

Luettelo on koottu USA:ssa tutkittujen ja pohdittujen ohjeiden (the U.S. Preventive Services Task Force) perusteella soveltaen ohjeita Suomen käytäntöön.



Kasvun ja puberteetin kehityksen häiriöt. Liikalihavuus.

Suoritustapa: Pituuden ja painon mittaus. Suomalaisten kasvukäyrien käyttö. BMI. Puberteetin kohdalla kliininen arvio.

Nykykäytäntö: vaihtelee. Mittauksia tehdään joka vuosi- joka toinen vuosi tai jätetään muutama ikäluokka väliin peruskoulun aikana. Lukiossa yhden kerran.

Suositus: Pituus ja paino vuosittain.

Ryhti/idiopaattinen skolioosi/rakennepoikkeavuudet

Suoritustapa: Selän kliininen näönvarainen tutkimus. Skoliometritutkimus. Lisätutkimuksina röntgenologinen ns. Cobbin kulman mittaus.

Nykykäytäntö vaihtelee. Painottuvat 5.- ja 6.-luokalle sekä ylä-asteelle.

Suositus: Pituuden ja painon mittauksen yhteydessä ryhdin ja rakenteen arvio aina. Skolioosiseula (taivutuskoe/skoliometritutkimus) määräaikaistarkastusten yhteydessä 5.-6. lk ja 7.-8. luokalla.

Näkövammaisuus/amblyopia ja karsastus

Suoritustapa: E- ja LH -taulu näöntutkimukseen, peitinkoe karsastukseen ja Ishihara -testistö värinäön tutkimukseen.

Nykykäytäntö vaihtelee, yleensä näkö tutkittu 1., 3., 5. luokilla, kerran yläasteella ja kerran lukiossa. Värinäkö 7.-8.-luokalla.

Suositus: Näöntarkastus kouluun tullessa ja 7.-8.-luokalla. Värinäkö (Isihara-testi) 7-8-luokalla

Kuulovammaisuus/kuulon alentuma

Seulontatapa: Audiometritutkimus, 15 dB kynnys.

Nykykäytäntö vaihtelee, yleensä 1., 3.-4., 7.-8.-luokilla.

Suositus: 6-7-vuotiaana ja 7.-8.-luokalla

Raudanpuutosanemia

Seulontatapa: Hemoglobiiniverikoe

Ehdotus: ei rutiiniseulontaa. Suunnatusti yläasteella runsaasti menstruoiville tytöille ja muille riskiryhmille kuten laihduttajat ja kasvisruokavaliolla olevat.

Kohonnut verenpaine

Seulontatapa: Verenpaineen mittaus, ikä ja pituuskohtaiset normaaliarvot.

Raja-arvoksi on suositeltu toistuvaa yli 90 mmHg diastolista painetta.

Suositus: lääkärin terveystarkastusten yhteydessä.

Hyperkolestrolemia

Seulontatapa: Seerumin kolestrolin mittaus, riskiperheen sukuanamneesi.

Suositus: ei kolestrolimittauksia oireettomilta lapsilta tai nuorilta.





Ja tässä yleistä höpinää koulutarkastuksista:



Koululaisen määräaikaistarkastukset

Outi Strid ja Reeta Kalliokoski



Koululaisen tarkastuksissa pyritään laaja-alaiseen lapsen ja nuoren fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arvioon. Pyritään löytämään sairaudet sekä havaitsemaan tulevat terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Koulun ensisijainen tehtävä on opettaa lapsille opetussuunnitelman mukaisia aineita. Koulu kokoaa kuitenkin koko ikäluokan yhteen, ja lapsen kehitys ja kasvu tapahtuu tässä ympäristössä. Koulussa menestyminen voi tuoda korjaavia kokemuksia lapselle - tai tukea epäonnistujan mielikuvan kehittymistä. Oppiminen pyritään tekemään kunkin omien kykyjen ehdoilla, minkä vuoksi lapsen oppimiskykyä arvioidaan jatkuvasti ja opetusta muokataan tämän mukaan. Kun opettaja ja erityisopettaja tuntevat epävarmuutta lapsen oppimiskyvystä, he usein kääntyvät kouluterveydenhuollon puoleen pyytäen tarkennusta, diagnoosia ja tukea oikean opetustavan löytämiseen.



Tarkastusten ja tutkimusten tulee sisällöllisesti muodostaa kokonaisuus, jossa otetaan huomioon lapsen ja nuoren iän ja kehitysvaiheen tarpeet. Terveystarkastuksissa tulee havaita ne riskiryhmät, joihin erityisesti tulee kohdentaa tiiviimpää seurantaa. Näitä ovat mm. lapset, joiden perhe ei pysty tukemaan lasta riittävästi tai joilla on oppimisvaikeuksia tai häiriökäyttäytymistä, jotka tulevat vieraista kulttuureista tai ovat sairaita tai vammaisia.



Jokainen kunta/terveyskeskus Suomessa päättää itsenäisesti, mitkä ovat ne toimet joihin " resurssien puitteissa" ryhdytään, kuinka monta oppilasta on kouluterveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden. Kouluterveydenhuolto on terveyskeskuksen alaista toimintaa, mutta muu oppilashuolto kuten kuraattori ja koulupsykologi yleensä sosiaalitoimen tai opetustoimen alaista toimintaa. Uuden työntekijän on hyvä aluksi nimilistan avulla selvittää yhteistyökumppaninsa nimet ja työpaikat.



Kouluterveydenhuollossa yhdistyvät yksilö- ja yhteisölääketiede. Lääkäri tapaa koululaisia yksittäin, mutta samalla on jatkuvasti seurattava oireiden ja sairauksien esiintymistä luokittain. " Päänsärkyepidemian" syy löytyy usein luokasta eikä yksittäisten oppilaiden tutkimuksista.



Mielenterveysongelmia on koululaisilla paljon, ja nuorten päihde- ja huumeongelmat huolettavat. Kouluterveydenhuollolla olisi tässä hyvin paljon mahdollisuuksia, jos niitä vain halutaan käyttää. Kouluterveydenhuollolla on mahdollisuus olla tiiviissä yhteydessä koulun psyykkiseen oppilashuoltoon, erityisopetukseen, sosiaalitoimeen ja opetukseen sekä ennen kaikkea perheeseen. Toisaalta kouluterveydenhuolto on osa terveyskeskuksen toimintaa ja yhteydet erikoissairaanhoitoon ovat vakiintuneet. Toiminta-aluetta riittää. Ongelmana on että kouluterveydenhuolto on edelleen helposti " lähetelinjalla" eikä oppilaan elämäntilanteeseen varsinaisesti puututa. Tähän on montakin syytä. Tärkein on ajan puute erityisesti lääkäreillä mutta myös terveydenhoitajilla. Toisena tärkeänä syynä on laaja-alaisen kouluterveystyön osaamisen puute, avuttomuus toimia vaikeissa tilanteissa ja verkostotyön osaamattomuus. Toimintamallit ovat hukassa. Yhteistoiminta on kuitenkin mahdollista, kun toimitaan avoimesti nuorten ja vanhempien tieten. Salassapitosäännökset tulevat harvoin yhteistyön esteeksi. Taulukossa 1 on lueteltu eräiden kouluterveydenhuollossa esiintyvien sairauksien ja oireiden yleisyyttä.





Ja tähän kaikkeen on tietysti lääkärillä aikaa ruhtinaalliset 10-20 minuuttia / oppilas ;)

Ei tuossa mainittu mistää kivestarkastuksista

Seitsenvuotiaan määräaikaistarkastus:



B. Fyysinen terveystarkastus



1. Fyysisen kasvun arviointi.

2. Ryhtiin ja rakenteeseen liittyvä arvio (synnynnäiset anomaliat, lihaskunto, asento).

3. Aistit; näön, karsastuksen ja kuulon tutkimus.

4. Suun, nielun ja hampaiden terveys.

5. Ihon terveys; poikkeukselliset luomet, café au lait- läiskät, ihottumat, allergiat.

6. Vatsan alueen tunnustelu, tyrät.

7. Genitaalit; ikää vastaavuus, kivesten laskeutuneisuus, esinahka.

8. Verenpaine, femoraalispulssit.

9. Sydämen ja keuhkojen auskultaatio.





Yksitoistavuotiaan määräaikaistarkastus



B. Fyysinen terveystarkastus



Kuten koulutulokkaalla, mutta erityisesti kiinnitetään huomiota alkavan puberteetin aiheuttamiin muutoksiin tai häiriöihin. Arvioidaan puberteettikehityksen vaihe. Kasvunpoikkeavuudet huomioidaan ja seulontatutkimuksena skolioositutkimus. Verenpaineen mittaus.





Ja nämä ovat siis MÄÄRÄYKSIÄ siitä mitä lääkärin PITÄÄ TUTKIA. Te, jolta tai joiden lapsilta näitä kaikkia ei ole tutkittu olette huonosti tutkittuja ja teillä on ollut leväperäinen lääkäri joka ei ole viitsinyt paneutua työhönsä kunnolla.

Siksipä laitoinkin tuon viestin 91 tuohon perään, koska 14-vuotiaan tarkastuksen kohdalla vain viitattiin 7- ja 11-vuotiaan tarkastuksiin. Ja noissa mainitaan kivekset ihan tasan tarkkaan ;)



t. 89 ja 91

t. sama

Olisi ihan oikein teille jos pojiltanne löytyisikin liian myöhään se kivessyöpä, kureutunut tyrä, paha balaniitti, aorttadissekaatio ja maksan vajaatoiminta!



Ei voi kuin sääliä lääkärirukkaa joka tuohon ryöpytykseen on joutunut vaikka on tehnyt työnsä huolella ja tarkasti.

Olisinpa vielä 14vee ja nuori naiskoululääkäri tarkastaisi.

Aika vanha ketju mutta jos aloittaja tätä sattuu lukemaan. Varmaan poikasi tänäpäivänä muistelee kaiholla tuota tapahtumaa ja on jo lukuisat kerrat runkatessaan muistellut tuota.