~~Kesäkeijut vk 45~~
Niin se vaan on taas uusi viikko pyörähtänyt käyntiin. Minun osaltani sekä kalenterin että raskauden suhteen. Nyt viikkoja kasassa tasan 9. Väsymys painaa kovin, voisin nukkua vuorokauden ympäri. Pahoinvointi ja ajoittainen heikotus ovat myös vaivoinani kuten esikoistakin viisi vuotta sitten odottaessa. Tuntuu vaan että tällä kerralla pahoinvointia on jopa enemmän kuin silloin. Viikonloppukin meni lähinnä makoillessa. Illallakin oli tarkoitus lähteä käymään kaupassa sillä aikaa kun mies meni pojan kanssa leikkipuistoon, mutta pitikin sitten jäädä sillä erää kotiin oksentamaan. Ei kiva. Mutta mieluummin minä tämän pahoinvoinnin pidän kuin olisin täysin oireeton, koska tämä pitää uskoa yllä että raskaus todellakin jatkuu edelleen.
Ensi viikolla olisi eka neuvola, silloin on viikkoja kasassa jo 10+1. Täällä tuo eka neuvola on normaalitapauksissa aina vasta tuossa vaiheessa. Onneksi tämä homma on tuttua jo esikoisen ajoilta niin ei silleen ole tuota neuvolaa edes kaipaillut. Varsinkin kun pääsin KYSin lähetteellä ultraan jo rv 7.
Joo pitäis vissiin ryhtyä töihin, vaikka mieluummin menisinkin nukkumaan.
Heinäminkki + kaveri rv 9+0
Kommentit (29)
Välillä unohan kokonaan että ootan taas. En oikein vieläkään tiiä että mitä me tämän kanssa tehään. Tämä raskaus ku tuli täysin yllätyksenä. Kai mä alitajuntasesti haluann tämän, mutta järellä ajateltuna en halua. Mietin omaa jaksamistani ja omaa hermojen menetystä. Sekun ei viime äitiyslomalla ollu muutaman kerran kaukana... Voi kun joku kertois että teet näin ja näin ja asiat järjestyy ja asiakkaat ei kaikkoa savuna ilmaan. Itellä on surullinen olo vaikka pitäs olla ilonen. Jospa se tästä...
Mitään tuntemuksiakaan ku ei oo vielä. No senverta oon huomannu et iho on menny hirveen herkäksi ja hajuaisti on tullu kans tarkemmaksi.
gerbeda 6+2
Hirvee väsymys... tuntuu että vois nukkua vuorokauden ympäri eikä sekään riittäis!
gerbeda: Mustakin tuntui aluksi tosi ristiriitaiselta enkä oikein tiennyt mitä pitäis ajatella tästä tilanteesta. Kun soitin miehelle töihin tehtyäni plussatestin, kädet tärisi ja olin ihan sekava ja tuntu ihan kuin en olis itse ollut siinä tilanteessa vaan niin ku olisin katsellu sivusta kun joku muu puhuu siinä puhelimeen ja tärisee ihan paniikissa. Tämä raskaus siis todellakin meille tuli niin yllärinä. Tulee tosiaan mieleen miten itse jaksaa ilman että pää leviää ja miten kaikki järjestyy. Alkujärkytyksen jälkeen ollaan kyllä tosi onnellisia tästä ja ootetaan innolla uuden pikkuisen syntymää. Kyllä nämä isommat lapset jatkuvasti kasvaa ja tulee omatoimisemmiksi ja aina voi hakea apua jos tuntuu ettei oikeesti vaan jaksa.
Pienin poika meillä nyt 1 v 3 kk ja imetän häntä vielä. Tosin lääkäri sanoi että nyt kun ootan taas niin pitäis imetys lopettaa...?
Meillä näyttäis olevan sun kans sama la, mullakin tänään viikot 6+2. Sun varmaan kannattaa ottaa nuo sun tuntemukset puheeksi neuvolassa. Mä kun soitin neuvolaan ja varasin ekaa aikaa niin täti siellä kyseli että haluunko erillisen keskusteluajan neuvolantädin kanssa sen takia, koska kuulostan niin yllättyneeltä tästä raskaudesta. Sanoin kuitenkin, että eiköhän me sit eka käynnillä voida siinä samalla keskustella näistä ylläriuutisen tuomista tuntemuksista. Toivotan sulle jatkossa kaikkea hyvää! Ja eiköhän me täällä kuulla toistemme kuulumisia aina silloin tällöin :).
Oma napa: ei oikeestaan mitään uutta, väsymys on aivan maksimaalinen!
Ens viikon torstaina olis eka neuvola, sitä ootellessa siis... ja poikasia paimentaessa.
myy09 ja pieni rv 6+2
Ihan sama juttu täällä tuon väsymyksen kanssa. Mies pelasi pleikkaria kaverinsa kanssa, minä selailin nettiä, rupesin siinä sitten pilkkimään ihan huolella kahdeksalta illalla jo. Nukuin siinä pari minuuttia nyrkkiä vasten, mutta havahduin sitten kun tuntui että niska taittui pilkkimisestä... :D
Kamala himo suklaaseen on. Ja nälkä on koko ajan! En ymmärrä. Kuitua enimmäkseen tekee mieli. Ei ole kiva kuulla koko ajan kuittia siitä, miten paljon syön..tuntuu että musta tulee ihan valas tämän lopun puolen vuden aikana. :x
Toivottavasti kaikilla on alkanut hyvin tämä viikko! :)
Meevi ja pikkuinen 10+1
Koita jaksaa.
Gerbeda, mullakin sekavia ajatuksia. Minähän tilitin täällä aiemmin että mies alkoi
panikoida ja painostaa keskeytykseen. Silloin sanoin että otan riskin että hän lähtee ja jään yksin. Ja että hän saa tulla mukaan ultraan katsomaan kenet haluaa
tappaa ja katsotaan sitten. Tämä noin viikko sitten.Nyt ei asiasta enää ole puhuttu ja ultraan on 2 viikkoa. Illalla nukkumaan mennessä hän yhtäkkiä alkoi silitellä
minun masua ja sitten nukahti siihen, käsi mahalla. Ja aiemmin totesi että onko meillä tissit alkanu kasvaa :D Muutenkin ollaan oltu kuin aina, ihan hyvin menee ja hyvä on yhdessä. Ajattelin että annan hänen rauhassa miettiä asiaa ja sopeutua siihen. Että alkaisiko itse puhua asiasta. tuntuisi että hän ei enää ole niin paniikissa, sen sijaan minulle tuli eilen paniikkiolo.Että pilaanko tässä nyt meidän välit, oman elämäni ja urani. Kamalaa kun tämmöisiä joutuu miettimään:(
Nyt minulle on tullut huono olo, ihan kamalaa olla töissä.
Viikonloppuna alkoi vuoto ja maanantaina ultrassa varmistui, ettei kohdussani ole enää elämää. Harmittaa taas vaan, kun ei kaikki tullut itsestään pois ja nyt on lääkkeet käytössä. Huomenna edessä 400km autossa istumista, toivottavasti olo ei ole ihan kamala. Jotenkin tämä kerta on ollut helpompi, oli niin epävarma olo itsellä, ettei keskenmeno ollut niin kamala järkytys kuin ed. kerroilla. Haave kolmannesta lapsesta on edelleen olemassa, mutta kyllä pelottaa ryhtyä uuteen yritykseen. Katsotaan nyt, miten tämä elämä tästä menee.
Toivotan onnea ja jaksamista teille muille, toivotaan että muilla on parempi onni!
On miutumautu kiva kuulla että teillä asiat alkaa järjestymään. Näitä paniikin sekaisia tunteita vaan tulee. On kyllä kiva kuulla että muillakin on samallaisia tuntemuksia. Jaetaan näitä täällä yhdessä. Se tuntuu helpottavan ainakin omaa oloa.
Mulla alkoi tapahtumarikkaasti tämä viikko. Tuolla aiemmin puhuttiin näistä sänkyhommista ja mehän olemme mieheni kanssa nyt pantanneet kun mulla on ollut sen verran kipuja. No viikonloppuna tunsin olevani elämäni kunnossa ja siivosin pihaa, kanniskelin isoja kiviä jne. Lopuksi vielä su illan päätteeksi ehdotin miehelleni että nyt en enää kestä tätä selibaattia....ja rangaistuksena hetken nautinnosta supistus ja kova kipu vasemmalla puolella. No ma aamuna töissä työkaveri painosti minua lähtemäänn kotiin kun olin niin kipeä..soitin neuvolaankin ja sanoi että seuraavana aamuna terkkariin. Ti aamu ultrassa jossa kaikki oli hyvin ja sen jälkeen lääkäriin saikkulappua hakee..eli nyt viikon sairasloma. Olipa hauska nähdä pikkuinen kun juuri viikkositten olin ultrassa ja siinä kuvassa kädet oli vielä tyngät , mut nyt näky jopa sormiakin...hih.
jossa LA:ksi varmistui jo tietämäni 10.6. Eli tänään on rv 9+0.
Vaavi näkyi, samoin syke ja ruskuaispussi. Koko vastasi viikkoja juuri jämptisti, Uskomatonta!! Ihanaa...
Olo vieläkin melko karmea, jospa kohta helpottaisi?
Hei vaan kaikille.
Kiitos vaan kaikille vinkkejä antaneille, miten välttyä kysymyksiltä pikkujoulujen juomattomuudesta. Pahoihin tilanteisiin jouduin, kun pomo teki kyselykierroksen mitä kukin ottaa ollessaan menossa tiskille tilaamaan. Työkaverit sitten kyselivät, että juonko ollenkaan alkoholia.. Selvisin päivästä vain selittämällä, että tänään ei nyt huvita juoda. Yksi työkaveri oli toiselta työkaveriltani (jonka kanssa olen läheisin), että olenko raskaana, mutta koska hänkään ei tiedä, niin oli vastannut, että "ei mun tietääkseni". Tsemppiä muillekin, joilla pikkujoulut on edessä. Kyllä se siitä.
Ensimmäinen neuvola on tänään käyty. Eipä siellä mitään ihmeempiä, kyselivät terveydentilaa ja ottivat verikokeen ja verenpaineen. Ensimmäinen gyne-tarkastus on sitten vasta viikolla 11+0 ja ultraääneen pitää päästä ennen thaimaan matkaa, jonne lähdemme joulukuun alussa.
Oireet ovat kaikonneet lähes kokonaan, mitä nyt päiväunia pitää päivittäin ottaa ja silti kaatuu sänkyyn jo kymmenen jälkeen.
Hyviä vointeja teille muillekin
:)
shadegrown 8+1
täällä podetaan väsymystä ja jonkin sortin siivousintoa. miehellä kun on vielä omasta vanhasta asunnostaan muutamia huonekaluja muutettavana vielä tänne meidän yhteiseen, ehdotin hänelle että voin auttaa kantamisessa mutta toinen ei suostunut. on se kummallista kun apu ei kelpaa..
luulen kyllä tuntevani rajani aika hyvin.
tänään kun vielä saisi aikaiseksi kaivaa imuri esiin komerosta ja pyyhittyä pölyt niin loppu illan voisi ottaa hyvällä omalla tunnolla rauhallisesti lötköillen sohvalla :)
täällä nyt tänään menossa rv 10 tasan ja olo on hyvä.
kahden viikon päästä on eka ultra jota en malttaisi enään odotella. olen suunnittellut ostavani sellaiset kotidopplerin mutta näyttävät olevan kyllä aika hyvin hinnoissaan, taitaa jäädä haaveeksi.
toivottelemme hyviä jaksamisia loppuviikolle ja poistumme siivoilemaan.
Koitetaanpas taas, joskos viestini tulisi perille asti. Olen muutaman kerran näpytellyt tarinaa tänne ja sitten se on kadonnut jonnekin tai tullut käyttökatkos tms...
Hipsulle isot pahoittelut! Toivon sinulle voimia!
Täällä kärsitään myös ISOSTA VÄSYSTÄ. Nukkumaan on mentävä yhdeksältä, että aamulla jaksaa herätä . Toinen oire on etominen joka tulee ja menee.
Onkos muilla mielitekoja? Mulla on sellaisia ohimeneviä, esim. eräänäkin päivänä oli pakko hakea lihapiirakkaa. Kun sitten sain annoksen, pystyin haukkamaan muutaman kerran ja sitten tulikin jo stoppi.
Kuinkas muut ovat jaksaneet liikkua? Mulla on ollut tapana käydä jumpalla/uimassa noin kolmesti viikossa, mutta nyt viimeiset pari viikkoa on olleet ihan tuskaa. Tuntuu, ettei vaan jaksa raahautua mihinkään.
Kävin tiistaina ultrassa :) Löydös oli yksi vauvanalku oikeassa paikassa kera sykkivän sydämen.
Ensi viikolla onkin edessä eka neuvola.
Pirteyttä kaikille väsymyksen suossa tarpoville :)
T:Siiili + Rusina rv7+3
Olen jonkun aikaa taustalla seuraillut, mutta ajattelinpa nyt myös kirjoitella vihdoin.
Lähinnä siksi että haluaisin kysellä kokemuksianne/tietojanne seuraavasta asiasta:
Eli pitäisikö olla huolissaan jos alkuraskauden ultrassa koko ei aivan vastaa viikkoja? Kävin ultrassa 7+2, mutta koko vastasi juuri ja juuri 6+5:ttä (7 mm). Tiedän että teoriassa hedelmöittymispäivää ei voi tietää vaikka ovispäivän tietäisikin, mutta silti itselläni on vankka käsitys, että tuo 7+2 ei olisi pitänyt heittää noin paljon. Mutta onko muutaman päivän erolla tuossa vaiheessa mitään merkitystä?
Uutta ultraakaan ei yksityisellä viitsi maksaa, joten ei auta kuin odotella kunnallista, joka lienee joskus kuukauden kuluttua - jos sinne asti selvitään.
Oireet tulee ja menee. Hetken jo luulin että raskausoireet katosivat, mutta tällä viikolla on taas (onneksi) ollut vähän huono olo.
Tsemppiä kaikille samoja huolia vatvoville...
Terveppä terve!
Täällä podetaan kovista vatsakivuista taas, pariin viikkoon en olekaan niitä tuntenut. Kohtu kasvoi jotenkin ihan ekoilla viikoilla toooosi isoksi ja näkyi selvästi jo, ja sitten piti taukoa. Nyt vissiin siellä tarvitaan taas lisää tilaa pikkuiselle... :)
Kamalia ilmavaivoja ja ummetusta on ollut, yu.. :/
Kamalaa, että näinkin pitkällä vielä monella on mennyt kesken. Ei yhtään kyllä lämmitä tätä omaa epävarmaa mieltä se pelko, että jotain tapahtuu. Itselläni on myös tuollainen krooninen suolistosairaus, mikä saattaa taas puhjeta raskauden aikana, ja sekin voi pahassa tapauksessa johtaa keskenmenoon, jos maha alkaa kramppaamaan ja kuume nousee.. :/ Mutta toivottavasti tässä vielä porskutetaan pari viikkoa turvallisimmille vesille!
Ensimmäinen ultra on puolentoista viikon päästä Forssan sairaalassa.
Mulla on ollut ainakin kamalasti noita mielitekoja! Puuro on yksi mikä maistuisi koko ajan! :D Yksi on suklaa..mmm... Kyllähän noita riittää. Tuntuu että koko ajan pitäisi napostella jotain. Onneksi on noita hedelmiä tuossa tyrkyllä.
Kaikille hyviä vointeja ja ihanaa odotusta! :)
T:Meevi ja pikkuinen 10+3
Ps: Jossain vaiheessa voisi myös vaihtaa noita kuvia, että minkäkokoisia mahoja jengillä on. Itse olen ottanut 8viikolta asti joka viikko kuvan, välillä parikin jos on huomattavasti isontunut. :) Ilmotelkaa jos kiinnostaa!
Tuli näppäilyhäiriö...siis miten olettee liikkuneet näinä ekoina viikkoina? Pitääkö liikkumista mielestänne rajoittaa, jos vanhaan mallin liikkuminen ei aiheuta huonoja tuntemuksia?
Hipsulle isot pahoittelut ja voimia!
Mulla on myös järkyttävä väsymys päällä...töihin ei oikein meinaa vrita riittää varsinkaan lounaan jälkeen ja jotenkin motivaatiokin on laskenut kun tekisi mieli vain nukkua ;) Etovaa oloa on pidelllyt melkein joka päivä jossakin vaiheessa ja nälkä iskee säännöllisin väliajoin ja todella kovana sitten kun tulee. Myös nippailu on alkanut vatsan seudulla uudelleen pienen suvantovaiheen jälkeen.
Tekisi kovin mieli mennä yksityiselle ultraamaan kun ei jaksaisi odottaa ekaan kunnalliseen ultraan asti, joka todennäköisesti vasta joulukuun puolella..tuntuu että sinne on vielä niiiiiiin pitkä aika. Jotenkin haluaisi tarkistaa, että onhan kaikki kunnossa..kai olen hieman yliherkkä, tai sitten vain erittäin malttamaton ja utelias.
Tämmöistä tänne tälläkertaa. Hyviä vointeja kaikille!
Helmi ja papu 8+0
Ei minun käsittääkseni pidä huolissaan olla, vaikka laskettu aika siirtyykin eka ultran jälkeen. Itselläni se siirtyi viikkoa myöhemmäksi ja ymmrätääkseni todellisuuden näkee vasta kun ollaan hieman pidemmällä. Ainakin minulle neuvolassa sanottiin, että se voi vielä seuraavassa ultrassa muuttua hyvinkin suuntaan jos toiseen. On uulema kiinni myös paljon henkilöstä ja hänen mittaustavastaan.
Pieni tauko ollut kirjoittelussa...väsymys on vienyt voiton tästä koneella istumisesta....No mutta täällä taas:)
Pahoittelut niille, joilla on ollut surullisia uutisia!! Tsemppiä!!!
Onpa kiva kuulla teidän muiden kuulumisia...ja et muillakin väsymys kovaa...
Mulla fiilikset ihan hyvät...pahoinvointi on aaltoilevaa...välil tuntuu et siihen kuolee ja välil se on ihan siedettävää:) Maanantai-aamuna oksentelin bussia odotellessa pysäkillä...onneks ei ollut muita bussia odottavia, ois voinut vähän hävettää...heh!
No mut väsymys on valtavaa....nukkuisin varmaa 24h jos ois mahdollista...mut iltaisin ajoissa nukkumaan niin sit jaksaa aina seuraavan päivän ihan hyvin:) Musta tuntuu et masu on jo kasvanut...mieskin sano eilen et onx toi maha muka ollut aina tollanen...heh!:) On mulla siis ollu sellanen makkaramaha ennestäänkin, mut nyt tuntuu et se alkaa muokkaantuu ja näyttää et se ois kasvanutkin...
Viikon päästä sitten neuvolaan...:)
Joku kysy liikunnasta...mä oon käyny kerta viikkoon jumpassa...viikko sitten jäi jumppa väliin kovan pahoinvoinnin vuoksi ja nyt kun olin jumppaamassa niin osa liikkeist oli tuskaa...ja pahaolo tuli, lopulta sitten vaan makoilin patjalla voiden pahoin:/ Eli liikkuminen sujuu vaihtelevasti!!
Mutta nyt...kauniita unia kesäkeijujen odottelijoille!!!
Voikaa hyvin!!
-Anneh
En ole kauhean kova ollut pariin vuoteen liikkumaan. Harvoin teen pieniä kävelylenkkejä. En kyllä jaksaisikaan kauheasti liikkukaan. Katellaan sitä sitten pidemmällä raskaudessa.. :D
Helmi79 kyseli liikkumisesta. Olen käynyt salilla, jossa nyt tehtiin mulle sitten raskauden ajalle uusi ohjelma. Liikkumista ei sinänsä pitäisi rajoittaa, vaan tekee nimenomaan hyvää. Oman voinnin mukaan tietysti, ja rajuja lajeja pitäisi vältellä. Ja lantionpohjalihaksia kannattaa jo treenata. Itse googletin pari viikkoa sitten asiasta myös.
WilmaL mietti tuota koko-asiaa. Vaikka ovispäivän tietäisitkin, niin hedelmöittynyt alkio on voinut kiinnittyä vaikka päivän tai kaksi myöhempään tms. Eli parin päivän heitto on ihan normaalin rajoissa. Lisäksi tietysti tuo mittauspuoli alussa on aika pienestä kiinni.
Mulla on jo toinen ultra huomenna, täällä Saksassa kun lääkäriä tavataan aika usein. Itse en malttaisi/pystyisi odottamaan pitkille viikoille asti ennen ultria, kun kokemusta tuulimunastakin on.. Olen ollut niin huonovointinen, että kuvittelisin kaiken olevan kunnossa. Mutta ainahan se on jännittävää mennä kurkistamaan miten siellä voidaan.
Olen ollut jotenkin tosi ahdistuksissa kaikesta viime päivät; miten selviää raskaudesta, jos pahoinvointia jatkuu pitkälle, miten selviää kahden lapsen kanssa, kun mies paljon poissa, perusahdistelut työ/koti-kuviosta yms. Nyt sitten tuli paniikki siitä, että kun on näin miettinyt, niin nyt sitten tietty tapahtuu jotain kurjaa.. Toivottavasti ei kuitenkaan, ja kaipa edes jotkin näistä ajatuksista kuuluu tähän alkuraskauden hormonimyllerrykseen..
tinky 8+3
Kiitos Helmille ja Tinkylle vastauksista mun ultra-kyselyyn. Järkeenkäyvältä kyllä tosiaan kuulostaa, ettei muutama päivä olisi nin merkityksellistä.
Liikunnasta on ollut puhetta... Mä yritin jatkaa normaalisti, mutta väsymys ja huono olo ovat kyllä hieman passivoineet. Lisäksi jo alkuviikolla mulla tuli liikkuessa aina pistoksia ja muita vatsatuntemuksia, niin tuli jotenkin höllättyä senkin takia.
Ehkä tosiaan sitten vähän myöhemmin, niin kuin joku muukin totesi.
..siis varmaan kaikki ymmärsi että piti kirjoittaa alkuviikoilla eikä alkuviikolla...
No, asia varmaan tuli selväksi :)
Oon vissiin aika tylsä, raskaana jo 7 vkoa, eikä oikeesti mitään "oireita".. Odotan jo innolla että vatsa rupeaa kasvamaan, tämähän on ainut keino saada jälleen vatsa kiinteäksi kahden lapsen jälkeen..:) Nyt tietää jo koko suku, tänään kerroin lopuillekin..
Voimia kaikille pahoinvoiville...Kai se mullekin tulee vielä eteen..:)
Vendi09+uunoursula