Muita, jotka aidosti nauttivat joulusta mummilassa (sekä appivanhempien että omien vanhempien luona)?
Luen aina ihmeissäni täältä niitä ketjuja, joissa ihmiset purkavat ahdistustaan joulunvietosta isovanhempien " nurkissa" - tosi harmillista ja ikävää, että se ei kaikille ole nautinnollista ja mukavaa.
Meillä on jo monivuotinen perinne, että aatonaatto-aatto vietetään mummilassa anopin luona ja joulupäivä-tapani taas mun vanhempien luona. Molempiin tulee sisaruksia perheineen, eli kahden lapsemme serkut ovat molemmissa paikalla. Joten vilskettä ja tunnelmaa riittää :)
Toki asiaa auttaa se, että molemmissa taloissa on tarpeeksi tilaa, eli saamme omat makuuhuoneet sekä lapsille, että itsellemme, joten emme ole nurkissa vaan voimme ihan asettua olemaan. Ja anoppilasta löytyy maaseudun rauhaa, mun vanhempien luota taas pikkukaupungin jouluidylliä, niistä helsinkiläinen perheemme nauttii juuri sopivasti sen parin päivän ajan.
Minusta on myös tärkeää, että lapsemme kasvavat läheisiksi isovanhempiensa, tätiensä ja setiensä, sekä serkkujensa kanssa - varsinkin kun ovat niin onnekkaita että serkut ovat aika lailla samanikäisiä kuin lapsemme.
Emme ole mieheni kanssa mitenkään erityisen sukurakkaita, mutta tästä perinteestä tykkäämme pitää kiinni, ei ole mitään tarvetta viettää joulua omassa kodissa. Itse asiassa; nautin myös siitä kun ei tarvitse siivota ja puunata omaa kotia, vaan menemme " valmiiseen" - toki autamme kuusenhaussa ja -koristelussa, ruoanlaitossa, saunanlämmityksessä jne, mutta porukalla se on niin hauskaakin :)
Muita??
Kommentit (33)
Mutta palatakseni alkuperäiseen: kyllä, mekin nautimme joulusta sukulaisten kesken. Siskollani on iso talo, ja kutsuu sinne aatoksi aina vanhempamme ja veljemme perheen. Läsnä siis kahdet isovanhemmat, kuusi seuraavaa sukupolvea olevaa aikuista ja kahdeksan pientä serkusta :) Ihana jouluhulina on valmis.
Joulupäivänä tai Tapanina siirrymme miehen vanhempien kotitaloon, jossa myös muita sukulaisia päivällisillä.
Meidän lapset nauttii näistä joulukokoontumisista ihan tosi paljon, ja hirveä haloo tulisi jos tämä perinne katkaistaisiin.
Onhan sitä joulun jälkeen aina ihanaa palata hiljaiseen omaan kotiin, mutta silti emme vaihtaisi jouluriehaa sukulaisten kesken oman kodin rauhaan.
on yleensä aina ollut.
Silloin vähän teki kipeää, kun miehen veli tuli perheineen jouluaterialle ja tämä rupesi kyselemään perheenlisäyksestä, että onko tulossa lähiaikoina. :/
tää aihe on sulle niin selkeän kivulias ja avonainen haava, että mitäs jos suosiolla et enää avais ja lukis, ja vielä kiduttais itseäsi lisää vastailemalla ja näin avaamalla tuota märkivää rupeasi lisää.
Olen Todella Pahoillani puolestasi, että sulla on noin vaikeaa tämän kanssa. Mutta teet itsellesi ihan palveluksen, kun nyt lopetat etkä lietso enää itseäs enempään pahaan mieleen.
Me ollaan vuorovuosin aattona mun vanhemmilla ja appivanhemmilla. Tapaninpäivänä taas toisinpäin. Joulupäivänä ollaan vaihtelevasti jommassakummassa mummolassa, joskus kotona, joskus jossain muualla kylässä. Musta olisi melkein tylsää olla " vaan" kotona oman perheen kanssa, jouluun kuuluu kaikki sukulaiset.
vetäisit syvään henkeä ja miettisit miten saisit riisuttua edes promillen tuosta omahyväisyydestä edes vaikka minuutiksi. Kokeile joskus. Normaali-ihmisenä on ihan kivaa! Ei tarvitse olla jumala!
Olen ihan tavallinen, empaattinen ihminen, jonka sosiaaliset suhteet on kunnossa. Osaksi koska hoidan niitä hyvin.
28
Mutta ei se kuule riitä että sanoo " minä olen empaattinen, ihana ja älykäs" .
Eipä täällä itseään empaattiseksi ja ihaniksi ole muut väittäneetkään kuin nämä toisten yläpuolelle asettuvat jumalolennot.
Nautin kyllä siitä kun meille tulee vaikkapa appivanhemmat jouluksi, mutten todella pystynyt nauttimaan siitä ainoasta joulusta anoppilassa, kun siellä ei ollut tapana sytytellä kynttilöitä, eikä tehdä juuri muutenkaan joulun tunnelmaa. Mun joulu meni piloille kun verkkareissa syötiin ruokaa täydet loisteputkivalaistukset loistaen, ilman mitään joululiinoja tai -astioita.
Kun saan luoda tunnelman ja meille tulee kylään tunnelmaa kunnioittaen, juhlavaatteet illallista varten mukana, niin hienosti on viimeisimmät sukujoulut menneet. Kyllä vieraatkin ovat tuntuneet tunnelmasta nauttivat, eivät vaan osanneet/jaksaneet/viitsineet/ymmärtäneet sitä itse luoda.
Jos sukujen joulut on liian erilaiset, niiin " väärään jouluun voi olla vaikea mennä.
Omista vanhemmista toinen kuoli ajat sitten ja toinen ei välitä.
On ihanaa kun on lapsilla on silti kivat ja lämpimät isovanhemmat, joiden luokse mennä. Joulukin tuntuu ihan erilaiselta.
aattona ei tarvitse litse ähteä minnekään ja saa laittaa semmoisen joulun kuin tahtoo. :-)
ja " ihmettelee" muita, on äärimmäisen pahantahtoinen. Vieläpä umpi-ikävällä tavalla.