Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä tehdä kun 1-vuotias roikkuu koko ajan helmoissa?

06.11.2007 |

Siis koko sen ajan jos ei ole syömässä tai nukkumassa niin pitäisi olla sylissä. Isosiskokaan ei enää kiinnosta. En saa mitään tehtyä, heti alkaa hirveä huuto ja kulkee perässä jos laittaa lattialle. Olen yrittänyt halia ja leikkiä ja muutenkin antaa huomiota että viihtyisi sitten edes vähän aikaa lattialla leikkimässä jotta sais edes keittiön siivottua. ruokaa kyllä menee hyvin ja nukkuu koko yön (10-11 tuntia) ja päiväunet ulkona 2-3h. Alkaa käydä hermoille tuo kokoaikainen huutaminen, syö voimia ihan hirveesti. Nytkin sylissä huutaa kun en anna koko huomiota hänelle.. Kohta pääsee äidiltäkin itku :(

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sellaistahan se on pienten lasten kanssa. Joskus tarvitsevat huomiota ja syliä 120% ajasta ja joskus tyytyvät vähempään. Minä lohduttaudun aina sillä, että yleensä kaikki on vaan ohimenevää vaihetta, siis jos sokin asia väsyttää tai rasittaa. Yleensä ennemmin tai myöhemmin tulee jokin uusi juttu tilalle. Lapsilla on näitä takertumisvaiheita silloin tällöin, koita vaan jaksaa! Sinä olet kuitenkin sen pienokaisen maailman keskipiste...

Vierailija
2/6 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on 4 lasta, joilla kaikilla on 1-vuotiaana ollut tuo " pää äidin polvien välissä" -kausi. Se menee kyllä ohi, toisilla nopeammin, toisilla hitaammin.



Raskastahan se on. Mun vinkit on, että 1.) Ota omaa aikaa aina kun voit, HETI kun lapsi on hetkenkin pois jaloista istahdat yksin alas ja vilkaiset vaikka lehteä. 2) Hanki joku kantoliina, niin saat kädet vapaaksi ja itsellesi ergonomisemman kantoasennon. Mulla on kuopukselle ergo-reppu, jossa kanniskelen häntä. Se on ollut kullanarvoinen helpotus, koska voin tarvittaessa ottaa isompiakin syliin, kun 1-vuotias on selkä puolella. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI! Ja toivotan kovasti voimia! Kohtalotovereita löytyy...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaihe juuri 1 vuoden tienoilla. Kuukausi meni, että ei ollut hetken rauhaa silloin kun lapsi oli hereillä.



No, leikittiin ja syliteltiin " urakalla" ja sitten yhtäkkiä alkoikin touhuta myös omia juttujaan.



Nyt huomaan, että jos on väsynyt tai kipeä, niin enemmän kaipaa syliä.



Voimia, se takertuminen menee ohi! Ja 10 vuoden päästä jo toivot, että olisipa kiva, että lapsi haluaisi viettää enemmän aikaa kanssasi.

Vierailija
4/6 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen kanssa sai jotain keittiöhommia tehtyä. Väsynyt lapsikin rauhoittui, kun pääsi näkemään, että puuroa tehdään ja kohta sitä saa, ja sitten pääsee muihin iltapuuhiin. Ei se vaihe kovin kauaa kestä.

Vierailija
5/6 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttö alkoi ton äidin helmassa roikkumisen ollessaan 7 kk ikäinen ja edelleen se jatkuu, vaikka ikää on kohta 1 v 9 kk. Eli kohta 1 v 2 kk jatkunut toi itku ja huuto, jos äidin pitäisi tehdä jotain hommia, eikä tyttö pääse syliin. Edelleen me tehdään aamupala niin, että tyttö on samalla sylissä. Sitten kun alan voitelemaan leipiä tms. milloin en voi pitää tyttöä sylissä, laitan hänet lattialle itkemään. Ehkä kerran viikossa on aamu, jolloin hän leikkii nätisti veljensä kanssa, eikä itke mun lahkeessa, kun teen aamupalaa. Sama toistuu sitten pitkin päivää melkein aina, kun pitäisi jotain hommia tehdä. Pienempänä pidin tyttöä tuolloin kantorepussa (Patapum), mutta ei hän siinä koskaan viihtynyt. Kääntyili ja vääntyili vaan koko ajan, eikä mun hommista tullut mitään, kun piti pitää tytöstä kiinni, ettei pääse kiipeämään/rimpuilemaan kantorepusta pois. Eli meillä asuu pikku-takiainen, jolla ei ole ilmeisesti aikomustakaan irrottautua äidistä. Toivottavasti teillä on kuitenkin kyse vain jostain ohimenevästä vaiheesta!

Vierailija
6/6 |
10.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mieltä. Tää on tosi raskasta. Ajattelin että itku johtuisi hampaista,mutta ei se johdu ainakaan pelkästään. Meillä on 1v1kk oleva poika ja nyt alkoi tämä tämmönen. Meilläkin nukkuu hyvin ja syö hyvin mutta aina kun on hereillä niin konttaa perässä ja itkee. Jos otan syliin niin on hyvä mutta jos istun vaikka tietokoneelle tai sohvalle niin yleensä alkaa kiemurtelee ja kitisee ja kun yritän lattialle niin hirveä huuto ja kiemurtelee ja meinaa satuttaa itsensä.Siinähän sitä yrität tehdä yhtään mitään. Ja pukeminen on ihan hirveetä kun hirveä kiemurtelu ja huuto. ja jopa syöminen on hankalaa. Jos on nälkä niin haluaa heti syömään ja jos ei heti saa käteen jotain niin meinaa tippua istuimesta.muuten touhukas mutta kiltti lapsi,joka osaa leikkiä itsekseenkin ja isovelin kanssa,mutta tää on joku ihme vaihe jota varmaan pahentaa kun on hurjasti puhkeamassa hampaita samaan aikaan.Oon ihan poikki. Sit miulla on vielä tuo 4 vuotias joka hakee huomiota ja uhmaa ja ei millään meinaa aina totella.Raskasta on tämävaihe. sitten useat tutut sanoo että sellaista se on lasten kanssa. Ja se ei paljon lohduta vaikka totta se on.Se kuitenkin lohduttaa että on perheitä joissa on vielä työläämpiälin lapsia joten pitää vaan yrittää jaksaa päivä kerrallaan.