Ero ja joulu
Meillä on sellainen tilanne, että tulee ero miehen pettämisen takia. (Tai voinee kai sanoa, että sillä on jo uus suhde ihan.) Yllätyksenä tuli, mutta ihmeen vähän katkeria tunnelmia. Mä en vaan oo sellainen, että jaksaisin jäädä ruikuttamaan elämän surkeutta ja ehkä mä en mitään häviä vaikka pääsen eroon tuosta valehtelevasta alkkiksesta, joka ei vieläkään ole valmistunut mihinkään ammattiin.
Muutamme erillemme joulukuun puolivälissä viimeistään. Mietin vain, että pitäisikö mennä alkuperäisen suunnitelman mukaan silti vielä koko perheenä anoppilaan? Mitä jos katkerat fiilikset tuleekin vähän myöhässä? Pitäisikö suosiolla jo oman mielentilan parhaaks viettää joulu lasten kanssa omien vanhempien luona?
Tavallaan haluaisin mennä anoppilaan ja vaikka hampaat irvessä kestää tuota petturia muutama päivä, ihan vaan siks, että ens jouluna saisin vielä lapset itelleni. Nuorin lapsista on nimittäin vasta 4,5kk. :/ Ens vuonna jouluna siis 1,5v.
Olemme miehen kanssa siis ihan puheväleissä. Mitä nyt mä oon apea ja musertunut, mutta koitan hyväksyä sen, että näin kävi. Hirveesti olen saanut sympatiaa ja niistä saan voimaa. Mut paljonko mun pitää ja kannattaa kestää lasten takia? :/ En haluaisi, että 1,5v lapsi on viikkoa joululomalla isänsä luona. Vaikka mies on kyllä suostunu sellaiseenkin ettei alle 2v ota sitä yökylään säännöllisesti. Ilmeisesti ei koe edes pärjäävänsä kolmen näin pienen kanssa yksin.
Oisko kellään ajatuksia?
Kommentit (9)
Olipas katkeranmakuinen viesti tuo äsköinen... Hmm..
Kaikilla ihmisillä on oikeus omiin tunteisiin, oli ne sitten surua, iloa tai pettymystä. Sinä teet niinkuin sinun sydämesi sanoo. Minusta sinun ei todellakaan tarvitse näyttää kenellekään yhtään mitään. Olet oma itsesi. JOs se sattuu tai on tuskallista niin sitten sattuu.
Miksi pitäisi rueta esittämään, että menee hyvin ja on ok asian kanssa vaikka tosiasia olisi toinen?
Teet niinkuin hyvältä tuntuu. Se on SINUN päätöksesi.
Minä erosin kun lapset oli 3,5 ja 1,5-vuotiaat..sen jälkeen en oo sukujuhliin ottanut osaa=)Kannattaa mennä näistä asioista keskustelemaan lasten valvojan kanssa,ja sopia kaikki pikku yksityiskohdatkin paperille.Meillä näin ei ole tehty,ja vuosien saatossa ollu kaikenlaista=)Alussa tuntui et selviän kyllä hyvinkin,mutta myöhemmin huomasin että viha/katkeruus yms.tunteet tuli voimakkaina pintaan.Nyt Elän onnellisena uudessa suhteessa(alkoi 2-vuotta eron jälkeen)ja meillä vauva,ja huomeen että tämän vauvan myötä käyn vieläkin noita entisen suhteen vauva aikaisia tunteita läpi.
VOIMIA sinulle,olisi vaikka mitä kirjoitettavaa,mutta vauva vaatii äitiä paikalle!!
Lasten juhlahan joulu on ja heidän ilonsa on tärkeintä. Meillä tuo joulu on myös ongelmallinen: ensimmäinen joulu ilman aviomiestä ja isää emmekä pääse mökille keskelle hankia myrskylyhtyjen loisteeseen keskelle lumista metsää järven rannalle. Mökistä luovuttiin. Tärkeintä on kuitenkin lapsen joulu. (Kyllä sitä muutaman päivän kestää tämän kaiken jälkeen vaikka missä)
Olinpas yllättynyt ja surullinen kun luin sun viestisi Hulda. Miehet on toisinaan ihan käsittämättömiä...
Tuosta joulusta tulin sanomaan sen verran, että mieheni veli jätti perheensä kun lapsi oli 7kk, eikä hän ole saanut poikaa itselleen yhdeksikään jouluksi, vaikka muuten heillä on sossussa tehty sopimus tapaamisista ja lapsi on isällään joka toisen viikonlopun. Äiti ei ilmeisesti vaan kertakaikkiaan anna lasta ja isä ei halua nostaa siitä meteliä.
Luna
Hei Hulda,
unohda inhottava anoppisi ja tuleva ex-miehesi.
Tee ihana joulu uuteen kotiisi yhdessä lastesi kanssa ja nauti siitä, että saat olla omissa oloissasi tai sitten vaihtoehtoisestí mene ihmeessä passattavaksi omien vanhempiesi luokse. Tekisin joulun kuitenkin lasten ehdolla niin että lapsilla on ihana joulu.
" Kiva" kuulla, että joillain on kanttia erota näin joulun alla, itse olen pyöritellyt viimeiset 2 vuotta eroajatusta mielessäni, mutta ehkä en sittenkään ole vielä valmis eroamaan...
Tsemppiä sinulle ja tuikkivaa joulunalusaikaa!
Anoppini siis on aivan ihana ihminen ja heiltä olen saanut eroon tukea hirveästi. Mies edelleen solvaa ja on sitä mieltä, että kaikki yhteiset vuodet oli aivan kamalia. (Ihan yhtäkkiä eräänä päivänä ilmoitti näin ja seuraavana päivänä jäi kiinni pettämisestä.)
Miehen takia en siis jaksaisi sinne mennä. Mut lapsille olis niin paljon parempi. Vieläkään ei asuta erillään joten en tiedä helpottaako nämä tuntemukset sitten joulun alla kun ollaan jo erillään asuttu. Toisaalta joulu itsenänsä saattaa nostaa pitkänkin ajan päästä tunteet pintaan...
En tosiaan vieläkään ole osannut ratkaisua tehdä. Tuo oli tietty hyvä neuvo, että lapsille joulumieli. Lapset tosin on nämä viikot selkeesti reagoinu. Itkevät herkästi ja joka yö painajaisia, kävelevät unissaan ja saavat yöllisiä paniikkikohtauksia. Kaikki oli siis hyvin ennen tätä miehen yhtäkkistä eroilmoitusta ja pettämistä. Meillä ei riidelty ja asuntoakin mies ostaa mun kanssa. Nyt se sit yhtäkkiä on sitä mieltä, että lapset on kärsiny meiän avioliitosta kaikki vuodet ja että ne ei kärsi erosta ollenkaan.
Luna, oli kiva kuulla sustakin! Täytyypä etsiä kotiloiden ketjukin käsiin. :)
Ollaan tehty sopimus, että lapsella on jouluaattoiltana oikeus viettää aikaa kaikkien vanhempien kanssa (meitä on kolme vanhempaa ja kaksi kotia, ja taustalla ei siis ole eroja vaan ihan suunnitellusti ollaan tällä systeemillä lähdetty). Tämä tietty edellyttää sitä, että kaikki osapuolet on valmiita olemaan suunnilleen samassa paikassa joulun aikaan.
Tähän mennessä lapsen isä ei ole edes halunnut nähdä lasta jouluaattona vaikka on ollut samassa kaupungissa ja kovin tervetullut, ei kuulema ole joulutyyppiä. Tänä vuonna (lapsen 3. joulu) isä sitten ilmoitti yllättäen haluavansa viedä lapsen sukulaistensa luokse toiselle paikkakunnalle koko jouluksi. Pienen neuvottelun jälkeen lopputulos on, että lapsen isä (ja ehkä sen äiti) tulee meille jouluaatoksi ja lähtevät sitten joulupäivänä lapsen kanssa sukuloimaan ja palaavat tapanina.
Meille (mulle ja siipalle) oli itse eroperheiden lapsina alusta asti selvää, ettei haluta ryhtyä " vuorojoulu" -systeemiin, ja myös ettei haluta asettaa isompanakaan lasta siihen valintatilanteeseen, että hänen pitää päättää kenen luona viettää joulua. Siksi ollaan päädytty siihen, että jos ei vanhempien aikatauluista muuta johdu (esmes jos isä on ulkomailla tai haluaa olla jossain muualla) niin ollaan sitten samassa tilassa. Sama koskee lapsen syntymäpäiviä, silloinkin pidetään yhdet isot juhlat jossa kaikki vanhemmat on paikalla.
Mutta tämä on mahdollista vain sillä edellytyksellä, että meillä on sellaiset välit että pystytään siihen ilman että lapselta menee joulumieli. Muussa tapauksessa varmaan päädyttäisiin muunlaisiin vaihtoehtoihin.
Kirjoittelin tuonne toiseenkin ketjuun tästä lapsen näkökulmasta, mutta kirjoittelenpa tähänkin. Vaikka nyt tunnetkin itsesi petetyksi -ja varmasti ihan oikeutetusti- niin lapsille isä ja isän sukulaiset ovat edelleen ihan yhtä rakkaita. Vaikka sinusta ehkä tuntuu, että olisi epäreilua, kun sinä pyörität arjen ja isä saa ' kermat päältä' eli lapset lomilla ja juhlapäivinä, niin lapsille nämä tapaamiset ovat tärkeitä. Kysyjän lapset ovat vielä pieniä, mutta isompanakaan ei lasten pitäisi joutua valitsemaan vanhempien välillä. Jos yhdessäolo tuntuu liian hankalalta, niin vanhempien pitäisi sopia joku vuorottelukäytäntö, josta pidetään kiinni. Itse olen avioerolapsi ja edelleen juuri juhlat tuntuvat hankalilta - nytkin meillä on mieheni kanssa kolme mummolaa loman aikana kierrettävänä (miehen vanhemmat, minun äitini ja hänen puolisonsa, minun isäni ja hänen puolisonsa).
Mene ihmeessä anoppilaan jouluksi,näytä miehellesi kuinka hyvin sulla menee kun on erottu!Käy kampaajalla ja osta uutta pääle pantavaa,näkeepäs mitä on menettänyt.Jos miehesi alkaa sun kuullen puhumaan uudesta suhteesta,niin hymyile kauniisti ja sano että ihanaa huomata että olet onnellinen.Unohda katkeruus kokonaan ja anna mennä,ens jouluna saat olla sitten rauhassa lastesi kanssa.Näytä anopillesikin mitä on menettänyt poikansa typeryyden takia,kyllä saa exäsi varmaan kuulla kunniansa.Jos haluat saada exäsi miettimään asioita jouluna niin pyydä kaverisi soittamaan kun tiedät äijän olevan lähellä,esitä niin kuin puhelimessa olisi Brad Bitt ja mene mukamas johonkin kauemmaksi puhumaan.Pian alkaa exäsi päässä raksuttaa mitä mitä?Heh hee... Selviät vallan mainiosti joulun kun vaan asenteen laitat kohdalleen.