Voivatko taloudelliset asiat johtaa ystävyyden loppumiseen?
Minulla on eräs ystävä, jonka olen tuntenut ihan varhaislapsuudesta saakka. Olimme ylimmät ystävät vielä siinä vaiheessa kun menin lukioon ja siitä yliopistoon. Hän meni heti yläasteen jälkeen töihin, mutta olimme taloudellisesti kutakuinkin samassa tilanteessa aina siihen saakka, kun lähdin työelämään. Nyt työvuosia alkaa olla takana, olen löytänyt vakavaraisen miehen ja meillä on jo oma talo, kaksi autoa ja rahaa sijoituksissa. Ystävälläni ei ole mitään. Hän asuu vuokralla ja on jatkuvasti veloissa. Ystävyytemme karikko on alkanut siitä pisteestä kun menin työelämään. Kesti kauan ennenkuin tajusin asian, mutta niin se on. Hän on jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa ja elämäntyylimme alkavat olla yhä kauempana toisistaan. Tunnen syyllisyyttä siitä, että meillä on asiat paremmin. PYrin auttamaan häntä taloudellisesti, mutta se ei tyydytä häntä (toki hän ottaa aina kaiken avun vastaan). Hän on katkera ja ehkä jopa kateellinen menestyksestäni ja joudun salaamaan häneltä hankintojani.
Kommentit (3)
toki täytyy myöntää, että enemmän pidän yhteyksiä niihin ystäviin, joilla on samanlainen taloudellinen tilanne kuin itselläni. Lähinnä se on minusta noloa, kun en voikaan lähteä teatteriin, oopperaan tms. paikkaan, johon minulla olisi kiinnostusta, tai ostaa sellaisia lahjoja kuin varakkaat ystäväni minulle. Mutta senkin olen jo oppinut sanomaan suoraan, että minulla ei ole rahaa johonkin juttuun.
rahan antaminen olisi erittäin ok, mutta ei mielestäni tuossa teidän suhteessa!
lähtökohdista niin kateus on pahinta vrt. sisaruskateus..