Lue keskustelun säännöt.
ystävä leuhkii lapsensa osaamisilla/kehityksellä
03.11.2007 |
Hei,
Onko teillä muilla ystäviä joilla on kauhea tarve kehuskella ja vertailla lasten kehitystä jatkuvasti. Minun eräällä ystävälläni on samanikäinen tyttö kuin oma poikani ja tuntuu tosi raskaalta viettää aikaa yhdessä kun ajanvietto on pelkää " kehuskelua" .
Ennen en niin kiinnittänyt tuohon huomiota koska ajattelin vain minun olevan " uhri" . Mutta nyt olen huomannut, että tämä ystävä harrastaa tätä leuhkimista ihan kaikkien aikana ja jatkuvasti. Hän pitää huolen siitä, että kun tulee uuteen tilaan niin YKSIKÄÄN huoneessa ei saa jäädä tietämättömäksi siitä, että hänen 1,5 vuotias tyttönsä ei käytä enää vaippoja. YKSIKÄÄN ei varmastikkaan ole tietämättä myös sitä 10 minuttin keskustelun jälkeen, että tyttö nukkuu isojen tyttöjen sängyssä, syö itse, pidättää 10h pissaa ja juo tavallisesta mukista.
En väitä etteikö olisi kiva, että hänen tyttönsä on oppinut nopeasti asioita ja varsinkin tuo vaippa juttu on luonnon takia hieno asia. Mutta en oikein millään jaksa taivastella niitä samoja asioita jatkuvasti. En tiedä pitäisikö hänen tyttöään kehua maailman älykkäimmäksi lapseksi vai mitä...mutta tuntuu, että ihan tavallinen " no sepä kiva" kommentti ei riitä vaan kaveri hakee enemmän huomiota tyttönsä kehitykselle.
Lisäksi hän on vainoharhainen. Hän oli erään toisen ystävänsä kanssa jutellut lapsensa vaipattomuudesta ja tuo toinen ystävä oli varoitellut, että takapakkia saattaa sitten tulla. Tämä ystäväni kertoo nyt kaikille kuinka hänen ystävänsä suuttui hänelle ja oli kateellinen kun hänen tyttönsä on jo vaipaton ja tämän ystävän 3-vuotias ei vielä ole.
No jokatapauksessa. Ensimmäinen kysymys on, että miten ystävään pitäsi suhtautua? Koska tekisi jo mieli sanoa, mutta en halua että hän puhuu kohta minunkin olevan kateellinen. Ja toisekseen jatkuuko tällaisten äitien hehkutus läpi lapsen elämän? Onko tuon tytön elämä yhtä suorittamista äidillensä ja elääkö äiti tyttärensä kautta omaa elämäänsä joka jäi nuoren iän takia ehkä hieman kesken?
Kiitos paljon vastauksista.
Kommentit (16)
ja pelkästä lapsesta puhuminen ohi menee, viimeistään kun pääsee takaisin työelämään.
Itse en juurikaan puhunut lapsestani kun se oli pieni, vaikka kuinka olisin halunnut, koska kaverit olivat silloin vielä lapsettomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en osaa vastata miten sun tulis suhtautua sun ystävääsi. Mulla on meinaan ihan samanlainen ystävä, joka tosiaan taukoamatta pälättää omien lastensa erikoisuutta, kehuu kehuu kehuu, vaikkei ne sen kummosempia ole kun muutkaan. Omat lapseni esim. monessa asiassa parempia, en vain jaksa siitä sen kummemmin jauhaa. Koska me kaikki kehitytään erilailla. mielestäni mun ystävällä meni ihan yli, joten olen ottanut välimatkaa. En ole yksinkertaisesti tekemisissä hänen kanssaan kuin aniharvoin, koska en jaksa kuunneela hänen juttujaan. Koskaan hän ei kysy m iten minä tai minun lapseni voivat, janykyään enää mua ei kiinnosta miten hän voi. Joten aikansa kutakin, mä valitsen mielummin elämän ilman häntä, koska en vaan kestä itsekeskeisiä tyyppejä, keillä ei vuorovaikutustaidot ja itsekeskeisyys yksinkertaisesti anna sijaa muiden olemiselle.
johtuuko huonosta itsetunnosta, mutta typerää, ja arvatenkin lapselle kamalaa siis kehuskelijan lapselle ja sille johon hän vertaa. mun kaverilla oli lapsena tollanen äiti, ja 8-v hän häpesi sitä jo omin sanoin.
että ei kommentoisi oman lapsensa osaamisista ja osaamattomuuksista mitään takaisin. Vaihtaisi vaan puheenaihetta. Tuntuisi ainakin uskomattomalta, että tuo äiti jaksaisi kuukausi tolkulla yksin hehkutella...?! Vaikka saattaisi sen senkin tehdä :)
AP
hyvin, mutta mistä sitä tietää mikä asia on hyvin/huonosti, jos ei voi kehenkään muuhun lapseen verrata... En usko, että äiti sitä ilkeyttään tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun tuttavapiiriin kuulu ainuttakaan lapsellaan kehuskelijaa. Pari uraäitiä tunnen, jotka pätevät lapsellaan
ja on hyvinkin tarkka kaikesta, että asiat menee oppaiden mukaan (imetys, päiväkoti, nukuttaminen ym) Eli ehkä vaan en osaa nähdä maailmaa hänen silmin. Kun koko elämä keskittyy lapseen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä tietää että tällaisia äitejä on enemmänkin. Välejä en tuon takia halua menettää, sillä hän on kuitenkin tosi mukava ihminen. Pitää nyt vaan kestää...ja yrittää tosiaan välttää itse lähtemästä tuolle samalle linjalle.
Sun ei tosiaan ole pakko olla sen kaa kaveria. Emmäkään tollasta jaksas. Voit aikuisena ihmisenä itse valita omat kaverisi. Mitä sinä häneltä saat??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsesta kun ihmiset heti ottaa sen niin, että leuhkin. Mulla on yksi helppo lapsi jonka kanssa on mennyt varsin mukavasti. Mutta en viitsi kertoilla lapsesta kellekään mitään kun ihmiset pitävät leuhkana.
t. kaveri ja sukulaispiiriä sivusta seurannut kotiäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisensiaattitason koulutus, mutta kotona " taantui" tuollaiseksi. Ainoa lapsi ja aika itsekeskeinen, alkoi sitten elämä kiertää pahasti omaa napaa.
Ja olen muuten ollut huomaanivani muutenkin, että korkeasti koulutetulle tulee kotona enemmän paineita - pitää olla paras kotona, kun ei pääse pätemään töissä. Itselläni helposti samaa vikaa.
Kehu sinäkin omaasi! kai hänestäkin niitä hyviä puolia löytyy, jos ei vaippapuolella niin sitten vaikkapa ketteryydessä, neuvokkuudessa, luonteessa..... Ihan varmasti. Äläkä hirveästi kommentoi tämän äidin kehuskeluja millään tavalla.
Alkaa olla aika liuta vauvoja ystäväpiirissä ja mua ei kiinnosta yhtään vertailla mitä kenenkin vauva jo osaa ja kenen vauva nukkuu öisin pisimpään ym. ym.
Musta tollanen vertailu on tarpeetonta, koska kaikki me ollaan yksilöitä ja kehitytään eri tavoin. Mitä sitten jos Maija hymyilee ennen Pekkaa tai muuta. Yhdellä kaverilla on aina neuvolakortti mukanaan ja voi siitä kivasti aina lukea mulle mitä Callesta on kirjoitettu.
Mä kerron näille äideille, miten meidän koira osaa jo sitä ja tätä ja jätän oman Nico-Petterini rauhaan:)
Mutta noihin sun kysymyksiin en osaa vastata.