LOKALUTUISET HUHUU, pinoon pinoon äidit ja kuulumisia kertomaan enemmän.

Luulenpa että se oli AJL joka kyseli vinkkejä imetykseen;-)



Kuten Sanna-P kirjoitti, stressiä ei itselleen asiasta pidä ottaa, vaan jokainen äiti tekee niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, ja imetys tai korvikkeen käyttö on ihan " privaattiasia" , jota toisten on turha kommentoida tai päivitellä! :)



Samaa mieltä olen Katarina sinun kanssasi, että äidin pitää päästä välillä tuulettumaan:)



Viikonloppuja



t. DorisDay ja tissitakiainen

Joo, tosiaan jatkoin sitä AJL:lle osoitettua viestiäni, ku hää kyseli niitä imetyksen/maidon nousun edistämisvinkkejä. Oltii sen verran samanaikasesti linjoilla, että sun viesti ehti siihen väliin.



Kyllä meilläki on ollu periaatteena jo esikoisen vauva-ajoista lähtien, että mun on saatava kanssa välillä sitä omaa aikaa ja päästä vähän irrottautumaan kotonta ja lapsenhoidosta. Vaikka nyt oonki jo muutamia kertoja ollu poissa kotonta parisen tuntia kerrallaan, niin vielä ei olla päästy testaamaan hyväksyykö tuo tyttö edes tuttipulloa.



Ei mut nyt ei kyllä jaksa kirjottaa enempiä, taidan lähtä iltapalan syömishommiin.



S



ps. Mites meinaatte viettää isänpäivää?

Lapset nukkumassa... saapa nähdä nukkuuko pikkumies tosiaan, eilen meni puoli kahteentoista ennenkuin nukahti...



Ihan hyvin menee. Poika on kehittänyt jo kunnon posket itselleen :-). Syö kyllä hyvin, mielestäni liiankin hyvin välillä. Näyttää kuin korviketta menis 900 milliä päivässä, suositus on 600-800. Voiko vauva syödä liikaa...? Pelkään vaan ettei tuo korvike kohta enää riitä ja kiinteitä en kyllä mielelläni antais ennenkuin suositellaan.

Yöunet on pojalla välillä vähän pitemmät, jopa 4,5 tuntia syöttöväli. Ei tosin joka yö kuitenkaan. Sais kyllä olla, alkaa vähän univelka painaa. Tosin se on ihan omaa syytäni, välillä en vain saa unta ja sitten sitä odottelee että koska se poitsu sieltä herää. Onneksi mies osallistuu ainaki viikonloppuisin yösyöttöihin niin saan univelkoja lyhennettyä.

Isänpäivää meillä vietetään siten että mies saa aamulla nukkua pitkään, tehdään aamupala esikoisen kanssa valmiiksi ja herätetään isi laulamalla ja viemällä lahja vuoteeseen. Sitten syödään aamupala ja lähdetään ulos lenkille. Iltapäivällä juodaan kakkukahvit ja illalliseksi teen hänelle paellaa. Ei sen kummempia suunnitelmia. Viime vuonna tekivät esikoisen kanssa lumiukon kun satoi niin hyvin lunta mutta eipä taida tänä vuonna onnistua.

Minä kuulun myös niihin äiteihin joiden pitää saada välillä omaakin aikaa ja tuulettua. Mies lupasi mulle kiitokseksi pojasta hemmottelupäivän ja aion silloin mennä ystävättären kanssa Day Spahan ottamaan ihania hoitoja. Mies maksaa :-) kuulemma silmää räpäyttämättä jos jää alle 500 euroa! No, häthätää saan kulutettua 200 euroa, otan yhden 2 tunnin hoidon ja sitten jalkahoidon päälle. Odotan kyllä todella innokkaasti tuota päivää :-)



Hyvää yötä, toivottavasti mahdollisimman runsasunista kaikille!



Y ja V melkein 6 vkoa

Tulinpa vaan ilmottelemaan itsestäni, vielä ollaan hengissä... Rintatulehdus veti mielen matalaksi viikon puolivälissä, ja sen jälkeen ollaan lähinnä keräilty voimia ja paikkailtu parisuhdetta. Nyt elämä tuntuu taas vähän hymyävän, päästiin tänään miehen kanssa leffaankin kun mun vanhemmat tuli kattomaan tyttöjen perään. :) Oltiin ihan 3h poissa kotoa, olin taas pumppaillut maitoa varastoon mutta eihän sitä ollut paljoa mennyt... Rinta kyllä maistui todella hyvin kun kotiin päästiin!



En nyt ehtinyt lukemaan teitin kuulumisia, mutta toivottavasti huomenna tulisi sellainenkin rauhallinen hetki... Toivossa on hyvä elää. Sen verta huomasin että ehkäisystä on ollut puhetta. Meilläkin täysin hakusessa tuo juttu. Ihan kumien varaan en haluaisi jättää, mutta enpä sitten sen enempiä tiedä. Kierukkaan päin olen vähän taipumassa, kun ei nyt tosiaan ole tarkoitus kovin pian (jos enää koskaan) lisää lapsia hankkia. Vaan ans kattoo nyt.



Pitääköhän sitä huomenna herätä lapsien kanssa isänpäivän kunniaksi? Tänään sain nukkua piiitkään, ja se oli aika taivaallista kun voimat on tosiaan olleet aika vähissä taudin jälkeen. Olisi kiva nukkua huomennakin... Mutta ehkä se sitten on miehen vuoro? No, niin tai näin, nyt pitää lähteä sinne pedin puolelle jos meinaa ehtiä nukkumaan lain...



Suhni & Elvi (tänään jo 1kk!)

vihdoin tännekin, yhdellä vapaalla kädellä näpyttelemään...



kiitos imetysvinkeistä.



kätilö antoi pumppausvihjeitä ja nyt on kolmen päivän tehopumppaus käynnissä. maidon määrä on lisääntynyt, mutta ei ole kyllä vielä niin paljon, että voisi alkaa komppaamaan vakavissaan imetystä ja korviketta. annan rintaa ihan harjoitusmielessä ja läheisyyden kaipuuseen. kätilö tutki aamulla kotikäynnillä rinnat ja valoi uskoa että kyllä se siitä. yritän ensi viikon puoliväliin ja jos ei onnistu niin lopetan sitten pumppaamisen ja luovutan, on sw niin aikaa vievää pullorallin rinnalla.



en olisi kyllä uskonut että näin kävisi. en edes ajatellut tarkemmin imettämistä ennen synnytystä, paitsi että olin päättänyt että varmasti imetän... ongelma johtunee suunnittelemattomasta sektiosta ja ekasta lapsesta - kaksi päivää olin ihan horroksessa, enkä kunnolla pystynyt imettämään tai pumppamaan ja koska eivät antaneet lisäravintoa, pojasta tuli harvoina syöttökertoina kiukkuinen kun oli nälissään. paino laski sen 10%, ennenkuin antoivat kolmantena päivänä lisäravintoa. vikana päivänä sain huonekaverin, joka pyysi heti ekana päivänä vauvalle lisäravintoa, itse en aluksi osannut tätä narkoosihorkassa ja ensisynnyttäjänä vaatia. aluksi imi oikein, mutta nyt on paljon vaikeampaa, kun on unohtanut. kunhan saan maidon tulemaan niin alkaa imemisen opettelu uudestaan pojalla. tältäkin vaivalta olisi minusta voitu välttyä, mutta - kaikesta oppii.



ajl

Nyt vasta pääsin takaisin linjoille..

Kovin on hiljaista ollut tuolla meidän pinossa.

Onko kaikilla niin kiirusta, ettei jouda netissä roikkua.



Itse en hirmuisesti ehdi ylimääräisiä, mutta nyt taas taukoa, kun vaavi nukkuu ja isi isompien perään katselee=)

Olis kiva lueskella teidän muiden uunituoreiden äitien juttuja, mutta hiljaista on tuossa meidän pinossa vielä.



Saksassa oli kotiutus aivan hurjan pian, sehän on samalla aikataululla kotiin, kun täällä synnytyssalista sinne osastolle siirto=)

Onnea sinne piiiitkälle kotiin uudesta tulokkaasta ja muillekin synnyttäneille!

Itselläni todella varjostaa parisuhteen karikot tätä niin ainutkertaista aikaa=(

Harmittaa ja surettaa, hormonit heittää häränpyllyä ja mies on oikeesti ihan syvältä tällä hetkellä!!!!!!!!!!!



Olen sitten yrittänyt kanavoida vihaa siivoamiseen ja ompelemiseen.

Nyt puuttuu enää olohuoneesta 2 verhoa, 2 on jo ikkunalla.

Verhotankoa olisin lähtenyt ostamaan lastenhuoneeseen,verho ollut valmiina jo ennen muuttoa, mutta olikin tuo pirskatin pyhäpäivä...

Täällä kotona vastasyntyneen kanssa ei ihan kybällä ole kiinni näissä päivissäkään.

Alakuloa siis ilmassa vahvasti, vinkkejä otetaan vastaan.

Joku puhui vitamiinivalmisteista, varmaan pitäis munkin käydä luontaistuotekaupoilla pyörimässä.Mikä se valmiste nyt sitten olikaan???



Tuntuu vaan tällä hetkellä, että yksin vois olla helpompaa näiden lasten kanssa (suokaa anteeksi kaikki yksinhuoltajat purkaus!!!!)

ei tarviis kiukuttelevaa kakaraa= " MIES" katsella..MMMMRRRRRR.



Kiitos kun sain marista, ajatus tulee edes vähän selkeemmäksi, kun purkaa tuntoja.

Parempaa ja onnellisempaa vauva-arkea joka äidille.



Tuttiina ja pikkumies 2 viikkoa

Esikoinen tekee lumiukkoa ulkona, ainakin yrittää, lunta ei ole nimeksikään...



Meillä vauva-arki menee suht kivasti. Mieskin auttaa hirveästi hoitamisessa, hoitaa myös yösyöttöjä viikonloppuisin, tänä aamuna sain nukkua pitkään. Viikolla olikin ehtinyt univelkaa hieman kertyä kun kolmen tunnin välein pomppaa pystyyn syöttämään pojua.

Ei ole täällä ainakaan vielä parisuhdekriisiä. *koputtaa puuta* Eli ihan kivasti sillä rintamalla menee vaikkei peittoja olekaan vielä heiluteltu synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksen jälkeen vasta ajattelin sillä saralla aktivoitua :-)

Meidän pojun ristiäiset on 24.11. Mitenkäs teillä muilla? Etunimen olenkin jo kertonut täällä mutta toista en taida paljastaa. Meille tulee pappi kotiin kastamaan ja mun sisko on sylikummina. Lisäksi tulee yksi pariskunta kummiksi. Esikoisellakin on kolme kummia, se on mielestäni aika hyvä määrä.

Poju pulautti viime yönä kaaressa maidot pihalle, koko sänky melkein lainehti. Semmoista se kai on tuon korvikkeen kanssa, pulauttelua. Jos tuo kaaressa pulauttaminen jatkuu, täytyy kokeilla toista merkkiä tai konsultoida lääkäriä. Muutenkin poju kyllä pulauttaa muttei ihan tuolla voimalla. Itsekin oikein hätkähdin omassa sängyssäni.

Olen harkinnut pojun siirtämistä omaan huoneeseen kun hän ähkii ja puhkii niin kovasti unissaan. Ja kyllähän sen kunnon itkun kuulee vaikka oliskin toisessa huoneessa. Nyt vaan tulee kuunneltua kaikki ääntelyt kopasta.



Aktivoitukaahan mammat! Hyvät voinnit ja jaksamista kaikille!



Yrjö ja Veikka kohta 5 viikkoa

Täällä vasta heräillään. Tai no oonhan mie jo kaks tuntia ollu hereillä, nyt vasta kuitenkin sain kahvikupposen eteeni..

Lunta tulee vähän ja hiljakseen täälläkin, ihanaa! Ootan jo, että tulis kunnon kinokset, niin pääsis esikoinen lumeen kahlaamaan (eikä tulis tuota kuraa niin hirveesti sisälle).



Viime yönä, tai oikeastaan eilen illalla, vein tytön samaan aikaan sänkyynsä ku esikoinenkin meni nukkumaan eli noin klo 20 ja seuraavan kerran neiti vaati tissiä vasta lähempänä klo 23 eikä edes masu vaivannut tuossa välissä. Tämä sitten tietenki kostautu niin, että nukkumaan käytiin seuraavan kerran vasta klo 01 tai sen jälkeen, en muista enää. Sitten tyttö heräs klo 03 ja sitä seurasikin parin tunnin syöttö/pulautus/mahavaivat/syöttö/vaipanvaihto/mahavaivat/pulautus/syöttö -rumbaa. Mies antoi sitten mun aamulla nukkua vähän pitempään, esikoinen kun heräsi jo heti seiskan jälkeen..



Miehistä puheen ollen, tuli tuosta Tuttiinan viestistä mieleen, että tosiaan, välillä tuntuu ihan ku sitä täällä toimisi ainoana aikuisena. Jotenki miehellä tuntuu olevan oikeus mököttää ja sulkeutua tämän arjen ja perhe-elämän ulkopuolelle aina, jos meillä tulee vähän riitaa. Mutta minult tuo taas ei onnistuisi ollenkaa. Minust tommonen on enemmän ku lapsellista ja etenki vanhempana pitäis osata ja ymmärtää, ettei sitä vaan heittäydytä mykkäkoululaiseksi ja mökötetä myös lapsille! Se on lasten kanssa touhuttava ja ruokaa laitettava jne. oli puolison kanssa kuinka huonosti asiat hyvänsä. Tai ehkä se on vaan meillä henkilökohtainen ero, mies on pitkävihaisempi ja riitelee " hiljaisesti" eli menee täysin lukkoon, kun mie taas huudan sen hetken ja sitten riittää mulle riitely.

Mutta kyllä meillä ainaki mieskin joutuu kaikkea mun kanssa kestämään. Etenki näissä hormonimuutoksissa, mitä raskaus ja imetys saa aikaan, oon kyllä usein melkosen äkkipikane ja tempperamenttinen akka. Joten meillä ehkä menee tasoihin sitten nää negatiiviset piirteet, toivottavasti :)



Tuttiinalle siis niin tsemppiä ja voimia teidän vaikeuksiin. Toivottavasti asiat selviää.



Suhni oli hauskasti kirjottanu edellisessä pinossa teidän arjen alkamisesta. =)



Alavireisyydestä tuli mieleen, että yksi, mikä voi alakuloa aiheuttaa, on raudan puutos. Eli kannattaa käydä hemoglobiini tsekkauttamassa.

Mulla ei ollu tuossa muutama viikko sitten alakuloa, mutta huimausta kovasti, niin tytön neuvolakäynnillä pyysin sitten katsomaan mun verenpaineen (oli 112/69) ja hb:n, mikä oli 157 !!! Ei raudan puutosta täällä..

Ja tosiaan, niitä omega-3:a voin minäki suositella, eipä niistä haittaa ainakaan ole.



Ristiäiset meillä on kahden viikon päästä. Nimi on ollu tiedossa tytölle jo esikoisen odotusajalta asti.



Ristiäisistä tuli mieleen vaatteet ja että, mitä ihmettä laitan silloin päälle.. Joko te muut mahdutte vanhoihin vaatteisiin vai onko vielä kiloja ja senttejä jäljellä?

Mie painoin kaks viikkoa synnytyksestä vielä +9kg, verrattuna aikaan ennen raskautta, ja siinä ollaan edelleen. Senttejä on kuitenkin sen verran lähteny, että toissapäivänä sain yhdet alkuraskausajan housut jalkaan, jee! Ne on kaks kokoa mun normivaatteita isommat, mutta kiva oli mahtua edes niihin.



Nyt unohdin mitä muuta piti vielä..

Taidan lähteä esikoisen kanssa syömään.



S ja tyttö kohta jo 6 vkoa

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=93&m=11485314&p=1&tmo…





Benjaminalle tervetuloa mukaan ja onnittelut pienestä tyttärestä!

Vauvan sairaalassaolo kysyy vanhemmilta ja perheeltä voimia, mutta nopeasti nuo keskoset onneksi kasvaa, sitkeitä sissejä ovat.

Meidän esikoinen syntyi 6 viikkoa etuajassa, hää tosin oli viikkoihin nähden hyväkokoinen, eikä loppujen lopuksi joutunu osastolla olemaan kuin 3,5 viikkoa.



No, nyt mie meen syömään

Nyt on olohuoneen verhot kaikki tehty ja ikkunalla, yläkerran lattiat mopattu, ruoka tehty, lapset syöneet, 1v.8kk päikkäreillä vielä.Jotain siis saatu aikaiseksi=)



Sanna-P:

Kiitos tsemppauksesta.

Miehillä todella tuntuu tuo aikuisuus käsite välillä lipsuvan.

Mun mieheni sanoikin mulle tänään, että on kai ikuinen lapsi...Niinkuin tuon kommentin varjolla onnistuisi vastuuttomuus ja itsekkyys, kun kuitenkin lapset menee aina etusijalle ennen itseä, ainakin minulla.

Mutta se minun ongelmistani.

Jaksamista sinulle vauvan kanssa paljon=)



Painosta, mulla taitaa paino olla nyt samoissa, kun ennen odotusta, mutta sitä on edellisestä lapsesta vielä ja ennen tätä raskautta lihoin.

Eli ylimäräistä silti löytyy ja herkut ei sais enää hyppiä mun kärryyni=/

Yritän saada himot siirrettyä omenaan ja muihin kevyisiin naposteltaviin.



Ristiäiset meillä on 24 tai 25.11, pojalle on myös 3 nimeä ja 3 kummia=)



Viikonloppuja äidit ja ILOA kaikille!

... no se siitä hyvästä alusta... Melkein. Ei se ole meidänkään isäntä mikään aikuinen, siihen tulokseen olen tänään tullut. Esikon hampaiden tulo on nyt valvottanut pari yötä, ja ollaan sovittu että hän on vastuussa isommasta ja minä pienemmästä. Eilen pyhästi lupasi (kylläkin selkeästi seksin toivossa, ei tärpännyt) että saan aamulla nukkua pidempään, mutta kuinkas ollakaan kun hänen yöllä piti heräillä niin tottahan se sitten meni aamulla siihen että minä nousin lasten kanssa ja hän jäi sänkyyn. Ja koko päivän aikataulut meni sekaisin kun herra makoili, kävi sitten ajan kanssa suihkussa (koskahan minä viimeks?) ja sitten vielä taiteili herkkuvoikkarit (meikkis ehtii tehdä vaan puuroa, yksikätisenä juuston leikkaaminen on hankalaa) itselleen ja nautiskeli ne sanomalehden ääressä. Gnaah! Ja tottahan Elvillä on tänään ollut nukahtamisvaikeuksia, ja esikkokin vaan parkuu ja kiukkuaa niiden hampaidensa takia. Voi tuskaa ja ahdistusta! Onneksi maailmaan mahtuu suklaata (ja tajuttiin ostaa sitä eilen)!

Kyllä se helpottaa täältä lueskella ettei muidenkaan parisuhteet ihan täydellisiä ole. Tajuaa että tämä on vaan elämää. Mainitsinko jo että suklaata kuluu silti... ;) Ainakin Tuttiina olet saanut paljon aikaiseksi tämän kriisin " ansiosta" ! Heh heh...



PAINOSTA sitten. Joo, suklaata! En ole vaa' alla käynyt, enkä ehkä menekään ihan toviin... Onneksi me ei omisteta sellaista. Vanhat farkut menee jalkaan, mutta kyllä ne vähän kiristää tuosta vyötäröltä. En oikein muista kiristikö ne jo ennen raskautta, mutta olen lohdutellut itseäni etten ole ostanut farkkuja pariin vuoteen, ja tähän väliin mahtuu kuitenkin kaksi lasta, että ei nyt mikään ihan heikko suoritus kuitenkaan... No, hyvä kuitenkin ettei ole kesä, ihan vielä en olisi valmis kovin paljastaviin tahi tiukkoihin asuihin (jos nyt enää koskaan olenkaan)... Se vaan harmittaa, että kun kerrankin olisi isot rinnat niin ei edes saa yrittää treenata vatsalihaksia... ;) Ihan kuin muka jaksaisin / ehtisin jotain treeniä tekemään...



RISTIÄISET on meillä itsenäisyyspäivänä. Oli kirkko niin täyteen buukattu ettei meinannut päivää löytyä... No, hieno päivähän sekin on, ja varppina kaikilla lomaa! Nimeä ei ole päätetty ja kummitkin on vielä vähän hakusessa. Haluaisin pyytää yhtä lapsuudenystävääni joka oli suurena tukena raskauden aikana, mutta mieheni ei suostu koska " kummien pitäisi olla yhteisiä kavereita" . Huoh. No, kolme kummia meillekin varmaan tulee jahka päästään yksimielisyyteen keitä pyydetään...



BENJAMINALLE tervetuloa remmiin minunkin puolestani! Tyttö on tosiaan pieni, mutta varmasti sisukas! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsette pian viettämään ihan normaalia kotielämää!



Nyt vielä vähän suklaata, kohta varmaan loppuu tämäkin vapaahetki...

Pikaisesti vaan, kun muksut vielä hetken saattaa nukkua.



Tiedättekö voiko kuukautiset oikeesti alkaa jo nyt???

Synnytyksestä huomenna tasan 6 vk ja kolmatta päivää kärsin melkosen runsaasta vuodosta. Pariin viikkoon ei oo jälkivuodosta ollu oikeastaan tietoakaan enää, viikko sitten tuli parina päivänä erittäin vähän jotain tuhrua, mut verta ei oo näkyny aikoihin. Joko mie nyt sain noi menkat riesakseni? :( Ekan synnytyksen jälkeenkin tosin meni vaan 2 kk, kun ne alko, joten tässä sitten vissiin alko vielä aikasemmin.

Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Toivottavasti ei olis menkat kuitenkaan, mun tuurilla kun ne sattuu sitten tietysti myös jälkitarkastuksen tienoolla alkamaan, mikä on siis joulukuun alussa, sitte venyy senki asian hoitaminen, jos en sinne pääse.



Jaaha, ähinää ja puhinaa kuuluu neitosen kopasta. Moi!



S

ettei ehdi kirjoittelemaan,joka päivä kuitenkin pikaiseen käyn täällä sivuilla lukasemassa. Tyttö nukkuu kantoliinassa ja mies lähti esikoisen kanssa piipahtamaan töissä niin nyt on hetki aikaa.

Uskomatonta että vauva on jo pian kuukauden ikäinen kun periaatteessa voisi olla vasta juuri syntynyt. Perjantaina on neuvola niin saa uusia mittoja, 1,5 vko sitten oli 3065g. Tyttö syö hyvin ja maitoa tulee pakkaseen asti. Öisin nukkuu omassa sängyssä meidän vieressä ja meidän sängyssä. Nukkuu 2-4h pätkiä. Päivisin jaksaa jo valvoa 2-3 tunnin pätkiä pari-kolme kertaa päivän aikana. Ulkona nukkuminen on meidän ongelma, mies jo sanoikin että kun ostin niin rumat vaunut että kuka niissä nyt haluaisi nukkua:)

Ei nuku vaikka työntelisi, huutaa vaan. Sitten jos saa nukkumaan, itkee 5-10 min välein joten koko ajan saa olla päivystämässä ikkunassa,huomenna menen ostamaan itkuhälyttimen.

Esikoinen on kyllä maailman paras isosisko, ei pätkääkään mustis ja aina jaksaa hoitaa ja huolehtia ja kutsua kullanmussukaksi yms.

Ollaan käytetty kestovaippoja ja hyvin on lähtenyt kestoilu näin ensikertalaisella käyntiin, satsasin vissiin oikeanlaisiin vaippoihin kun pitävät tosi hyvin ja istuvatkin mainiosti. Ostin vaan vähän liikaa niin olen yrittänyt ylimääräisiä kaupitella pois,iski vauhtisokeus niitä hankkiessa.

Omasta kropasta, jälkivuoto on ollu viikon mega niukkaa mutta kuitenkin tulee vielä pikkuisen. Ärsyttää kun 3,5vko synnytyksestä ja jatkuu vaan. Esikoisen synnytyksen jälkeen kesti viikon. Maha on mennyt täysin kasaan, ihan littana mistä olen tosi iloinen mutta 4kg on vielä jäljellä ja ne pitäisi saada pian pois. Ei muuten olisi kiire mutta kun ei mahdu yhdetkään housut jalkaan, kaikista jää ylin nappi auki eikä jaksaisi kulkea kaupassa yms julkisilla paikoilla enää mammahousuissa (lantio malliset) vaan tekisi mieli laittaa jo farkut jalkaan.

Eipä tänään muuta, hyvää alkavaa viikkoa kaikille

Pepsi ja tyttö 25 päivää

sanna-p:lle menkoista... kyllä vain se on mahollista et sulla jo menkat on! itsellä oli ekat menkat esikoisen synnytyksen jälkeen juurikin 6viikon tietämillä... tällä kertaa ajattelin että selviän kauemmin ilman menkkoja, mut toisin taitaa käydä, kun imetyskin on loppunut...



totesin tänään että ylenpalttista väsymystä en ole enää potenut, olin ekat 3viikkoa iha väsy, olisin voinut varmaa nukkua kokoaika jos se vain olis olut mahdollista=)



mitää, mite o mahollista et jotku ei ehi syyä??? kyllä mää ainaki syön kokoaika (ikävä kyllä)... yleesä syön aina vauva sylissä, se kun herää aina kun isken takalistoni tuolille ja on lämmin ruoka edessä.. tai teekuppi..

aamupalaa syän monesti lattialla esikon kans samalla leikkien ja vauvalle pulloa antaen... käsiä saisi olla lisäääää ainakin kaks, mutta siis syön ja syön ja syön=/



ja unohdus iski... no esikko pyytelee tuola Putelle turvaistuinta (siis sille puuha-peten linnunpelättimelle=O) joten töytynee mennä antamaan ja iltapala-aikakin alkaa olla ja kohta alkaa BB =)

Ulos pitäisi alkaa suuntaamaan kompanian kanssa, mutta päätinpä nyt kurkata tänne hetken ensin..



Kyllä juu ne kuukautiset voi alkaa hyvinkin pian, varsinkin jos ei yöimetä/imetä enää.

Itselläni alkaa aina aika pian, kun yösyötöt jää pois.



Täällä raikaa taas ihana uhmakas huuto, tytöllä tuntuu olevan vaikeaa nykyään tajuta, ettei kaikki ole hänen/hänelle aina=/

Kirkuu ja kulkee tekemässä milloin mitäkin pöllöä päähänsä pälkähtää.

Välillä on kyllä kädet totaalisesti liian vähäiset.

No, kai se siitä (kun ei saa kaikkea tahtomaansa) niin alkaa älyämään, ettei se huutokaan viimepeleissä kannata.



Vauva on edelleen kovin tyytyväinen tapaus, joskin tisutellut nyt lähipäivinä aivan hurjasti aamulla ja illalla, tankkausajankohdat=)

Eilen itki ekaa kertaa n. 10min, kun onnistuin just väärään aikaan menemään suihkuun=/Isukki sitten pyöritti ja pussasi, mutta kun se tissi puuttui..

Ei ole aiemmin poika itkenytkään.Ihan yksittäisiä kertoja välillä " narahtanut tai murahtanut" , nyt oli aivan ressua pieni.



Eilen oli kiva kun mies sai kaverilta polttarikutsun ensi viikon viikonlopulle.

On selkeästi nyt jotain tuulettumista vailla, niin erityiskiva, kun pääsee " sotimaan" (värikuulasota olis ohjelmassa)ja vähän kupittamaan äijien kanssa metsäisissä tunnelmissa.

Voi tehdä hyvää sekä hänelle, että minullekin, saan itselleni sitten illalla kodin=)



Voi niitä aikoja, kun mullakin ekan ja tokan lapsenkin jälkeen oli kaunis kimmoisa vatsanahka ja synnytyksen jälkeen aika pian vielä muutenkin normaali mitoissa..

Nyt on ohuempi nahka, vanhoja raskausarpia jne, sniif, siihen ei auta muu kuin kirurgin veitsi..

Mutta onnellisena kuudesta lapsestani, kannetaan kuitenkin nuo merkitkin kunnialla.



No, nyt on sitten saatava jotain aikaiseksikin, joten mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.



Tuttiina ja pesue

aika alkaa olla kortilla kyllä kahden lapsen kanssa.Eipä paljon netissä ehdi pyöriä.



Koko viikonlopun teetteli rintatulehdusta. Tiedän oireet kun kaksi kertaa oli rinta tulehtuneena kun esikoista imetin. Kaalilehtiä käärin ja särkylääkettä söin, mutta viimeyönä se sitten paheni. Aamulla melkein 40 kuumetta. Ei muutakuin esikoinen tarhaan ja vauvan kanssa lääkärille. Nyt on sitten 10 päivän antibiottikuuri. Saa nähdä miten vauva reagoi siihen.



Muuten mennyt hyvin. Vauveli oppinut röyhtäilemisen taidon miehekkääseen tapaan ja itkeminen lopahtanut melkein kokonaan. Eli hyvin tyytyväinen tapaus. Yöllä valvoskellaan pitemmästi ja päivät nukutaan, mutta sille ei kai tässä vaiheessa voi mitään.



Kaikki kunnioitus äidille joka ehtii syödä ja tehdä kaikkea " normaalia" . Musta tuntuu etten ehdi syödä ollenkaan. Jotain myslipatukoita napsin välillä kun ehdin. Puhumattakaan että jaksais BB:tä katso tai oikeastaan mitään mikä tulee klo: 21.00 jälkeen.



No nyt makoilemaan, ennen kuin vauva herää syömään. Imettäminen ottaa niiiiin kipeää tuosta tulehtuneesta rinnasta. :/

Heissan!

Meille siis reilu viikko sitten perjantaina otti ja tupsahti poikavauva....Arki on niin täynnä touhua kahden lapsen ja koiran kanssa, että ei ole jaksanut kirjoittelemaan aiemmin ryhtyä....Nyt sattui molempien poikien unet sopivasti, niin josko sitä nyt ehtisi....



Meillä arki vielä toistaiseksi sujunut kohtalaisesti. Mies on kovasti autellut ja siitä suuri kiitos hänelle! Ruokakin napsahtaa pöytään miehen käsistä, että täällä ainakin vielä tämä viikko nautitaan hyvistä eväistä=) Mies siis vielä tämän viikon " lomailee" meidän kanssa...



Vauva on ihan eri sorttia kuin veljensä vauvana! Kova poika itkemään ja oikea tissitakiainen=) Viime yö oli eka, kun sain pojan nukkumaan pinnasängyssä ja ateriavälit olikin 3-5h! Teki hyvää saada nukkua kunnolla!!!! Masuvaivaa meidän pikkumiehellä on kovasti! Vasta tänään tuli eka kunnollinen maitokakkakin....Josko ne vaivat sitten tasottuisi, kun saadaan suolisto toimimaan kunnolla?!? Miehekkäällä ja tehokkaalla otteella syö hienosti, niin tehokkaasti, että välillä tekis mieli kiljua, kun rintoihin sattuu=)



Nyt täytyy silitellä vähän vauvanvaatteita ja tuon isommankin, kun kerrankin on molemmat kädet vapaina=)



Kiiuli



P.S. Voimia ja tsemppiä teille, joilla parisuhteessa viileämpää!! Jos ennusmerkit pitää paikkaansa, niin perässä tullaan sillä rintamalla, kunhan tämä arki oikeasti alkaa!!!

huh, olipa meillä meininkiä! ei olekaan ihan helppoa saada tuota esikkoa päikyille kun isyysloman aikana oppi nukahtamaan isän kanssa ja nyt pitäisikin nukahtaa ihan itse... Siinä huusi vauva, taapero ja äitikin ennen kuin uni tuli (järjeastyksessä vauva, taapero ja äiti vielä odottaa univuoroaan...). mutta selvittiinpä siitäkin, uskomatonta mutta totta! Pitänee ruveta miettimään sellaista vaihtoehtoa että otetaan eväät puistoon ja yritetään saada lapset nukahtamaan kotimatkalla...



Tota mekka-asiaa pohdin itsekin, kun eilen lähes kokonaan loppunut jälkivuoto alkoi taas. Asiaan saattaa kuitenkin vaikuttaa myös se, että kävin aika reippaan kävelylenkin Elvi liinassa, ja olihan se vähän rankkaa. Nyt kyllä melkees toivoisin menkkojen alkavan pian että saataisiin joku luotettava ehkäisy kehiin... Esikon jälkeen meni vissiin 8kk ennen kuin saatiin täti kylään, ja olihan se ihan kiva tauko, mutta silloin ei ehkäisyllä ollut mitään väliä kun haluttiin toinen heti perään.



Nukkumaan tekis mieli, mutta päikyt ei enää multa luonnistu. Käyn niin ylikierroksilla että illallakin pitää maata pitkään silmät kiinni ennen kuin rauhoittuu riittävästi nukahtaakseen. Ärsyttävää kun kuitenkin väsyttää ihan kauheesti.



olikohan meillä jostain muustakin puhe? jaa-a, ei muista... Laitetaas viimettiseks vielä tällanen GALLUP pystyyn: minkä kokoisia toppahaalareita teidän vauva käyttää? Kun meillä tuo eka (56cm) näyttäisi jo jäävän pieneksi, vaikkei Elvi vielä niin pitkä todellakaan ole... Saatiin se lainaksi kaverilta, ja nyt ollaan saamassa toiselta kaverilta 62cm haalari lainaan - toivottavasti se sitten mahtuu lopputalven!

Kiiuli: meillä sama juttu. Poika syntyi 20.10. ja ainakin puolitoista viikkoa imetys sattui aivan julmetusti. Olenkin nyt jälkeenpäin kuullut että pojat on kovempia imemään kuin tytöt, tiedähäntä. Mulla tuli verta nänneistä ja tuntui kuin puukolla leikattais. Ainoa mikä auttoi oli yöllä pullottelu että rinnat saa levätä vähän ja pikkuhiljaa uudestaan tissittelyn aloitus ja meidon heruttaminen rintoihin.



Toppapukugalluppi: meillä täällä Keski-Suomessa ei vielä ole niin kylmä että tarvis toppapukua. Äp:n kevyttoppapukua on pidetty ja siihen päälle kaukaloon lämpöpussi joka avataan kun autossa lämmin. Kärrytellessä pakkaan pojan makuupussiin joten siinäkään ei vielä tarvita toppista. Sitten kun toppiksen aika tulee otan käyttöön äitiyspakkauksen toppahaalarin ja autoillessa jatketaan pussittelua ja lisätään vaan alle pukuja esim. collegepukua ja villahaalaria yms.



Voisin kans heittää gallupin kysymällä mikä sanonta saa teidät jaksamaan arjessa? Minulla auttaa " aikansa kutakin" . Kohta lapset on isoja ja itse ollaan töissä jne. Tämä aika kun on loppujenlopuks niin lyhyt, että yritän nauttia joka päivästä.

poju nukkuu ulkona joten ehdin kirjoittaa muutaman rivin...



Onnea vaan kaikille vauvautuneille! Ja jaksamisia parisuhteen kiemuroissa kamppaileville myös! Kokemuksesta tiedän että meillekin tulee kriisi jossain vaiheessa...



Toppapukug, pojalla on paksu fleecepuku 62 cm nyt käytössä ja äitiyspakkauksen makuupussi siinä päällä. Ostin eilen KappAhlista semmoisen 68 cm toppiksen lopputalveksi, tuo meidän tyyppi on aika pitkä. Saa nähdä tuleeko äp:n toppapukua käytettyä ollenkaan kun se on 80 cm ja ensi syksynä tämä tyyppi luultavasti ottaa ensiaskelia ja silloin tarvitaan vedenpitävää kangasta oleva puku.



Arjessa jaksaminen G, jaa-a, en kyllä ihan tiedä mikä auttaa mulla... ehkä ihan vaan nämä normaalit kotihommelit ja vauvan tyytyväisyys, hän on ruvennut hymyilemään. Kahvitauko pari kertaa päivässä, nettisurffailu, yleensäkin tyytyväinen perhe ja suht mukava perhe-elämä. Ja tietty se M.immun mainitsema aikansa kutakin. Minä en pikkuvauva-ajasta niin välitä, voisin ottaa melkein suoraan semmoisen muutamakuisen vauvan :-)



Nyt kuuluu äkinää ulkoa.. mentävä!



Y ja V 5 vkoa