Minkälainen puhelin eskarilaiselle

Ihan ehdoton silloin puhelin, että saadaan toisemme puolin jos toisinkin kiinni.

saati sitten sitä nuorempi. Eka-, tokaluokkalainenkin vain jos joutuu olemaan päivisin yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Haljulta tuntuisi kommunikoida lapsen kanssa kaverin perheen vanhempien " yli" .

Meillä eskarilaisen kännykkä on ehdoton juttu. Eskarikyydit ei toimi vieläkään. Milloin autossa on liikaa lapsia, millon auto kiertääkin erireitin kuin normaalisti tai kuski päättääkin jättä 5v eskarin vilkkaasti liikennöidyn valtatien varteen( ei suojatietä tai pyörä/kävelytietä) Tai jostain muusta syystä ei kyyti tulekkaan tai lapsi laitetaan tai siirretään matkan aikana väärään autoon. Joo valitettu on ja kovaan ääneen MUTTA VANHEMMILLE PITÄISI RIITTÄÄ ETTÄ LAPSI YLEENSÄ TUODAAN KOTIIN

..Ja kumma juttu on jos, ekaluokkalainen ei KOSKAAN ole yksin kotona, esim. koiran pissatuksen ajan, kun äiti/isä hakee lähikioskilta unohtuneen maidon/koulun jälkeen...!



Ennen oli puhelin aina kotona, nykyään kännykät kulkevat ihmisten mukana. Hankkikaa nyt herran tähden ainakin kännykkä kotiin " lankapuhelimeksi" =kännykkä joka on aina kotona esim. keittiönpöydällä tmv. ja ehkä aina laturissakin kiinni, sillä jos puhelinta harvoin käytetään, niin ei kukaan huomaa akun tyhjentyneen.

*

On ihan hyvä totuttaa lasta puhelimen käyttöön. (Jo ennen kun hänelle oman ostaa) Ja ainakin meillä (aivan kuten omassa lapsuudessanikin) mummot, kummit, serkut, kaverit jne. haluavat jutella myös puhelimessa lapsen kanssa.



Harva varmaan muistaa (olen siis se joka yllä kirjoitti ettei enää ole lankapuhelimia) että ennen kun oli lankapuhelimet, niin ainakin meillä lapset vastasivat jo pieninä puhelimeen. En tarkkaa ikää muista, mutta reippaasti alle kouluikäisenä kuitenkin! Äiti/isä saattoi pyytää että vastatakaa joku puhelimeen (varsinkin jos joku homma oli kesken), ja sitten vastattiin:)

Ja koska hyvin usein soittaja oli joku läheinen ihminen, niin siinä sitten aika usein juteltiin esim. mummun kanssa tovi:)



Ja kannattaa myös muistaa, että pienikin lapsi kannattaa opettaa soittamaan hätänumeroon. Kuinka monta ihmishenkeä pienet lapset ovat Suomessakin pelastaneet, kun ovat osanneet soittaa hätänumeroon, ja kertoneet ettei vaari herää, tai äiti tippui aputikkailta ei puhu, ja päästäkin tulee kamalasti verta tmv.

Ja painotan, että näitä soittoja hätänumeroihin ovat tehneet myös alle kouluikäiset lapset...!



Ennen oli helppoa, jos lapselle tuli tarve soittaa hätänumeroon, hän juoksi puhelinpöydän luokse ja soitti. Mutta nykyään kun ei ole lankapuhelimia, niin mistä lapsi sen puhelimen löytää? Ehkä hän tajuaa katsoa isän taskusta tai äidin laukusta, mutta kun se kännykkä usein on itseltäkin hukassa, niin ei pieni lapsi sitä välttämättä osaa hätätilanteessa etsiä/löytää.

Ja jos kyseessä on alle kouluikäinen, hän ei välttämättä saa edes ulko-ovea omin avuin auki, hakeakseen naapurin apuun.



Joten todellakin suosittelen jokaiseen perheeseen lapselle omaa kännykkää/lankapuhelinta/kännykkää joka toimii " lankapuhelimena" eli on aina kotona.

Niin, ja lapselle kannattaa pienestä pitäen opettaa, miten soitetaan mummulle/jollekkin muulle aikuiselle joka " aina" pystyy vastaamaan puhelimeen, ja hätänumerokin on syytä opettaa heti kun lapsi tajuaa mikä se on.

kyl se kannattaa ostaa heti kunnollinen.

No puhelin ja liittymä on eri asiat.



Puhelimeksi suosittelisin Nokian Intiaan suunniteltua halpispuhelinta - on kestäviä ja edullisia. Siis näitä 1100 sarjalaisia. Meillä pojalla ollut moinen 4v asti (on nyt 7v) ja yksi ja sama edelleen ehjä, vaikka on puhunut lähes päivittäin.



Liittymä lienee aika sama, uskoisin, että tuon ikäinen uskoo aika hyvin, että kelle saa soittaa ja miten paljon.

Tai eskarilainen? Eihän sen ikäset edes ole ilman aikuista seuraa, et puhelimen tarttis?



Nyt on vanhemmilta hämärtyny todellisuus pahan kerran, jos ton ikäsille puhelimia ostatte.



Eri asia koululaislla jos ovat yksin kotona, ennen vanhempien töistä tuloa muutaman tunnin ja ei lankapuhelinta kotona.



Mut muuten, herätkää!

Siihen voi vastata vain puhelimen avaamalla (ei tarvitse painella erikseen mitään nappeja) eikä saa vahingossa puhelinta pois päältä (avaamisen jälkeen tarvitsee antaa sim-koodi, joka voi tuottaa vaikeuksia).



Isän ja äidin numerot voi laittaa pikavalintojen taakse, niin eskari tai ekaluokkalainen selviää mainiosti käytöstä.

suoraan lapselle kun pitää tulla syömään tms. Tai jos lähtee käymään kaupassa, ja lapsi jää yksin kotiin, niin lapsen saa aina kännykästä kiinni -ja myös hän voi soittaa jos tulee hätä.

Sen PIN-koodikyselynkin saa pois päältä.