Miten mies ymmärtää vanhan tuttavan kouluajoilta (nainen) kahvikutsun?

Törmäsin kotikulmillani vuosien jälkeen mieheen jonka olen tuntenut yläasteelta lähtien. Juteltiin hetki ja sanoin että oli kiva jutella ja poikkea joskus kahvilla kun olet täälläpäin. Noin vuoden päästä näin hänet seuraavan kerran eräässä ravintolassa ja suu loksahti auki kun hän alkoi puhumaan siitä kahvikutsusta. Hän sanoi olleensa otettu kun pyysin hänet kahville, " kun kysehän oli varmaankin enemmästäkin kuin kahveista" . Hänen oli kuulemma tehnyt mieli tulla, mutta hän oli kihloissa ja päätti että parempi ettei tule. Siis häh? Fiksu, menestynyt mies ja mä ainakin olen pitänyt meitä ihan kavereina. En ole edes flirttaillut tms. vaan ihan normaaleja juttuja juteltu ja muisteltu kouluaikoja kun ollaan nähty jossain sattumalta. En voi käsittää miksi hän luuli että kyse on muustakin kuin kahvista. Olenko siis ihan naiivi jos kuvittelen että vanhan kaverin voisi kutsua kotiinsa käymään kahvilla? Ymmärrän toki että miehen morsiamesta pelkkä kahvittelukin voi tuntua ikävältä vaikka mun puolesta olisi tyttöystäväkin tervetullut. Miten tässä nyt näin kävi? Eniten suututtaa että menin niin hämilleni etten tajunnut edes korjata että kyllä mä ihan pelkkiä kahveja tarkoitin. Tunsin vain itteni typeräksi ja syypääksi koko väärinkäsitykseen. En mä ihan ketä tahansa kotiini edes kutsuisi, mutta ajattelin että kai vanhan kaverin voi pyytää ilman että se tarkoittaisi mitään.