***SUURPERHEKUUMEILIJAT VIIKKO 44***

Lomaviikko on nyt takanapäin ja työt alkoivat taas, samoin hoitoon viemiset ja koulut...Tänään oli selkeästi käynnistymisvaikeuksia mutta eiköhän tästä pikkuhiljaa päästä ruotuun. Sitä paitsi kun arki alkaa niin mukana on vaan mentävä ja kuskattava muksuja harrastuksiin ja huolehdittava omistakin, joten eipä sitä oo paljoo muita vaihtoehtoja.



Joku kyseli viime viikolla (taisi olla kaakaokirahvi) ikäeroista...meillä vanhimman ja keskimmäisen ikäeroa 2v 10 kk ja se oli oikein hyvä, mutta toisaalta kakkosen ja kolmosen väli vähän pienempi (2v4kk) ja sekin oli ihan ok. Nythän sitten tulisikin ikäeroksi kolmosen ja nelosen välille 5 vuotta ja varmaan risatkin kun en tosiaan oo niitä helpoiten raskautuvia...se tuntuu jo paljolle, mutta katsellaan nyt...Mies taas viikonloppuna rupesi empimään...tai puhui ääneen että eikös olisi niin helppoa kun menevät jo itsestään nuo muksut meinaan ja on paljon helpompaa ilman vaipparumbaa. Ei nyt onneksi kieltäytynyt kuitenkaan panoksestaan tähän vauvaprojektiin...että semmosta .



Mukavat viikot kaikille, toivotaan että se plussatulli nyt puhaltaa meille kaikille...



Tanni , kp 14...

Onneksi Tanni sinun miehesi kuitenkin suostui olemaan mukana vauvaprojektissa. Kyllä se minunkin mieheni viikonloppuna ihan kiltisti kampesi vällyjen alle ;) Äärimmäisen epätodenäköistä ovulaation tapahtuminen on, mutta onhan se kuitenkin otettava varman päälle....



Ikäerosta sen verran, että meillä on kahden vanhimman välissä ikäeroa aika tarkkaan 2v. Minä pidän tuota ikäeroa ihanteellisena. Isompi on jo päässyt vauvavaiheen yli, mutta lapsista on kuitenkin hyvin seuraa toisilleen. 2-vuotias on usein jo aika omatoiminen ja nukkuu yöt.

Nyt ikäeroa tulisi vähintään 5,5v ja se on kyllä paljon se!



Carambalta olisin kysellyt, että bongasitko sinä ovista tässä kierrossa? Onnea vielä kerran plussasta!

Minä olen yrittänyt metsästää kaikkia mahdollisia ovulaation oireita, mutta lähinnä " oireet" ovat varmaan mielikuvituksen tuotetta. Kyselin jo kerran aikaisemminkin, että osaatteko te muut tulkita hyvin kehonne viestejä ja tunnistaa esim. oviksen?



Meriutu kp 18

tylsä ilma tänään, ei ollenkaan tekis mieli mennä ulos, mut pakko kait raahautua pihalle muuten pojat kiipee pitkin seiniä kohta.



Vielä ei aktiivisesti aleta yrittämään, mutta TJOT:aillaan kuiteski :)



Ikäeroista, meillä vanhempien ikäero on tasan 2v ja se oli oikeen mukava, kolmoseen tuli 2v8kk ja on sekin ihan hyvä. Toivon että ei ainakaan enempää kuin 3v tuu ikäeroa, koska jos siihen menee niin ei meille sitten enää tule vauvaa :(



Oltiin synttäreillä perjantaina ja mun paras lapsuuden kaveri ilmoitti odottavansa kolmatta. Oli kuulemma saannut innostuksen meiltä :) Tää kaveri on kanssa meidän keskimmäisen kummi.



eipä tässä sitten muuta kuin ONNEA jo tärpänneille ja toivottavasti pysyy matkassa mukana loppuun saakka.



-A- kp6

Olotila on vieläkin vähän epäuskoinen ja kuulosti omiin korviin hassulta, kun hammaslääkärissä tänään ilmoitin olevani raskaana ;D



En bongannut ovista missään vaiheessa ja itseasiassa ihan viimeiseksi olisin kuvitellut tulevani tästä kierrosta raskaaksi. Seksiä oli normaalia vähemmän ja useita pitkiä taukoja eli oletin ettei se ole mahdollistakaan. Sen tiedän ennestään, että mulla ovulaatio ei tule kierron puolessa välissä, siitä on kaksi lasta todisteena ;) Eli kaksi kertaa olen tullut " kerta laakista" raskaaksi ja kierto on ollut ihan alussa tai ihan lopussa. Mäkin olen yrittänyt bongailla ovista, mutta en ole vielä onnistunut.



Ikäeroista... Meillä on esikoisen ja toisen väli 1v5kk, toisen ja kolmannen 2v tasan ja kolmannen ja neljännen väli 2v 4kk. Nyt ikäeroa tulee nuorimmaisen ja vauvan väliin 5v 6kk. Kun en noista isoista ikäeroista mitään tiedä, niin sanoisin parhaaksi tuon 2½ vuotta, jolloin isommalla on jo " jalat alla" ja hieman voi jo asioista neuvotellakin. Kaipa kuitenkin kaikesta löytyy jotain hyvää. Nyt esim ajattelen, että isommat lapset osaavat ihan toisella tavalla tutustua vauvaan ja ehkä jopa vähän hoitaakin vauvaa.

Vieläkö tähän porukkaan mahtuu mukaan? Viidettä kuumeilen kovasti, vaikka kuopus ei oo vielä vuoden ikään ehtiny. Mies ei aivan täysin oo mukana kuumeilemassa, mutta on ollu silti välillä hieman varomaton... Että ehkä sekin sit salaa kuumeilee. Minipillerit mulla on käytössä mutta yritän kinuta mieheltäni luvan lopettaa ne. Ja pillerit alotin kesken kierron, joten tässä kierrossa ehkäsyn tehoei oo 100%:nen...



Haluaisin jakaa ajatuksia muiden kuumeilijoiden/tositoimissa olevien kanssa, joten saanko liittyä joukkoonne??



Meillä muksut on iältään 9v, 6v, 4v ja 9kk.



T. Perunavarvas kp 11

Eiköhän se mies sinullakin lämpene ennen pitkää vielä yhteen taapertajaan. Kummasti nuo miehet yleensä suostuu kaikkeen sitten ajan kanssa. Ehkä me naiset vaan olemme niin hyviä taivuttelijoita :)



Caramba, lohduttavaa kuulla, että tärppi voi käydä ilman selvää ovulaation bongaamistakin! Minulla on ollut nyt pari päivää rinnat, ja varsinkin nännit, ihan älyttömän arat. Siinä voisi vaikka olla yksi ovisoire, kun oikein kuvittelee....



Me muuten lähdetään joulukuussa Kanarialle... Jee :)

Oltiin ensin lähdössä Egyptiin, mutta sitten meni pupu pöksyyn. Kanaria tuntuu kuitenkin turvallisemmalta vaihtoehdolta.



Meriutu kp 19

Kaakaokirahvi - meidän lasten ikäerot on 1v11kk vanhimman ja keskimmäisen välillä, keskimmäisen ja kuopuksen taas 8! vuotta. Siltikään tuo pitkä väli ei ole paha, on vaan kaverilla monta hoitajaa.. Nyt jos tärppäis niin tulis about 2v7kk. Ja jollei niitä km' ä olis ollut niin ikäeroa olis ollut hädintuskin 2v, mutta sellasta se välillä on, epävarmaa:(



tanni - täällä sama vika hartikaisella eli meilläkään tärppi ei ole käynyt helposti, jos olis niin tuo keskimmäisen ja kuopuksen ikäero ei tosiaankaan olisi ollut noin suuri.





meriutu - kyllä mulla on vasta opettelun alussa tämä kehon merkkien lukeminen, mutta luulen että viime kierrossa tunnistin oviksen, menkat sitten alkoi sopivan ajan päästä. Nyt kyllä voisi ruveta tikuttamaan, siis ihan mielenkiinnosta, että meneekö tuntemukset yksiin oikeesti. Ja tietty sitten tilanne pitäisi käyttää hyödyksi, jos ovis löytyisi oikeasti:)





Axeliina - toivotaan että plussa tulee riittävän ajoissa teille, ettei se ikäero mene 3 suuremmaksi. Minkä vuoksi teillä on se 3v ehdoton?



Caramba - no, mitäs siitä vaikka ovis on jäänyt bongaamatta, kun tulosta kerran syntyy!!



perunavarvas - tervetuloa mukaan! Taidat olla nyt aktiivisesti kirjoittelevista ainoa, joka kuumeilee 5:ttä, muut ollaan neljättä kuumeilemassa. Siis jos nyt olen kartalla oikein, missä kukin menee..



Kertauksena siis että meidän perheeseen kuuluu minä 37!! mies 40, 11 ja 9v tytöt ja 1v8kk poika. Ja kovin kuumeillaan kaveria pojalle, ja olenkin ollut 2x raskaana mutta molemmat on menneet kesken. Mutta katotaan jos vaikka vielä onnistuttais kasvattamaan perhettä.



Täällä flunssaisena olen minä vuorostani, ja kun nyt olen päivän tärkeimmät käyny täällä vauvasivuilla kattomassa, taidankin painua vällyjen alle, kun kuopuskin on päiksyillä. Peruin hieronta-ajankin kun ajattelin etten ylihuomiseen ole vielä kunnossa tyystin. Eli sniif, nautinto siltä osin menetetty..



sinuvi

Peukutan sulle ihan todenteolla, että nuo merkit on sitä itteään!!



Vai Kanarialle, ihanaa.. me taas mennään anopille evakkoon..ja useaksi viikoksi ensiviikosta alkaen. Siis kun tämä meidän remontti on NIIN laaja. Ja mökiltä jouduttiin lähtemään... harmin paikka, mutta onneksi anoppi on työelämässä joten eiköhän se siitä. Mies kyllä ilmoitti olevansa hyvin paljon rakennuksella. Toivottavasti selvitään siitä majailusta kunnialla. Olis hyvä säilyttää kuitenkin välit!!



sinuvi kp 11

Joo todella toivon, että merkit viittaisivat ovikseen. Kiva kun täällä peukutellaan :). Lähestyy ne ovisajat sinullakin kiertopäivästä päätellen. Tsemppiä!



Ihailtavaa, että jaksat asustella anoppilassa! Mun yksi kaveri asui koko rakennusajan (n. 1v) anoppilassa. Musta ei kyllä olis vastaavaan. Toivottavasti saatte rempan pian valmiiksi. Mitäs kaikkea teillä remontoidaankaan?

Nyt vasta huomasin tuosta edellisestä viestistäsi, että sinullahan on tosi pitkä ikäero kakkosen ja kolmosen välissä. Minua aina välillä " pelottaa" ajatus ikäerosta, joka väkisinkin tulisi kolmosen ja mahdollisen nelosen väliin. 5,5-6v tuntuu tooosi pitkältä. Mutta jos teilläkin on 8v, niin eihän tässä hätää ole :O. Ihmettelikö kukaan, että mitäs te nyt vielä lapsia menette hankkimaan, kun kolmatta odotit? Minä luulen, että kaukaisemmilla tuttavuuksilla kyllä riittäisi ihmeteltävää, mikäli meille vielä lisää lapsia tulisi. Sitä meinaan alkaa jo pitämään itsestään selvänä, että nuo ovat lapsensa jo tehneet, jos kuopus alkaa kouluikää lähestymään.



Meriutu

Perunavarpaalle tervetuloa.



Meriutu, justiinsa tänään kollegan kanssa tuskailin kun Kanarialle pääsisi...koulujen loma-aikoihin matkat on vaan niin turkasen kalliita!! Ja jos lähtee kouluajalla, joudun töistäni ottamaan palkatonta virka-vapaata ja se ei sit taas enää kannata. Joten täytyy tyytyä vain katselemaan kuvia lämpöisistä paikoista....



Kaksi päivää on loman jälkeen oltu töissä ka olisi jo uusi loma paikallaan...kamala väsymys on iskenyt päälle.



Minä olen myös huono bongaamaan ovista,joskus sen oon " limoista" ja nippailuista luullut tunnistavinani. Mutta en aina joka kierrossa. Esim. nyt ei oo mitään tuntemuksia vielä ja kohta pitäisi olla käsillä...tiedä sitten??





Tanni, kp 15

huoh mikä päivä. Viime yö ei kyllä mennyt nappiin :( meidän 9kk vauva oksenteli useampaan otteeseen ja lopulta alkoivat oikeen kokoiset lakanat olla lopussa, onneks sitten nukahti n klo 4 ja nukkui klo 8. Kun heräs niin kaikki oli hyvin, ihan kuin mitään ei olis tapahtunut, äiti tosin oli ihan poikki samoin isä. Onneks pojat ei heränneet siihen mekkalaan.



sinuvi: ei kait se 3v oo ihan kiveen kirjattu ainakaan vielä... mutta sen verran mä tunnen mun miehen ajatuksen kulun että, jos elämä muuttuu liian mukavaksi, kun lapset kasvaa niin se ei enää haluu vauvaa taloon, siks se 3v tai pikkasen yli. Niin ja ikääkin on siunaantunut, kohta 36v.



Myös me olaan asuttu anoppilassa kun ostettiin tää meidän talo (rakennettu 1950) ja perusrempattiin eka ennen kuin päästiin muuttaa. Oltiin siis saatu vanha kämppä myytyä alta hyvään hintaan. Voin vaan sanoa että ei enää koskaan taas, vaikka anoppi onkin ihana ihminen.



Nyt tenavat haluu ruokaa, kuulemisiin



-A-

Perunavarpaalle tervetuloa ja ainakin kaakaokirahville onnittelut päätöksestä!



Itse vieläkin soudan ja huopaan :-( Välillä jo päätin että kyllä nää tenavat saa riittää ja yritin lopettaa tän palstankin seuraamisen, mutta kuinkas ollakaan... En todellakaan tiedä kumpi on parempi; " tehdä" lapsi kun tuntuu että sydämessä on tilaa ja syli kaipaa vielä (ainakin) yhtä, vai uskoa järjen ääntä että näin on hyvä (parempi?). Mieskin on jo ehtinyt palata takaisin aiempaan mielipiteeseensä että ei enää, välillä oli jo myöntyväisempikin. Kuinka tää voi olla näin vaikeeta?!



Jonkinlainen päätös tässä olisi aikaiseksi saatava, melko piankin. Mullahan on edelleen hormonikierukka, ja vauvaa kuitenkin toivoisin mieluiten loka-tammikuulle. Alkusyksyyn-08 en halua kun esikoisella alkaa silloin eskari (eikä enää ehdikään), mutta ei saisi mennä kovin pitkälle helmikuullekaan-09 tai putoaisin minimiäitiysrahalle kun kuopus täyttää 3v. Ja siihen meillä ei taida olla varaa.



Kertokaahan te jo päätöksen tehneet, mikä ratkaisi? Kuinka paljon laitoitte painoa aineellisille/taloudellisille( oma huone, harrastusmahdollisuudet, matkat...) asioille? Vai pystyittekö sivuuttamaan ne ja luottamaan että kyllä sitä pärjää? Itse pystyin vielä kolmannenkin kohdalla, ja siksi ihmetyttääkin että mikä tässä nyt on niin hirmuisen vaikeaa? Yrittääkö tässä nyt joku " korkeampi voima" tms. johdatella tai takoa järkeä päähän...



Ääh. Parempi kai mennä nukkumaan.



Vinkkis

KAIKKI ihmettelivät! Jopa ärsytykseen saakka. Ja mieskin on sama kuin alussa, eli syynä ei ollut Yhteinen lapsi. Eräs asiakkaani kaupassa hehkutti, että kyllä on ihanaa kun iltatähti teillä on mutta aloitat varmaan pian työt, tämähän kuitenkin on teidän viimeinen.Piste. Siis ei edes kysymyksiä, onko toiveita kaverista kuopukselle tms.

Hmm. taisit osua arkaan paikkaan kun kysyit että ihmettelikö kukaan tätä kuopusta..Siis niin paljon sitä sai kuulla.

Ja siis, olishan me toivottu aiemminkin tulevaksi, mutta mutta.. siinä oli todellista yritystä ainakin reilu vuosi, jossain vaiheessä väsyin siihen kuukausittaiseen rytmiin - pettymykseen, ja laitatin kierukan, ja todettiin että meidän perhe on nyt tässä. Kunnes mies sai mun pään kääntymään, ja yritettiin vielä (silloin 4kk) tätä kuopusta. Ja taas olis toiveita siis uudesta tulokkaasta.

Hmm, toivottavasti ei ollut liian sekavaa tekstiä.

Mun siskolla on samanikäiset vanhimmat lapset kuin meillä, ja kyllä kommentit oli ettei he halua lapsia enää, kun nämä vanhimmat on jo niin isoja, he voi sitten golfata niin paljon kuin haluavat, kun ei ole vauvoja tiellä, samoin matkustella ym. No - siinäpähän golfaavat. Kukin elää tavallaan. Mutta, kyllä hieman mielessäni ajattelin että on niin " materialistiset tavoitteet" heillä, mutta kukin taaplaa tyylillään.



Meillä on ensi viikon alusta anopille meno.. Vähän kyllä hirvittää.

Niin, meillä tupaa laajennetaan, eli tehdään olohuone ja ruokailuhuone, sekä yläkertaan yksi huone, eli kolmeen ilmansuuntaan revitään seiniä.



Nyt yritin mennä maalipensseliä heiluttelemaan, mutta mut ajettiin pois tieltä, joten tulin tänne - koneelle :)



Oviksesta vielä - liukasta alkaa olla.. pitäisköhän alkaa treffailla miehen kanssa.

Ihanaa että taas saadaan plussia pinoon!



Hiljaiseloa taas vietellynnä vähän, kun ajatukset risteilee kuten niin monella muullakin.. Juupas-eipäs kamppailu menee päässä 100xnopeutuksella, varsinkin päivinä jolloin muksut vois lahjoittaa Ambomaalle... Mut toisaalta taas, voi hitsi että olis ihana saada se iso massu nyt heti! Ja se pikkuinen vauva, ja se symbioosi sen pikkuisen nyytin kanssa... *huokaa*

Aika näyttää mitä tapahtunee tämän asia tiimoilta. Nyt meneillään pahin piinaviikko.. Ei millään malttaisi odottaa! Mä tahtoisin jo tietää odottaako tätiä kylään, vaiko alkaako se massun kasvatus.. *malttamaton* Mies on kyllä satavarma, että jokainen mun nipistys, ja " oire" kertoo, että hyvin on pullat uunissa.. ;) Että kumpikohan meistä enemmän kuumeilikaan?!



Siinä mielessä tälläinen " vahingolla leikkiminen" on ihan kätevää, että luonto päättää asian meidän puolesta! Ei tarvi miettiä vieläkö vai eikö.. ;D



Mutta nyt ruuanlaiton pariin vaihteeksi ja ajatukset arkeen..



Ädä+kolmikko [url=http://lilypie.com][img]http://tt.lilypie.com/mV9Xp2/.png[/img][/url]

vinkkis - kyselit päätöksen tehneille, mikä vaikutti-- no ehkä se on helpottanut että mies on hyväpalkkaisessa työssä, eli ei ole taloudellista puolta tarvinnut nyt ajatella. Joudutaan kauheasti kuskaamaan lapsia jo nyt - eli ehkei se mukavuuden haluisuuskaan, vaan se että niitä pienien jalkojen tassuttelua halutaan jatkossakin kuulla meidän talossa. Itse olen 5 lapsisen perheen kuopus, ja aina on ollut ajatus että sisaruksia olis hyvä olla. Joskus pienenä kadehdin kyllä kaveriani joka oli ainoa lapsi perheessä - ja tietty, hän sai juttuja eri tavalla kuin minä..



sinuvi kp 13

Eipä tuo juttu sitten näykään edes linkistä.. Joten sitten näin perinteisesti



Ädä+ kolmikko kp24-28/32

Meillä ei mies ole vieläkään kääntänyt päätään.Sen verran viime viikolla sano et jos mun 3kymppisten jälkeen yritettäis.En ottanu kuuleviin korviinkaan koko asiaa.Niin monta kertaa on perunu puheensa että enpä oikein usko.Tekisi mieli lyödä ukon päätä seinään:D Välistä unohdan koko asian mutta sitten taas se pulpahtaa mieleen.Kaikkialla on vaan pieniä vauvoja mihin tahansa menee ja pari kaveria saa vauvan ja yksi yrittää vauvaa.Olen niin vihanen miehelle että olen jopa pitäny sitä selibaatissa.Mutta nyt mä lähden lenkille!!

Meilläkin saatiin -taas- aikaan riidanpoikanen aiheesta nelosen hankinta...limojen mukaan (ja rinnatkin oli arat) ajattelin oviksen olevan ovella ja houkuttelin ukkoa pedin puolelle ja juuri silloin ei kahteen päivään muka jaksanut eikä huvittanut. Tavallisesti ei kyllä oo kamalasti houkutella petipuuhiin...No minähän vedin herneet nenään ja päivän mökötin-sanoin jopa että täytyykö tässä sitten hankkia siemenet muualta!! No, eilen illalla oli sit sovinnon paikka sängynkin puolella, mut saa nähdä että oliko liian myöhään...



Mut nyt täytyy kiitää herättämään lapset!



Mukavat viikonloput kaikille!

Tanni

Meillä oli meinaan viime kierrossa samaa " ongelmaa" . Mies on yleensä kovinkin suostuvainen petipuuhiin, mutta häntä ahdistaa suunnattomasti " pakkopuuhastelu" . Jos siis sanon, että ovis saattaa olla käsillä ja siemeniä kaivattaisiin, niin ei välttämättä natsaa. Meillä tuli kanssa kunnon kähinät aiheesta. Käytin vielä riidan tuoksinassa aseena sitä, että turhaanko minä niitä hormoneja syön, jos hän pihtaa siemeniään...

Eipä se puuhastelu enää ole kenestäkään mukavaa, jos sitä edeltää moinen myrsky.



Tässä kierrossa sujui paremmin ja ovistesteistä huolimatta, olen saanut miestä tarvittaviin aikoihin peitton alle :)

Caramballe onnittelut plussasta!



Tänne ei erikoisempaa näin kuumeillessa. Pupuillaan kun pupuillaan ja oviksesta ei tietoa. Välillä masua nipistelee, mutta imetyksen takia ei noista tolkkua ota onko ehkä ovis vai menkat vai ei mitään.



Tytöt rupeaa onneksi paranemaan tuosta nuhasta. Pienimmällä vielä on ja ei yhtään tykkää kun " niiskulla" putsaan nenää :(



Ja sitten oli keskustelua päätöksestä.. Meillä nyt pieni kolmio ja 3 lasta joten on ollut tiedettykin että tässä ei pitkään asuta, eli sen puoleen ei neljäs olisi katastrofi. Auton vaihto kyllä tulee eteen. Eikä kyl mua yhtään haittaa päästä tuosta vanhasta koslasta eroon ;) Rahallisesti meillä ei koskaan olla rahassa kylvettty. Tasapainoilua ja suunnittelua. Ja näin se menisi jatkossakin. Mua ei oikeastaan hirvitä mikään asia miks ei neljättä. Tietysti kun muksut on noin pieniä (vanhin täytti just 3v) niin oma jaksaminen on kysymysmerkki. Mutta miehen ja muiden avulla mennään. Hulluutta ja rakkautta lapsiin tämä vaatii :) :)



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Pisutsu