Lue keskustelun säännöt.
Raha-asiaa... apua!
31.10.2008 |
Luoja, että raha-asiat on taas mutkalla. Tili on 14 euroa miinuksella, seuraava raha, joka sinne tippuu, tulee 10.11. Rahapussissa on 15 euroa ja muutama sentti päälle, jääkaapissa ei ole juuri mitään, ja nyt pitäisi elättää karpisti itseni sekä normaalisti kolmevuotias lapsi ja maksaa vielä 7.11. junamatka mummolaan ja takaisin - joka siis maksaa yli 30 euroa. Lainaa en voi pyytää mistään, laskut ovat myöhässä ja varsinainen seuraava tili tulee sitten vasta marraskuun lopussa. Miten hitossa tässä nyt pärjätään, vai eikö mitenkään?
10.11. tulee siis 130 euroa, josta maksettava puhelinlasku ja luottokortin lyhennys, ettei a)tule merkintää luottotietoihin ja b)sulkeudu puhelin. Lapsilisä 25. päivä, mutta muuten ei pennin penniä elämiseen, ruokaan, bussilippuun tms. ennen kuun vaihdetta.
Kommentit (60)
Siinähän saattaisi päästä ihan palkoille, verottomana, tietenkin.
muista tehdä jo etukäteen hinnasto valmiiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai siis että maksaisivat edes tähän asti ansaitsemasi palkan jo nyt eikä viiveellä.
Se ei tietysti auta tähän hätään mutta jatkossa siitä on varmasti apua talouden koossapysymisen kannalta. Ja tosiaan, ota yhteys sinne sossuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista nyt maksupäivää, mutta olisikohan se kuun puolivälin paikkeilla? Hyvä muistutus, sehän tosiaan auttaa ruokakaupassa, en muistanut itse lainkaan :)
Oman alan kirjallisuutta on, mutten voi niistä luopua edes tällaisessa tilanteessa, sillä kirjoja on lähes mahdoton saada koskaan vastaavia tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvautuisin tuossa tilanteessa kyllä mummolan porukkaan. Eikö heiltä sen verran löytyisi antaa avustusta/lainaa, että pärjäisitte palkkapäivään asti. "Ystävä hädässä tunnetaan."
Vastaisuudessa kehottaisin miettimään menoja tarkemmin, että mitkä todella ovat tarpeen ja mitkä eivät, jos vaikka onnistuisit saamaan vähän säästöjäkin aikaan 'pahan päivän varalle'.
Kiitosta vaan kysymästä. Keräilen pulloja aina lenkin varrelta minkä ehdin, ja vien niitä, mutten usko saavani useampaa kymppiä niin kasaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnän eläneeni hetkittäin yli tulojeni, jonka katkeraa kalkkia nyt ilmeisesti syön. Oma vika, tiedän, mutta sen myöntäminen ja muiden edessä mateleminen tuntuu niiiin hankalalta ja nöyryyttävältä. Jahka tämän kuun laskuista, rästeistä ja ruokaostoksista selviän, istun vihkon, laskujen ja kuittien kanssa alas ja alan miettiä rahankäyttöäni perusteellisesti läpi, karsien pois kaiken turhan. Tähän hetkeen se vain on myöhäistä...
Turvautuisin tuossa tilanteessa kyllä mummolan porukkaan. Eikö heiltä sen verran löytyisi antaa avustusta/lainaa, että pärjäisitte palkkapäivään asti. "Ystävä hädässä tunnetaan."
Vastaisuudessa kehottaisin miettimään menoja tarkemmin, että mitkä todella ovat tarpeen ja mitkä eivät, jos vaikka onnistuisit saamaan vähän säästöjäkin aikaan 'pahan päivän varalle'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette sinne tervetulleita, niin aivan varmasti äitisi lainaa rahaa tuollaisessa tilanteessa. Ja jos ei lainaa, niin jättäisin menemättä.
Ei ole mikään häpeä pyytää aikuisena vanhemmiltaan apua. Hekin tulevat pyytämään lapsiltaan apua, kun kunto heikkenee. Vuoroin vieraissa siis.
Itse olen oppinut elämään rahatta aina silloin tällöin, mutta kyllä alku pelotti. Täytyy ensinnäkin pienentää kulut minimiin. Kuten jo ensimmäinen kirjoitti, niin mummolassa ei käydä, jos rahat ei siihen riitä.
Ruokaa tehdään siitä, mitä kaapista löytyy. Meillä tällainen aika on ollut viikkojakin. Pullot on viety kauppaan ja kolikkopossu on käytössä. Parilla eurolla saa hätätapauksessa jotain pientä - vaikka kymmenen munaa. Sekin auttaa jo paljon, kun tekee ruokaa itse.
Maitoa ei ole pakko olla joka päivä. Teen joskus maidotonta kaakaota, mutta lapset eivät siitä paljon tykkää. Joskus vain on pakko. Käytän maitojauhetta. Ostan sitä silloin, kun on rahaa. Sillä on helppo tehdä puurot ja kaakaot ja siten säästää maidossa.
Kulutusluotot voi päästää jopa ulosottoon hätätilanteessa, jos ei kertakaikkiaan ole rahaa.
Kerran kävi siten, että unohdin ostaa bussikortin ja käytin kaikki rahat ruokaan. Se oli nolo tilanne ja piti pyytää rahaa äidiltä! Noloa, mutta onneksi en ole tehnyt sitä aiemmin, joten yhden kerran sellaista nöyryytystä kyllä kestää. Kun olin työtön, bussikortti ei ollut pakollinen joka päivä, mutta olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja oli pakko ostaa uusi lippu entisen loputtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennakkoa töistä se ei ole mitenkään noloa. Meillä töissä kaikki oottaa kottia.
Se ei ole lainaa vaan ennakko suoritus palkasta ja vähennetään sitte siitä loppukuusta maksettavasta palkasta. :)
Mielestäni sinun olisi nyt vaan nöyrryttävä ja nieltävä liika ylpeytesi ja pyydettävä apua vanhemmiltasi, varmasti ymmärtävät ja auttavat. Sen jälkeen sulla vähän olo helpottaa ja olet tyytyväinen kun uskalsit.
Sitten menet käymään seurakunnalla kysymässä semmosta ruoka-avustusta, siitä on apua sinulle ja lapsellesi.
Rohkeasti vaan ja voimia!
Sitten pärjäät, eikä tartte pyytää muilta.
Et kommentoinut ollenkaan sitä asiaa, että pyytäisit vanhemmiltasi rahaa. Jos heillä suinkin on mistä antaa, niin varmasti auttavat sinua.
kesästä lähtien laskut ovat laahannee vähän jäljessä, vaikka aina maksettu.
Hätääntyneinä vinkuvat täällä kun talous kuralla MUTTA eivät ota askeltakaan sen parantamiseksi. Sossusta olisi voinut saada pika-ajan jonka jälkeen ap olisi saattanut kävellä ulos satasen sitoumus ruokaan mukanaan. Ystävät ovat olemassa siksi että voitte vuoronperään jeesata toisianne- mitä sinä teet ihmisillä, joille et voi edes kertoa tilannettasi?
Varmasti olisin voinut jättää monta asiaa ostamatta ja suunnitella menojani järkevämmin, ettei tässä tilanteessa edes tarvitsisi olla. Se askel sinne sosiaalitoimiston luukulle vaan on niin pitkä, tai siltä tuntuu. Valitettavasti tunnen vain ns. hyvätuloisia ihmisiä, sillä itsekin olen ennen sellainen ollut, vaan enpä ole enää. En uskalla myöntää tätä, sillä pelkään, että leimaudun joksikin, jollainen en halua olla.
Hätääntyneinä vinkuvat täällä kun talous kuralla MUTTA eivät ota askeltakaan sen parantamiseksi. Sossusta olisi voinut saada pika-ajan jonka jälkeen ap olisi saattanut kävellä ulos satasen sitoumus ruokaan mukanaan. Ystävät ovat olemassa siksi että voitte vuoronperään jeesata toisianne- mitä sinä teet ihmisillä, joille et voi edes kertoa tilannettasi?
muista tehdä jo etukäteen hinnasto valmiiksi