Helpoin tyo on opettajan tyo: lyhyet tyopaivat, puuhastelua lasten ja nuorten kanssa, ei tarvita paljon tietoa, ei olla vastuussa ihmishengista, piiitkat lomat...
Aivan ylipalkattu homma, ja kehtaavat vielä rutista.
Kommentit (32)
sillä ihmettelen suuresti miten he väsyvät työssään, heillä on auktoriteettiongelmia luokassa ja tekevät työstään ihan itse muutenkin vaikeaa. Ei liikaa projekteja, kokeet helppoja korjata jne ja työ sujuu!
Opena 12 v
ap tarkoittaa varmaan aloituksessaan peruskoulun luokanopettàjia?
---
Esim. lukion ja toisen asteen oppilaitoksen opettajilla on pidemmät työpäivät ja isommat koepinot ja isompi palkkakin...
---
2000-luvulla peruskoulun opettajille on sen sijaan siirtynyt paljon perheiden kasvatusvastuuta ja sen mukana mm. työrauhaongelmat lisääntyneet-
niitä tuskin kukaan asiaa paremmin tunteva kadehtii???
---
Työn rationalisointi sen sijaan on viisautta -
opettajat sen osaavat
- siihen voi ryhtyä kukaan vaan ja millä vaan alalla!!!
T. ope
Luokanopettajan työstä en tiedä, vaikuttaa aika erilaiselta. Aineenopettajan työ on ainakin todella raskasta, palkka huono ja lomistakin iso osa meni vuoden aikana kokeiden korjailuun. Kun niitä oppilaita opetettavana oli toistasataa, ei siis riitä parinkymmenen kokeen korjailu.
Vaihdoin alaa. Nykyinen työ on hektistä, mutta palkka paljon parempi, ei ilta- ja viikonlopputöitä. Eikä vanhempien natinaa, alhaista arvostusta ja nuorison mölinää.
Nostan kyllä hattua kaikille opettajille, erityisesti aineenopettajille. Itse en jaksaisi vuodesta toiseen innostua ratkomaan samoja ongelmia oppilaiden kanssa, katsomaan sitä pahoinvoinnin määrää ja kuuntelemaan sivusta jatkuvaa yleistä mäkätystä helposta hommasta ja pitkistä lomista. Todellisuus on ihan toista.
Meidän opet on järjestäneet ihania leirikouluja, heille on saanut soittaa iltaisin. On pidetty vanhempien vartteja open omalla ajalla. Olen saanut tukea monessa asiassa opettajalta lapseni ongelmissa.
t. sh
monet opettajat täällä palstalla puhuvat oppilaista alentavaan sävyyn,on musta aika ikävää
Itse olen koulutukseltani luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja matematiikan aineenopettaja. Voin sanoa, että kaikissa hommissani opettajana olen saanut tehdä niska limassa hommia ja varsinkin luokanopettajana.
Luokanopettajana saa revetä lähes kymmeneen eri oppiaineeseen, raahata luokkaan jos jonkin näköistä havaintomateriaalia. Lisäksi saa olla jatkuvasti yhteydessä koteihin, kirjoittaa lippua ja lappua, vastata vanhempien viesteihin ym. Tämän lisäksi luokat ovat suuria ja integroituja erityisoppilaita voi luokassa olla useita. Saa kyllä vetää aika perussettiä, jos luokanopettajan hommasta haluaa päästä helpolla.
Nyt aineen opettajana on ihanaa, kun saan keskittyä yhteen aineeseen ja vetää suht samoja kursseja vuodesta toiseen. Parasta on lisäksi se, etteivät yläkoulun oppilaiden vanhemmat soittele jatkuvasti opettajalle ja vanhempaintapaamisiakin tarvitsee järjestää huomattavasti harvemmin.
Tykkään työstäni ja sen takia teen mielelläni töitä niska limassa. Toisen jalkojen alla kuopan kaivaminen on kyllä ala-arvoista ja tarkoitan tällä opettajakollegoiden kommentteja eri luokkaasteiden opettajista. Ap taas on selvästi opettajan työstä mitään tietämätön kadunmies :).
Musta tuntuu, että työpäivät vasta alkavat, kun saa oppilaat ulos luokasta. Ensi viikollakin joudun joka päivä palkkaamaan hoitajan hakemaan lapseni tarhasta, kun en itse töiltäni ehdi. On kokousta, koulutusta, vanhempaintapaamista ja HOJKS:ien kirjoittamista. Viime viikolla olen joutunut menemään tunneilleni lähes valmistautumata, koska en yksinkertaisesti ole ehtinyt muilta töiltä suunnitella tuntejani. Toki tuntien pito niinkin onnistuu, mutta en tunne yhtäkään opettajaa, joka vetäisi perustunteja peruskaavan mukaan. Kyllä sitä haluaa jatkuvasti uudistua ja tarjota oppilaille erilaisia juttuja.
Niin ja kyllä niitä kokeita riittää korjattavaksi luokanopettajallakin. Oppilaita kun on luokassa 30, niin kyllä sitä korjattavaa riittaa iltakausiksi.
t. luokanopettaja
Minusta ei ikinä olisi repeämään niin moneen aineeseen, toimimaan niin pienten kanssa ja olla niin tiiviissä vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.
Etenkin taitoaineiden opettaminen vaatii ihmiseltä sellaista monipuolisuutta ja kärsivällisyyttä, että kaikille sitä ei olekaan jaettu.
Nämä aloitukset ovat kyllä huvittavia. Jos joku työtämme kadehtii, siitä vaan okl:ään hakemaan ja opiskelemaan tähän ihanaan, helppoon ja hyvin palkattuun työhön, niin unohtamatta, että meillä on ne piiiitkät lomat. :)
Terv. ope
olen vierestä seurannut luokanopettajien työtä, ja täytyy sanoa, että osalla heistä on todella rankkaa. Jos sattuu hankalaa porukkaa oppilaiksi ja vielä hankalampia vanhempia, niin kyllä luokanopen naama harmaantuu ja uurteet syvenevät lukuvuoden mittaan melkoisesti. Joskus miettii, miten ihmeessä jaksavat lukuvuoden loppuun saakka.
Nyt lukion aineenopena nuo mielettömät koe- ja ainepinkat järkyttävät - miten niistä selviän jotenkuten elävänä ja voimissani?
Kaikki vain kokeilemaan opettajan hommaa, ekana jonossa kateellisimmat! Tervetuloa! Muutaman päivän sijaisuus ei riitä, vähintään puoli vuotta pitää jaksaa!
vastuutahan parin päivän tai viikon sijaisellahan ei juuri ole, kun kokonaisvastuu oppimisesta on kuitenkin opettajalla itsellään. Ja eihän sijaisen työhön tosiaan kuulu tuntien valmistelua, vanhempien tapaamisia, puhelinaikoja tai mitään kokouksiakaan.
jaahas, luokanopettajat täällä näköjään kehuskelevat työnsä helppoudella..! älkää vaan yleistäkö tätä ja luulko, että sama koskisi aineenopettajia! hommaa riittää, voin vakuuttaa... eikä oppilaatkaan ole enää mitään kullannuppuja.