Vauva sairaalassa...

ja ok. saatoin pistäytyä kahvilassa päiväunien aikana. Mutta rakennuksesta en poistunut.



kylähn vauvaa siellä hoidetaan, mutta ei kenelläkään ole aikaa joka itkuun reagoida

Ei tietenkään jos on teho-osastolla. Syömässä kävin, kun lapsi nukkui ja silloin aina mainitsin hoitajille, etten ole huoneessa. Pitivät silloin lasta tarkemmin silmällä.

ei ne hoitsut ehdi tehdä kuin pakolliset hoitotoimenpiteet, kyllä siellä pieni joutuu itkemään jossei äiti tms mukana

paitsi yöt, yöllä hoitajilla oli aikaa antaa pullo jos heräsi. Meille hoitajat sanoi, että parempi kun vanhemmat nukkuvat yöt kunnolla ja tulevat virkeinä osastolle aamulla kun päiväsaikaan hoitajilla ei tosiaan ole aikaa vastata vauvojen jokaiseen itkuun, öisin kyllä on

Tosin en saanut nukutuksi ja kävin päiväunilla kotona välillä ja silloin paikalla oli joko mieheni tai äitini.

Ja ei siellä ehtinyt hoitajat vastaamaan lapsen itkuun. Viereisen huoneen lapsi itki paljon. Olisi kysynyt että voinko auttaa kun oma nukkui mutta olimme tartuntatautien osastolla niin ei olisi onnistunut.

Yritin olla sairaalassa mahdollisimman paljon, mutta kun on muitakin lapsia ja sairaalassaoloaika venähti 5 kuukauteen...

Riippuu tosin ihan siitä vauvasta, että miten hurmaa hoitajat. Siskonpoika oli paljon vauva-aikana sairaalassa, eikä vanhemmat mitenkään voineet olla siellä koko ajan. Oli isommat lapset ja sairaalaan melkein tunnin ajomatka. Itse kun kävin vauvaa siellä katsomassa (jos sisko ei päässyt koko päivänä, asuin sairaalan lähellä) aina oli vauva kansliassa/kahvihuoneessa jonkun hoitajan sylissä. Oli kuulemma niin ihana tapaus, ettei he hennoneet jättää yksin ollenkaan (paitsi yöllä). Eli aina joku hoitaja kanniskeli.

hoitajille saakka, kun oli kaksi ovea jo pelkästään huoneen ja käytävän välissä. Olin sairaalassa koko ajan, onneksi äitini hoiti esikoista miehen työpäivien ajan, mutta kaikilla ei ole näin hyvin asiat.

En voisi edes kuvitella muuta. Tukiverkkomme on aikalailla minimissä, mutta aina ollaan saatu järjestymään asiat vaikka tämä vauva ei ole ainokainen.



Kyllä ne lapset siellä aika yksin on. Yöllä nukkuvat yksin huoneessaan (jos ei ole huonekaveria ja tämän vanhempaa) ja ei sieltä kyllä itku kuulu kansliaan. Tottahan tarkkailevat ympäri vuorokauden, mutta ei ne siellä yöllä kokoajan ramppaa.

Meillä on lapsia sairaalassa hoidettu jo/kun itkee! Ei sielä huudateta yhtään enempää kuin mitä itse huudatat kotona. Jos olet paskalla tai keitto kiehuu hellalla niin oletko sillä punasella sekunnilla vieressä?



Kahden lapsen kokemuksella tunnustan, että tunnistan lapsen hätäsen huudon ja sen kun lapsi itkee muutaman hengenvedon ja jatkaa untaan. En lähde itse sillä ekalla huudolla lapsen luo paniikissa -enkä odota että kukaan muukaan niin reagoi. Itkettäminen on homma erikseen. Siihen pitää reagoida.



Itse olen olen ollut molemmista lapsista viikon sairaalassa synnytyksen jälkeen ja lenssusen lvauvan kanssa viikon polilla mutta kun sanoo hoitajille että menee vessaan, syömään, kävelylle ulos niin huomaavat pitää lasta silmällä enempi. Ei ne luonnollisestikaan vahdi siinä vieressä, mutta tulee luokse jos lapsi itkee.

Monesti hoitajat itse kertovat jos lapsi on herännyt ja kaivannut apua, ollut sylissä jos nukuin jne.

Pisimmillään meni 10 päivää. Hetkeksikään en lähtenyt pois. Aika paljon pitäisi olla henkilökuntaa, että joka lapsen luona voisi joku olla koko ajan.

Minkäikäiset oli vanhemmat lapset, kun vauva oli sairaalassa? Miten pitkiä aikoja vauva oli sairaalassa? Miten saitte isompien hoidon järjestymään?

Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Vierailija:

En voisi edes kuvitella muuta. Tukiverkkomme on aikalailla minimissä, mutta aina ollaan saatu järjestymään asiat vaikka tämä vauva ei ole ainokainen.

Kyllä ne lapset siellä aika yksin on. Yöllä nukkuvat yksin huoneessaan (jos ei ole huonekaveria ja tämän vanhempaa) ja ei sieltä kyllä itku kuulu kansliaan. Tottahan tarkkailevat ympäri vuorokauden, mutta ei ne siellä yöllä kokoajan ramppaa.