Lue keskustelun säännöt.
Tytöt! Jälleen yksi LOISTO mies menetetty - toisille miehille!
25.10.2007 |
Minulla on ollut n. kymmenen vuoden ajan aivan ihana miespuolinen ystävä; pystymme juttelemaan ihan kaikesta, käymään viihteellä (aina on yhdessä tosi hauskaa) ja nukkumaan yhdessä (vaikka kännissä) ilman, että mitään sen kummempaa olisi koskaan tapahtunut.
Ystävälläni on ollut (lyhyitä) suhteita naisiin koko tämän ajan - ja hän on sellainen lutunen, naisia huomioon ottava mies. Katselee naisia kyllä; saattaa sanoa esim. baarissa, että " tuo on hyvännäköinen nainen" ja huolehtii siitä, että naisilla on hauskaa ja että he pääsevät turvallisesti kotiin baari-illan jälkeen - kuvitelkaa maailman ihanin ja lutusin mies ja ystävä; hän on juuri sellainen.
Hiljattain sain tietää, että tämä ystäväni on ensimmäistä kertaa elämässään todella rakastunut, ja suhteessa - mieheen.
Olen koko tämän ajan ajatellut, kun olen hänet tuntenut, että siitä ihmisestä joku tyttö / nainen saa ihanan miehen (hän haluaa monta lasta jne.). Jotenkin olen musertunut - jälleen yksi (mahtava) mies menetetty homoudelle :-(.
Ja kamalaa ajatella näin, sillä ystäväni on onnellinen. Olen onnellinen hänen puolestaan, mutta silti - miksi tämä on näin haikeaa?
Ajatuksia?
Kommentit (31)
Niin tosiaan - MIKSI?
Tätä minä en ymmärrä. Mutta heteronaisen näkökulmasta katsottuna se lienee aika selvää, etten ymmärrä ;-)?
Jos ajattelee seksuaalista aktia; en todellakaan PYSTY ymmärtämään miten se miehen kanssa suoritettuna olisi MILLÄÄN MUOTOA houkuttelevampi vaihtoehto? Selittäkää minulle tämä, jos osaatte - please.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies haluaa parisuhteeseen miehen kanssa vain seksuaalisen kanssa käymisen takia.. tuleeko mies sittenkin paremmin miehen kanssa toimeen?
joka on homo. Minusta on helpompi tietää että voimme oikeasti olla ystäviä ilman että siinä on mitään muuta kenenkään puolelta. Rehellisesti vain se, että pidämme toisistamme ja viihdymme yhdessä. En kiistä etteikö niin voisi olla pelkästään ystävä heteromiehenkin kanssa, tietysti voi, mutta asetelma on minulle helpompi näin. En koe että hän olisi mitenkään menetetty, päinvastoin, tuskin olisimme edes näin hyviä ystäviä, jos hän olisi hetero. Jostain syystä minusta tuntuu siltä.
kun olet niin haikeana. Miksi muuten surisit asiaa, eihän tuo homous ystävyyttänne vie pois? Vai etkö pysty olemaan homon ystävä?
En ole ollut häneen ihastunut (sillä tavalla) mielestäni koskaan - minä olen ollut tässä ajassa, kun olemme olleet ystäviä, kahdessa pitkä aikaisessa suhteessa ja niiden välissä jonkin aikaa sinkkuna; eikä ihastumisen tunteet edes silloin (sinkku ajan jaksolla) kohdistuneet tähän ystävääni. Ystävänä olen häneen head over heels ihastunut! Hän on mahtava persoona; siis kaunis ihminen henkisesti, luonteemme ovat todella yhteen sopivat - en ole varmaankaan kenenkään toisen ihmisen seurassa tuntenut oloani niin hyväksi kuin hänen seurassaan; voin luottaa siihen, ettei hän koskaan tekisi mitään sellaista, mikä tuntuisi minusta epämukavalta (ja minä olen aika kriittinen ihminen toisten ihmisten suhteen..).
Eikä minua haittaa itse homouskaan sinänsä - minulla on entuudestaankin yksi (naispuoleinen) bi-ystävä; eikä hänen naissuhteensa haittaa minua pätkääkään. Työkavereissa on homoja, eikä heidän homoutensa häiritse minua ollenkaan.
Mutta tämä ystäväni :-(... voih! Minua oikeasti häiritsee tässä koko kuviossa juuri se, että ikäänkuin " peli on menetetty" perheen perustamisen suhteen hänen osaltaan; hän olisi niin loistava isä (todella lapsirakas, fiksu ja sikäli harvinainen mies, että hän HALUAA ison perheen; paljon lapsia!). Minua häiritsee se, että joku nainen olisi saanut hänestä sen ihanan puolison ja ihanan isän lapsilleen - turvallisen miehen elämäänsä.
Jollakin tasolla kai koen, että tämä on suurta tuhlausta! Toinen mies ei tarvitse samalla tavalla turvaa kuin nainen, tässä yhteiskunnassa alkaa olla pulaa hyvistä, välittävistä isistä - sellaisista miehistä, jotka olisivat läsnä lapsillensa ja aidosti toivoisivat useaa lasta. Yhteiskunnalliselta kantilta ajateltuna tämä on turhauttava käänne asioiden kulussa. Ja henkilökohtaisella tasolla olen pettynyt siitä, etten koskaan saa jakaa näitä asioita hänen kanssaan. Hänen kohdaltaan olen surullinen, ettei hän saa kokea isyyttä lasten äidin kanssa yhdessä - saa kokea sitä toimivaa perheyhteyttä, johon hän olisi niin sopiva kandidaatti! Tämä on vaan niin haikeaa.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kykenee toki - mutta millaiseen vanhemmuuteen, jos ja kun ideaalina kuitenkin on omat (bio) vanhemmat saman katon alla ja mielellään suhteessa keskenään; ilman kolmansia ja neljänsiä osapuolia.
Ystäväni omien sanojen mukaan lasten hankinnasta / isyydestä " ei nyt selvästikään tule mitään" :-/.
Me olemme molemmat ystäväni kanssa avioeroperheestä lähtöisin; osaan kuvitella, ettei hän(kään) ehdon tahdon aio / halua laittaa omaa lastaan siihen tilanteeseen - kahden kodin kasvatiksi.
Ap.
Vierailija:
Kykenee toki - mutta millaiseen vanhemmuuteen, jos ja kun ideaalina kuitenkin on omat (bio) vanhemmat saman katon alla ja mielellään suhteessa keskenään; ilman kolmansia ja neljänsiä osapuolia.Ystäväni omien sanojen mukaan lasten hankinnasta / isyydestä " ei nyt selvästikään tule mitään" :-/.
Me olemme molemmat ystäväni kanssa avioeroperheestä lähtöisin; osaan kuvitella, ettei hän(kään) ehdon tahdon aio / halua laittaa omaa lastaan siihen tilanteeseen - kahden kodin kasvatiksi.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi vaan mutta uskaltaudun epäilemään. Asioilla on tapana mutkistua ja yhteinen aika vähenee jne. Sitä paitsi uusi perheenperustamisehdokasnainen olisi voinut suhtautua mustasukkaisesti ystävyyteenne jne... Turha tuollaisia murehtia.
Sitä paitsi minusta aika käsittämätön ajatus, että naiset tarvitsevat suojaa ja miehet eivät jne... Aika vanhakantainen ajatus. Hyvä jos joku mies saa turvallisen kumppanin!
Vierailija:
Anteeksi vaan mutta uskaltaudun epäilemään. Asioilla on tapana mutkistua ja yhteinen aika vähenee jne. Sitä paitsi uusi perheenperustamisehdokasnainen olisi voinut suhtautua mustasukkaisesti ystävyyteenne jne... Turha tuollaisia murehtia.Sitä paitsi minusta aika käsittämätön ajatus, että naiset tarvitsevat suojaa ja miehet eivät jne... Aika vanhakantainen ajatus. Hyvä jos joku mies saa turvallisen kumppanin!
On meillä aikaisemminkin ystävyydessä ollut taukoja; ja aina ollaan löydetty takaisin toistemme seuraan. En usko, että yksi pikkulapsiaika olisi tätä muuttanut - ennemminkin meillä olisi ollut yksi yhdistävä seikka lisää.
Miten niin on käsittämätön ajatus se, että naiset tarvitsevat enemmän turvaa kuin miehet? Mielestäni se on ihan päivän selvää - hetero parisuhteissa ainakin hyvin usein menee niin, että nainen saa olla suhteessa se nainen isolla N:llä - ja mies on " iso" ja suojelee :-). Kummallista kyllä - tämä kaverinkin on hyvin suojelevainen meistä naispuoleisista kavereistaan; muut tuntemani homomiehet eivät todellakaan edes HALUA suojella naista. Eivät ole siinä mielessä edes kohteliaita naisia kohtaan.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teistä kukaan muu ole sitä mieltä, että tilanteessa on hippunen (ymmärrettävää) haikeutta? Vai olisivatko kaikki muut vastaavassa tilanteessa, että: " jippiii - yksi homo lisää" . (Vaikka kuulostikin siltä, että homo-sanalla on negatiivinen kaiku, en tarkoita sitä pahalla!) Puran vain turhautumistani tilanteeseen.
Ap.
miksi mies valitsee ennemmin miehen kuin naisen?
No jospa tällä saataisiin ratkaistua maapalloa uhkaavaa ylikansoittuminen?