Lue keskustelun säännöt.
Pojan herkkyys
30.10.2008 |
Olen itse aika herkkä. Itken helposti ja otan muiden sanomiset usein henkilökohtaisesti. Välitän siis liikaa mitä muut minusta ajattelelvat. Mieheni usein mainitsee tästä ja on sitä mieltä, että voisin antaa asioiden mennä enemmän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Nyt olen huomannut, että pojastani on tulossa samanlainen.
Pelkään, että poikien ja nuorten miesten maailma on niin kova, että herkkä poikani ei ehkä pärjää.
Miten voisin "kouluttaa" hänestä vähän "kovemman". Miten voisin "varmistaa", että hän nauttii elämästään ja ei joudu kiusatuksi.
Itse olin nuorena koulussa kiusattu ja en missään nimessä haluaisi pojalleni samaa kohtaloa.
Olen huomannut, että valitettavasti ne herkät ja hiljaiset usein joutuvat kiusaamisen kohteiksi? :(
Onko tämä herkkyys vain persoonallisuuden piirre ja siitä ei pääse eroon millään harjoittelu ohjelmalla? Vai voinko jotenkin opettaa poikaani vähemmän herkäksi? Olen yrittäny etsiä keinoja miten voisin opettaa itseni vähemmän herkäksi mutta en ole löytänyt mitään tyhjentävää vastausta.
Täytyykö tämän luonteen kanssa siis vain oppia elämään?
Noh, itselleni se on ihan ok. Mutta toivoisin pojalleni vähän paksumpaa nahkaa.
Kommentit (3)
rakastamalla heitä juuri sellaisina kuin he ovat, ja olemalla "kouluttamatta" heitä mitenkään muunlaisiksi. Heille voi tästä tulla olo, että he eivät kelpaa sellaisina kuin ovat.
Itseäni koitettiin kouluttaa lapsena "kovemmaksi" ja "rohkeammaksi" ja huonon itsetunnonhan siitä sitten sai, aloin toivoa olevani toisenlainen, ja kuitenkaan en itse jotenkaan nähnyt mitään mahdollisuutta muuttumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen aina ajatellut, että herkkä poika osaa myös käsitellä asioita helpommin tunteidensa kautta. Minä itken myös paljon ja otan itteeni - luultavasti myös periytyy lapsiini, mutta haluan ajatella asiaa tätä kautta. Olen ollut sulkeutunut lapsi, joka löysi tavan ilmaista itseään, ehkä se auttaa näitä herkkiä poikiakin.
Kahden herkän pojan äiti
Tuleekohan tähän vastausta, sillä olen miettinyt samaa asiaa poikani kohdalla. Hän on hyvin iloinen ja sosiaalinen, mutta yllättävän herkkä. Monissa leikkitilanteissa hän oikein yllyttää kavereita kiusaamaan itseään olemalla "yliherkkä". Toivoisin käytöksen muuttumista kouluun mennessä. Ja olen myös miettinyt voisiko tähän mitenkään vaikuttaa.