Lue keskustelun säännöt.
Onko mun mies ihan sika :(? Olen kipeänä kotona
20.10.2007 |
ja mies nyt omalla työpaikkakunnallaan, jossa asuu (olemme etäsuhteessa). Nyt ei olla nähty viikkoon ja mies tietää, että mulla on kova stressi (hoidan lähes yksin tulevan muuttomme uuteen kotiin, olen tehnyt sopimukset, kantanut tavarat ja siis mies on muuttamassa myös uuteen asuntoon+työkiireet+alkanut raskaus) ja olen vielä kuumeessa. Mies sitten kuuli, että olen tehnyt pizzaa itselleni. Soitti sitten äsken, että ei ole tulossa tänä viikonloppuna luokseni muuten, mutta tulee tänne kaupunkiin tanssiravintolaan neljän kaverinsa kanssa. Ja sitten ilmoitti, että tulevat syömään pizzaa kaljoittelevien kavereidensa kanssa luokseni, vaikka minä olen kuumeessa! Suostuin, vaikka nyt mietin, että miksiköhän miestä kiinnostaa enemmän tanssi-ilta kavereiden kanssa kuin koti-ilta minun kanssa, olen sentään kipeä.. eikä mies ole edes toivottanut pikaista paranemista tms :(((.. Anteeksi tilitys, mutta välillä tulee ihan hölmö olo.. ja raskaudesta sain tietää vasta viikko sitten myös..
Kommentit (42)
parempi muttaa yksin sinne asuntoon ja alkaa alusta vauvan kanssa, jos siis päätät pitää hänet? mutta jos haluat miehen pysyvän elämässäsi, pitää tästä itsekkyydestä tehdä loppu, ei perheelliselle (tulevalle) kuullu tuollainen meneminen kännisten porukoissa... sinä ja vauva olette nyt tärkeintä, tai ainakin pitäisi olla.
Miten on aapee, saitko vastauksen viestiisi mieheltäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sitten vastasi, että " sovittiin p****n kanssa jo sun luota lähtiessä, että se heittää mut 23 maissa sinne, kun tuli itellekin vähän paha mieli" .. IHME!!!
Ehkä hän siitä hiljalleen kasvaa vastuulliseksi perheenisäksi, onhan hän vielä tosi nuori ja menohalut vielä jyllää. Puhukaa asiasta vakavasti, sillä tuollainen meno täytyy oikeasti loppua.
miehesi siis kohta tulossa, ja toivottavasti hän antaa sinulle hellyyttä ja rakkautta roppakaupalla. ja hoitaa sinua, kun olet kipeenä
Ihmiset kävelevät kyllä ylitse jos annat niin tehdä...ja tuo mies kyllä tekee sen.
Kuulostat epäkiinnostavalta koiralta, joka kiltisti odottaa kieli pitkänä isäntää kotiin oli se sitten kuin törkeä tai paska sua kohtaan, eli ei mies sussa näe muuta kuin passaajan ja panopuun eikä taatusti tule olemaan uskollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
ei ton ikäiset vielä tajua mistään mitään ja vielä vähemmän mistään raskaana olemisesta tai kipeästä tyttöystävästä. Anna sille aikaa kasvaa mieheksi ja isäksi.
Mun mies oli 22 kun saatiin esikoinen. JA todellakin tajusi mistään mitään!!! Otti vastuun minusta ja vauvasta. Huolehti meistä, kävi kaupassa. Katsoi että oli mulla aina ruokaa kaapissa ettei tarvinnut vauvan kanssa nälissään olla. Hoiti vauvaa. Laitto ruokaa!
Eikä varmasti olisi noin paskamaista temppua tehnyt minulle! Ja ette varmaan ihmettele että olen tämän saman miehen kanssa " uskaltanut hommata" 5 lasta!
tiedä voitko vedota " hormonimyrskyihin" ja " pieneen vauvaan" .
Miehet yleensä karkoitetaan tehokkaimmin erilaisilla " voi minua raukkaa, hoivaa minua ja tue minua elämän myrskyissä" -tyyppisillä ruikutuksilla jos kerran ette edes asu yhdessä ja lapsen saanti ei ollut varsinaisenti suunnitelmissa.
Ehdotan että lakkaan säälimästä itseäsi ja alat keskittyä omaan elämääsi sen sijaan että eläisit miehen kautta, jos menee tanssimaan, niin sitten menee. Keksit jotain omaa tekemistä etkä ruikuta siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mies sitten vastasi, että " sovittiin p****n kanssa jo sun luota lähtiessä, että se heittää mut 23 maissa sinne, kun tuli itellekin vähän paha mieli" .. IHME!!!
Hän ei näytä tajuavan nyt ollenkaan sitä, missä mennään eikä ole valmis ottamaan mitään vastuuta, vaikka lapsi tulossa. Kannattaisi varmaan suunnitella tuleva elämä vain itseäsi ja lastasi varten, poikaystävä jääköön kasvamaan...Jouduin itsekin tekemään samanlaisen päätöksen aikoinani ja hyvin selvisin lapsen kanssa kahdestaankin. -Toivotan ap sinulle paljon voimia ja hyvää tulevaisuutta lapsesi kanssa!
Terveisin entinen yksinhuoltaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta valitettavasti sinunkaltaisia hiirulais-kynnysmattoja on sekä naisissa että miehissä.
Siis jo toi että olet juuri testannut VIIKKO sitten olisi jo tuonut miehesi viettämään KAHDENKESKISTÄ juhlaviikonloppua perheenlisäyksen kunniaksi.
Toiseksi: jos olet vielä flunssassa niin jo pelkästään sen olisi pitänyt vauhdittaa miehen luoksesi tulemista. Miehesi olisi pitänyt tuoda sulle sitä pitsaa ja hoitaa sua. Mä olisin raivostunut jo miehen pelkästä ehdotuksesta tulla kännikavereiden kanssa mun luokse syömään ja tiskiä tekemään kun he ovat menossa juhlimaan, mä kipeenä ja raskaana. Ravintolat on keksitty tuollaisia tilanteita varten.
Toivon todella että tämä on provo ja jos ei niin toivon että älyät nyt vihdoin viimein tajuta että sulla itselläsi on oman elämäsi avaimet kädessä. Minä eroaisin tuosta ns. miehestä (vastuuton pentu) jo nyt ennen kuin alatte LEIKKIMÄÄN kotileikkiä saman katon alla. Meno ei muutu mieheltäsi, nyt vaan tulee vielä pieni viaton ihminen kärsimään. Ero tulee kuitenkin ennen pitkää.
Pärjäät varmasti yksinkin lapsen kanssa kunhan ryhdistäydyt.
Vierailija:
yleensä kertoo asiat ennen heille ennen kuin minulle, vaikka asia koskisi minua. -ap
Ehdit kyllä perustaa perheen vielä jonkun hyvän miehen kanssa josta tulee kunnon isä tuleville lapsillenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja VIHAISENA. Oli näyttänyt lähettämääni viestiä kavereilleen, joiden mielestäni temppuiluni on uskomatonta jne. (millainen mies näyttää henkkoht viestin kavereilleen?) Mieheni tuli siis asunnolleni, ja alkoi puhumaan, että en voi rajoittaa häntä ym. Sanoin miehelle, että tunnen itseni nyt raskauden takia vähän yksinäiseksi, niin sitten mies hieman pehmeni. Mutta lähti sitten kavereiden kyydissä kahden aikaan yöllä kotiansa. Odotin kyllä ihan toisenlaista reagointia :(. -ap
halitteli, pusutteli, harrastettiin rauhallista seksiä ja kaikki hyvin... terveisin: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
löysi ilmeisesti haluamansa,ja nauttii läheisyydestä vieraan naisen peiton alla...itkenyt olen koko yön, ja saan tyytyä kohtalooni tulevana yksinhuoltajana, ellen tee aborttia, mutta siihen en kykene
Olen ehkä säälittävä tossukka, joka kaipaa miestään enemmän kuin pitäisi, mutta mitä mun sitten pitäisi tehdä?
yleensä kertoo asiat ennen heille ennen kuin minulle, vaikka asia koskisi minua. -ap
Siis jos oikeesti tuli vihaisena tuollaisesta sulle valittamaan (kun ensin näytellyt viestiä kavereille) niin mononkuva takamukseen vaan. Huhhuh! Tulet kyllä rankasti katumaan jos teet tuolle miehelle lapsen, ja vielä muutat ukon kanssa yhteen. Eihän se elämä aina ruusuilla tanssia ole, välillä kaikkea muuta, mutta tuollaisen äijän kanssa se ei tule helpottumaan varmaan koskaan. Mies on keskenkasvuinen idiootti, ja minusta ainakin vaikuttaa että teillä sitoutumisen taso on aivan eri. Miestä ei kiinnosta leikkiä perhettä, sä haluaisit luottaa ja nauttia asioista yhdessä. Tee itsellesi ja syntymättömälle lapsellesi palvelus: älä muuta yhteen tuollaisen ihmisen kanssa, ja sun tilanteessa miettisin vakavasti aborttia (KOhta taas vastustajat älähtää).
Olet nuori, upea nainen ja ansaitset paljon parempaa. Sulla on seuraavat kymmenen vuotta aikaa löytää itsellesi hyvä mies joka kohtelee sua oikein. Sellaisessa tilanteessa voit sitten uudemman kerran miettiä lastensaamista. Älä kuitenkaan pilaa elämääsi tuollaisen ääliön kanssa joka sulla nyt on kierroksessa.
nimittäin tollei ne kaverit ajattelee ja ihan samanlaisii ollaa me naisetkin, juorutaann suhteista yms.
mutta joo asiaan; sano miehelles asioista keskustelkaa ja jos ei muutosta synny nii lähde kun olet raskaana ei sitten kun lapsi on syntynyt..
kyllä se miehellekkin on vaikea hyväksyy vauva uutinen tai on " omituista" oli minkä ikäinen tahansa jotkut ottaa sen vaan erilailla..
äläkä ihmeessä jää jos miehen menot häiritsee ja mies ei halua muuttua tai huomat asioita..ja varsinkin jos hän vähättelee sinua!!
tsemppiä!!
Ja tuosta sitoutumisen tasosta.. Olen tosiaan aina halunnut nuorena perheen, ja tahtoisin kumppanin, jonka kanssa voisi jakaa arkea. Tykkään viettää aikaa yhdessä mieheni kanssa, mutta tähän mennessä tapaamiset ym. on aina mennyt miehen ehdoilla (olen yrittänyt olla joustava ja ymmärtää miehen intressit, vaikka onkin ikävä ja kaipaisin toista). Nähdessämme olen aina ollut mahdollisimman hyvä tyttöystävä (kuuntelen, kokkaan, kannustan miestä, en nipota turhasta todellakaan, saa mustasukkaisuuskohtauksia tms., mutta olen toki ollut oma itseni.). Enemmän mies on nipottanut ja suuttunut minulle aivan älyttömistä asioista. Ja sitten kun kerran minä loukkaannun pahasti, niin heti on mies puolustuskannalla ja näyttelee viestiä kavereilleen jne.. :/.
Ja miehen kavereista vielä, niin hänellä on todella tiiviit välit heihin. Kävivät esim. juuri poikaporukalla virossa, soittelevat n. tunnin puheluita päivittäin ja tilittävät kaikki mahdolliset asiat toisilleen. Lisäksi yhteisestä asunnostamme mieheni kysyi, että " ei kai tarvitse kysyä lupaa jos joku kaveri on tulossa kylään" .
Abortista sen verran, että en usko kykeneväni tekemään sitä. Lapsen saaminen on aina ollut yksi haave, vaikka toki mielellään ihanan miehen kanssa, jonka kanssa voi yhdessä kasvattaa lasta. Nyt tilanne näyttää vähän epätoivoiselta :/... en tiedä, onko miehestä oikeasti sitoutumaan..
Olen itsekin keskenkasvuinen, mutta mielestäni pärjään myös omillani. Mieheni tuli elämääni " vahingossa" , en epätoivoisesti etsinyt elämääni kumppania tms.. Yksinhuoltajan ura pelottaa, mutta toisaalta, kai elämä kantaa?? Vaikka pirun rankkaa se varmasti tulee olemaan.. Mutta onneksi koulut on pian käytynä, helpottaa vähän.
Mies otti raskausuutisen ihan hyvin. Mutta eipä ole minua mitenkään huomioinut sen jälkeen. Ei esim. soittele minulle juuri koskaan kotoaan ja muutenkin suhtautuu (jo ennen raskautta) minuun hieman vähättelevästi. Voi että missä pulassa olenkaan :`(