Osaatko tuhlata rahaa?

summan saisin hetkessä käytettyä mutta en usko. jokaista ostosta yleensä harkitsen jonkun aikaa ja tosi harvoin ostan mitään heräteostoksia.

Joskus matkustaessa (ihan sama, onko ulkomailla vai Suomessa) tulee joku heräteostos tehtyä, mutta muuten ostan vain tarpeeseen.

hyvää ja sellaista josta todella pidän. Jos haluamaani ei löydy, voin odottaa vuosikausia, kunnes löydän mieleiseni. En osta koskaan velaksi.

onneks on niin vähän rahaa että ei voi

Esim. viime Englannin reissullamme käytimme mieheni kanssa kolmessa päivässä 1000€. Matkat ja hotellit oli jo maksettu, joten tuo meni ihan syömiseen, huvitteluun ja ostoksiin...

Itse pidän tuhlaamisena itsensä hemmottelua. Rahaa olisi, mutta raaskin käydä esim. kampaajalla vain pari kertaa vuodessa. Samoin hierojalla. Kosmetologilla en ole käynyt koskaan.



Esimerkkinä että hiustenleikkaus ja värjäys täällä pk-seudulla maksaa helposti 100 euroa. Sillä saa tosi paljon ruokaa.

Joku sanoi etta kaytti Engliannin matkalla € 1 000, ja tahan kuului ostoksiakin. No, meilla menu kerran vaateostoksiin tuo € 1 000 yhdessa paivassa, mutta ei ollut tuhlausta: kaikki vaatteet tulivat tarpeeseen, ja ne ostettiin yhtena paivana siksi etta olimme miheni kotimaassa Italiassa, emmeka paase sinne aina vahan valia, etta voisi ostaa vaikkaa vaatteen kuussa. Vaan sitten kaikki tarvitsemamme kerralla (esim. miehelle kaksi pukua, kolme kauluspaitaa, kaksi solmiota ja kengat toi summan jo melko lahelle tuota € 1000)!



Mutta kun tuhlaamisesta kysyttiin, niin en ole siina (onneksi) kovin hyva. Joskus pain vastoin mietin jotain melko pienatkin ostosta tosi pitkaan, enka saa itseani ostamaan esim. € 80 euron villapuseroa, vaikka siihen olis varaa, ja monet tyokaverit ostavat kaksi kertaa ton hintaisia! Eli ehka se etta elan paljon 'alle' varojeni kertoo siita etten ole hyva tuhlailemaan. Mun on helpompi tuhlata (vaikka sekin tosi hillittya) toisten lahjoihin kuin omiin juttuihin!

Eilen piti katsoa itselleni housuja (vanhoissa jo reiät, joita ei voi paikata viidettä kertaa); ostin joulukortit valmiiksi alennuksesta ja katsoin valmiiksi uuden astiaston (ensimmäinen ns. kunnon astiasto) meille, sekin alennuksessa. Lapselle löysin alennuksesta talvivaatteita, miehelle joululahjaidean.



...housut jäivät ostamatta.

.... etta jos vertaan siihen minka verran ja mihin kaytin rahaa opsikeluaikana, niin kylla sitten olen oppinut 'tuhlaamaan' elintason nousun muota. Siis opiskeluaikan kavin kolessa eri ostospaikassa: Lidlissa, josta ostin kaiken mita sielta sai, sitten torilla josta sai tosi halopja vihanneksia ja hedelmi, ja sitten viela tavallisessa marketissa, josta ostin ne jutut joita en naista kahdesta muusta loytanyt (esim. Nivea shampoo, tai muita 'merkkituotteita').



Nyt olen 'rentoutunut siina mielessa, etta ostan kaiken samasta marketista:on helpompaa ja kahden lapsen tyossakayvana aitina kaytan mielummin aikani muuhun kuin monessa kaupassa juoksemiseen! Toki silti ostan tarjouksesta, ja vertailen aika kilo ja litrahintoja!

Itse pidän tuhlaamisena itsensä hemmottelua. Rahaa olisi, mutta raaskin käydä esim. kampaajalla vain pari kertaa vuodessa. Samoin hierojalla. Kosmetologilla en ole käynyt koskaan.

Esimerkkinä että hiustenleikkaus ja värjäys täällä pk-seudulla maksaa helposti 100 euroa. Sillä saa tosi paljon ruokaa.

En muista numeroani... Tuhlausta on minusta rahan käyttäminen johonkin tarpeettomaan tai extraan. Se voi olla itsensä ja muiden hemmottelua, esim. vaatteiden, korujen, dvd:n (tai ihan minkä vaan) ostoa huvin vuoksi, huvittelua, matkustelua jne.

Miten osaisin olla tuhlaamatta.

Raha menee siis puritaanisessa mielessä "turhaan": vaatteisiin, kauneushoitoihin, kampaajaan, harrastuksiin, bensaan, lehtiin, jne. Itselleni nämä ovat kuitenkin tuikitärkeitä :-)

Ostelen innoissani vaatteita, kosmetiikkaa yms., matkustelen, syön ja juon hyvin. Ruokakaupassa en katso kovin tarkasti hintoja. Toisaalta olen aika pihi isompien hankintojen suhteen. Esimerkiksi huonekaluja ostan harvoin ja olen muutenkin innoton sisustaja.

Meillä ei ostettu mitään tarpeellista eli tuo raha meni ihan turhuuksiin :)... Ostettiin isot pinot dvd:tä (mies hurjistui erityisesti, mutta ostinpas minäkin esim. Rakkautta ja rimakauhua -sarjan), syötiin ja juotiin hyvin ja tuliaisia lapsille (turhuuksia :)) Vaatteita ei ostettu yhtään, kun kotimaasta löytyy erittäin hyvin.

Sen jälkeen kun lakkasin olemasta köyhä olen elänyt koko ajan alle varojeni, kuitenkin kadehtien vähän niitä jotka osaavat ottaa rahoistaan ilon irti. En siis ole edelleenkään mikään rikas-rikas, mutten köyhäkään, ja tuntuu tyhmältä että jatkan sitä samaa viimeisenkin pennin viilaamista. Olen kuin pula-ajan kokenut mummo, vaikka ikää on vasta 35v.



Nyt olen viimeiset pari päivää hypistellyt Iittalan kuvastoa ja yrittänyt tsempata itseäni siihen että voisin ihan hyvin tilata jotain kivaa tai kaunista ihan vain omaksi ilokseni, ilman että voisin sanoa oikeasti TARVITSEVANI uutta kallista paistinpannua tai maljakkoa.

Välillä olen miettinyt, miksi on niin vaikea "tuhlata" rahaa esim. uuteen kivan väriseen Kivi-tuikkuun, mutta jokaviikkoinen kahvilalatte on ihan ok...



Pari kertaa vuodessa tulee vaateostorepäisyjä, kun oikein pääsee vauhtiin. TOisaalta ostan aika harvoin vaatteita, eli suurin osa tulee tarpeeseen silloin,

Harvalla ihmisellä on kauniit hiukset vaikka niille ei tekisi mitään, joten kyllä mun mielestä kampaajalla käynti on ihan normaalia itsestä huolehtimista. Jos sitten kävisi siellä kerran viikossa tms. niin sitten voisi olla jo tuhlauksen puolella.



Mä en miellä tuhlaavani juuri ollenkaan, kun omia rahojani käytän. Laskut on maksettu ja velat lyhennetty, lapset vaatteissa ja ruokaa pöydässä. Kyllä mä silti varmaan monen mielestä tuhlaan. Ostan naistenlehtien irtonumeroita, en käytä alennusmyyntejä hyväkseni, ostan myös ulkonäön perusteella enkä mitenkään halvinta, matkustamme kohtuullisen paljon, ostamme lahjoja jne.