Hei suomen kieliopin hallitsevat! Jos on kyse oikeasta kirkkoveneestä, eikö sana ole kirkkovene eikä kirkonvene?
Kyse ei siis siitä naisen ruumiinosasta :)
Korjaan siis täällä yhtä ulkomaalaisen tekstiä...
Toinen kysymys: osaako joku sanoa, miksi sammal ei taivu " sampalia" , kuten esim. ommel taipuu " ompeleita" ? Olen opiskellut suomen taivutuksia mutten ymmärrä kaikkea.. nämä on kai niitä vahva ja heikko aste -juttuja....
Kommentit (10)
Vaaleansininen on aika vakiintunut, kirkonvene ei. On myös ihan mahdollista kirjoittaa että kankaan sävy oli vaalean sininen tekemättä virhettä. Eli ei ole ainoaa oikeaa tapaa.
Erilaiselle taivutukselle on usein historialliset syyt. Esim. sana saari on aiemmin ollut e-loppuinen: saare. Aikojen kuluessa perusmuodon loppu-i on muuttunut e:ksi, mutta taivutusmuotoihin e on jäänyt. Siksi taivutetaan saari:saaren mutta tuoli:tuolin. Tuoli ei ole koskaan loppunutkaan e:hen, joten siksi se taipuu eri tavalla. Samasta syystä maantieteellinen vuori taipuu vuoren mutta takin vuori taipuu vuorin.
Joissain tapauksissa taas sana on voinut yleistyä yleiskieleen jostain tietystä murteesta, ja taivutuskin on sitten sen murteen mukainen. Samanlainen mutta jostain muusta murteesta tai vaikka vieraasta kielestä tullut sana taas taipuu ihan eri tavalla, koska sitä on kotimurteessa (kielessä) taivutettu toisella tavalla
Aina sanojen erilaiselle taivuttamiselle ei ole mitään selkeää syytä. Sanoilla vain on erilainen " taivutuskaava" . Alun perin on voinut olla useita vaihtoehtoisia taivutustapoja, ja jostain syystä vain yksi niistä on yleistynyt.
Sammal-sanaahan voi taivuttaa monella tavalla: sammal:sammalten, sammal:sammalien, sammal:sammaleitten. Tuota ensimmäistä tapaa voi käyttää myös ommel-sanasta (ommel:ommelten).
Monissa muissakin kielissä pitää vain opetella, miten sanat taipuvat.
Vrt. esim. ruotsin substantiivien taivutus.
Kai siitä tulee vakiintuessaan yhdyssana, kuten esim. kieltenopettaja. Mutta jos se on joku satunnainen kirkolle kuuluva vene, sitten erikseen. Tämä kolmoselle.
Tiedän eri nominityypit, olen vaan ihan sekaisin miksi mikäkin sana kuuluu eri tyyppiin, esim. miksi ananas ja vanukas taipuu eri lailla ja ovat eri tyypeissä...
että kirkolle kenties vakiintuneesti kuulunut vene.
Mä olen sitä mieltä. Tai kysy veneen kohtalosta tarkemmin. Mikäli kuulunut vaikka naapurin isännälle, niin juttu monimutkaistuu hiukan.
Ethän sano :äidinauto tai isänhousut.
Sanan käyttötapa ja siten taivutus saattavat vakiintua, mutta ei se vene esineenä voi vakiintua. Kirkon omistuksessa oleva vene on kuitenkin ajatuksen tasolla aika eri juttu, kuin vaikkapa vakiintunut poikamies.
Vierailija:
Kyse ei siis siitä naisen ruumiinosasta :)
Korjaan siis täällä yhtä ulkomaalaisen tekstiä...Toinen kysymys: osaako joku sanoa, miksi sammal ei taivu " sampalia" , kuten esim. ommel taipuu " ompeleita" ? Olen opiskellut suomen taivutuksia mutten ymmärrä kaikkea.. nämä on kai niitä vahva ja heikko aste -juttuja....
Samanlaisia sanoja (tosin nuorempia lainoja) on esim. muki, tipu ja auto, ei astevaihtelua.
Sammal ja ommel kuuluvat eri nominityyppeihin, siksi ne taipuvatkin eri tavoin.