Lue keskustelun säännöt.
MIKSI palkan tulisi " vastata" opiskeluja? OV
12.10.2007 |
En ymmärrä, miksi koulutuksen tulisi määritellä palkkataso. Tällä palstalla ihmiset kirjoittavat, miten esim. sh-koutus on paljon " vaatimattomampi" mitä esim. akateemisilla aloilla---> sh:t eivät anstaitse lisää palkkaa sillä perusteella.
Mutta tuohan on aivan naurettava tapa määritellä oikea palkkataso...! Pitäisikö meidän samalla logiikalla LASKEA esim. putkimiesten palkkoja, niistä kun moni tienaa amatsupohjalla enemmän mitä opettajat ymv?
Ja pitäisikö meidän ehkä nostaa " ikuisten opiskelijoiden" opintotukia, niiden pikku raukkojen joiden 12-vuosi ja kolmas tutkinto yliopistossa alkaa...
Kannattaa akateemisten ihmisten ymmärtää se, että koska niin moni valitsee sen akateemisen uran, niin tavallisista " duunareista" alkaa olla pulaa. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, mitä harvinaisemmaksi alkavat käydä esim. muurarit, niin sitä kalliimman hinnan saa maksaa että kotiinsa takan tmv. saa.
Kannattaa myös muistaa se, että ihan yhtälailla kun sh:t ovat alalle lähtiessään tienneet palkkatasonsa, sen on varmasti tiennyt myös akateemisen uran valinnut henkilö.
On aika vanhentunut lähtökohta, että esim. kirjastonhoitajien palkan pitäisi olla parempi kun sairaanhoitajien, koska tutkinto on AKATEEMINEN. Ja rohkenen väitää myös, ettei kirjastonhoitajan ammatti edes tarvitse akateemista koulutusta.
Tämän perustelen sillä, että tunnen useampiakin ihmisiä, jotka ovat paiskineet töitä kirjastossa (työharjoittelussa 10-luokalla, työkkärin kautta ja sivaria suorittamassa) ilman akateemista koulutusta.
Kannattaa myös muistaa, että se taidehistorian opiskelija, jolla ei satu olemaan suhteita valmiina (=mahdollisuutta työpaikkaan valmistumisen jälkeen) opiskelemaan lähtiessään, tietää isoa rahanmenoa valtiolle. Ensin hänelle maksetaan vuositolkulla opintotukea. Sen jälkeen kun hän EHKÄ saa valmistuttuaan useamman vuoden työttömyysputkessaan kuukauden pienipalkkaisen työharjoittelujakson kunnalle, kustannetaan sekin " palkka" verovaroista.
Sitä vastoi se kondiittori-linjalle mennyt 16-vuotias on paiskinut hommia leipomossa valmistumisestaan lähtien.
Uskon että moni akateeminen haluaa siksi lisää palkkaa, että he ovat duunareille kateellisia. Onhan aivan eri asia valmistua ammattiin lähempänä 30-vuotispäiviä kun alle 20-vuotiaana. Parikymppisenä työt aloittanut on parhaassa tapauksessa saanut jo oman asunnon maksettua velattomaksi, ajaa hienolla autolla jne.
Akateemisen työelämä taas alkaa opintolainoja maksellessa---> ammattikoululaisen ei niitä ole tarvinnut nostaa, koska suurin osa amatsu/lukio ikäisistä asuu kotona---> ei menee asumiseen, ruokaa ymv. rahaa, ja monen vanhemmat maksavat vielä tuon ikäisten vaatteita, kännykkälaskuja ja muita menoja.
Ja kaiken huippana varmaankin akateemista kismittää se, että ollaan kasvettu esim. opettajien ammattikunnan kohdalla " herra pelon" yli jo aikoja sitten. Opettaja on se tavallinen tallaaja, joka istuu Mari-paita päällä luokan edessä ja ajaa vanhalla Toyota Corollalla, ei enää " herrasväkeen" kuuluva kylän merkkihenkilö.
Joten akateemisten alojen viehätys alkaa pitkälti karista (poislukien toki osa aloista). Nykyään ei ole häpeä olla hitsari, sillä moni metallimies tienaa enemmän mitä moni akateemisen alan valinnut. Nykyään ammattikoulutus nostaa suosiota, sillä se ei enää ole " köyhien ja kurjien" vaihtoehto, vaan ihan varteen otettava väylä paremmmankin perheen lapselle.
Ja jos esim. historia sattuu kiinnostamaan, niin avoimen yliopiston kautta se putkimieskin voi suorittaa kursseja, eli nykyään yliopiston ovet ovat kirjaimellisesti kaikille avoimet...!:) Mutta tosiaan, siitä omasta kiinnostuksen alasta ei tarvitse tehdä itselleen ammattia.
No, on jokaisen oma valinta minkä tien valitsee... Mutta uskon että tässä sairaanhoitajien palkkakeskustelussa moni akateeminen purkaa syvempiä tuntojaan, joiden kohteeksi epäonniset sairaanhoitajat ovat joutuneet...
Kaikille muistutukseksi; Katkeruus ja kateus mustentaa oman sydämen. On parempi iloista toisen puolesta jos tälle tapahtuu jotakin hyvää, eikä kadehtia. Sillä se kateuden tunne ei suinkaan saa toisen onnea laantumaan, vaan sillä pilaa vain ja ainostaan oman elämänsä.
Kommentit (29)
Miettikääpä, kuka ammattikoulun käynyt nainen saa hyvää palkkaa. Eipä taida saada oikein kukaan. Kyllä ne hyvät palkat menevät aloille, joiden edustajat ovat lähes aika miehiä: tekniikan ala, rakennusala jne.
Entä akateemiset naiset? Kyllä ne naisten palkat ovat yleensä niin säälittävän pieniä verrattuna miesten palkkoihin, että vihaksi pistää. Tiedän, että koulutuksellani, työkokemuksellani ja taidoillani olisin varmastikin päässyt jo parempiin paikkoihin ja paremmille palkoille, jos olisin mies. Esimieheni on mies, jolla ei ole edes yhtään parempi koulutus, eikä johtamistaidotkaan hanskassa.
Naiset, tiedostakaa nämä palkkausrealiteetit ja ottakaa ne aina esille, kun asiaan voi vaikuttaa. Tasa-arvo on vielä kaukana Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
palkka maksetaan osaamisen, tehtävien vaativuuden ja työsuoritteiden tason mukaan nykyistä enemmän. On epäoikeudenmukaista, että kaikki saa saman, kun työntekijöissä on kuitenkin eroja. Erityisesti työkokemusta ja erityisosaamista pitäisi arvostaa ja palkan pitäisi nousta reippaammin. Ts. nykyinen lähtöpalkka sh:lle on ihan tarpeeksi, kun lähtee koulunpenkiltä harjoittelemaan ammattiaan. Mutta kokeneen hoitajan pitäisi saada paljon enemmän!
näin myöhään jaksa oikolukea tekstejäni, kirjoitan vain;)
minun mieheni on aikoinaan opiskellut merkantiksi, ei ollut pahemmin lukupäätä. Hän on työskennellyt vaikka millä aloilla ja nyt 30-vuotiaana hän tienaa 16¿ tunti alalla johon hänellä ei ole kolutusta (erikoisala jossa työ tekijäänsä opettaa). Minä kävin kiltisti lukiot ja muut ja palkkani on vain 10¿ tunti, onneksi opintolainaa ei ole...
Mielestäni tavisammatteja pitääkin arvostaa ja maksaa palkka tehdyn työn mukaan. Onhan se selvä että myös työmarkkinoilla pätee tarjonnan ja kysynnän laki, yliopistosta voit valmistua vaikka miksi huuhaa-tohtoriksi mutta työllistyminen voi olla sitten ihan eri juttu eikä palkastakaan kannata pahemmin puhua.
ovat usein töissä lainauksessa sekä vievät kirjoja hyllyyn yms. johon ei tarvitse kirjallisuuden tuntemusta. Varsinaisen kirjastonhoitajan työnkuvaan kuuluu paljon kaikenlaista muuta työtä jossa tarvitaan asiantuntemusta.
Vierailija:
On aika vanhentunut lähtökohta, että esim. kirjastonhoitajien palkan pitäisi olla parempi kun sairaanhoitajien, koska tutkinto on AKATEEMINEN. Ja rohkenen väitää myös, ettei kirjastonhoitajan ammatti edes tarvitse akateemista koulutusta.
Tämän perustelen sillä, että tunnen useampiakin ihmisiä, jotka ovat paiskineet töitä kirjastossa (työharjoittelussa 10-luokalla, työkkärin kautta ja sivaria suorittamassa) ilman akateemista koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
palkka maksetaan osaamisen, tehtävien vaativuuden ja työsuoritteiden tason mukaan nykyistä enemmän. On epäoikeudenmukaista, että kaikki saa saman, kun työntekijöissä on kuitenkin eroja. Erityisesti työkokemusta ja erityisosaamista pitäisi arvostaa ja palkan pitäisi nousta reippaammin. Ts. nykyinen lähtöpalkka sh:lle on ihan tarpeeksi, kun lähtee koulunpenkiltä harjoittelemaan ammattiaan. Mutta kokeneen hoitajan pitäisi saada paljon enemmän!
on eriasia olla sh esim terveyskeskuksessa kuin leikkaussalissa ?
Vierailija:
Uskon että moni akateeminen haluaa siksi lisää palkkaa, että he ovat duunareille kateellisia. Onhan aivan eri asia valmistua ammattiin lähempänä 30-vuotispäiviä kun alle 20-vuotiaana. Parikymppisenä työt aloittanut on parhaassa tapauksessa saanut jo oman asunnon maksettua velattomaksi, ajaa hienolla autolla jne.
Akateemisen työelämä taas alkaa opintolainoja maksellessa---> ammattikoululaisen ei niitä ole tarvinnut nostaa, koska suurin osa amatsu/lukio ikäisistä asuu kotona---> ei menee asumiseen, ruokaa ymv. rahaa, ja monen vanhemmat maksavat vielä tuon ikäisten vaatteita, kännykkälaskuja ja muita menoja.
Niin. Minä olen muuttanut pois kotoa 15-vuotiaana, mistä lähtien olen maksanut asumiskuluni itse. Olen valmistunut 24-vuotiaana FM:ksi, ilman opintolainoja. Olen melkoisen ylpeä siitä, että vanhempani eivät ole minua elättäneet sitten kotoa muutettuani, ja mielestäni tuollaisesta tuleekin olla ylpeä. Ehkä vähän jopa hävettäisi sanoa, että olen täysi-ikäisenäkin vielä vanhemmilla maksattanut elämiseni, kyllä sen ikäisen jo pitää osata paiskia töitä itse.
En ymmärrä, miksi minun pitäisi olla kateellinen duunareille? Siksikö, että monilla duunarialoilla on parempi palkka kuin vaikkapa minulla? Kyllä minusta on kiva, että meillekin löytyi viime viikolla reipas sähkömies asentamaan patterin, kun entinen hajosi. Ihan ilomielin maksan hälle hyvästä työstä. Toki jos pelkkää tienestiä havittelisin, niin lukisin itsekin ammattikoulusta itseni duunariksi, mutta voin ihan rehellisesti sanoa, että sellainen työ ei minua kiinnosta pätkääkään.
Minä en ole lähtenyt lukemaan yliopistoon siksi, että haluaisin jotenkin päteä, vaan siksi, että unelmatyöhöni valmistavaa koulutusta oli vain yliopistossa. Minusta hyvä lähtökohta olisi se, että kukin kouluttautuisi työhön, johon HALUAA (oli kyse sitten FM:sta tai sh:sta). Jos pelkän rahan perässä lähtee kouluttautumaan, niin siinä käy sitten huonosti, kuten on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanotaan nyt vaikka 1975-85 syntyneitä, jotka ovat 15-vuotiana muuttaneet pois kotoa ja maksaneet elämisensä itse?
Minä en tunne ainuttakaan! Tuohan olisi suorastaan heittellejättö, lakikin sanoo että huoltajan on 18-vuotiaaksi asti huolehdittava lapsen perustarpeista (sänky, ruoka, vaatteet, hygienia).
Tällä palstalla kun joku kyselee, voiko 15-vuotias olla yökylässä poikakaverilla, tai vahtia kolme tuntia 7-vuotiasta pikkuveljeä, alkaa paasaus ettei tuon ikäisen kuulu harrastaa seksiä/olla lapsenvahtina jne. jne. Eli ei todellakaan ole mikään yleinen käytäntö antaa lapsen muuttaa omilleen 15-vuotiaana.
Itse lähdin lukioon toiselle paikkakunnalle, mutta en asunut yksin vaan asuntolassa jossa tarjottiin kolme ruokaa/päivä. Sen lisäksi sain rahaa 100mk/vko ja vanhemmat maksoivat vaatteeni ymv.
En todellakaan olisi ollut valmis asumaan YKSIN niin että kaikesta olisi pitänyt itse huolehtia. Ja ei, en ole uusavuton vaan hyvinkin näppärä ollut aina esim. ruuanlaitossa, eli olisin kyllä pärjännyt mutta henkinen puoli olisikin ollut toisin jos olisi pitänyt 15-vuotiaana paiskia hommia vuokran eteen...
Tunnen vain yhden ihmisen, joka on 16-vuotiaana muuttanut kunnolla pois kotoa, ja hän teki sen siksi ettei enää voinut asua väkivaltaisessa kodissa.
Vierailija: