Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

MIKSI palkan tulisi " vastata" opiskeluja? OV

Vierailija
12.10.2007 |


En ymmärrä, miksi koulutuksen tulisi määritellä palkkataso. Tällä palstalla ihmiset kirjoittavat, miten esim. sh-koutus on paljon " vaatimattomampi" mitä esim. akateemisilla aloilla---> sh:t eivät anstaitse lisää palkkaa sillä perusteella.



Mutta tuohan on aivan naurettava tapa määritellä oikea palkkataso...! Pitäisikö meidän samalla logiikalla LASKEA esim. putkimiesten palkkoja, niistä kun moni tienaa amatsupohjalla enemmän mitä opettajat ymv?

Ja pitäisikö meidän ehkä nostaa " ikuisten opiskelijoiden" opintotukia, niiden pikku raukkojen joiden 12-vuosi ja kolmas tutkinto yliopistossa alkaa...



Kannattaa akateemisten ihmisten ymmärtää se, että koska niin moni valitsee sen akateemisen uran, niin tavallisista " duunareista" alkaa olla pulaa. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, mitä harvinaisemmaksi alkavat käydä esim. muurarit, niin sitä kalliimman hinnan saa maksaa että kotiinsa takan tmv. saa.



Kannattaa myös muistaa se, että ihan yhtälailla kun sh:t ovat alalle lähtiessään tienneet palkkatasonsa, sen on varmasti tiennyt myös akateemisen uran valinnut henkilö.



On aika vanhentunut lähtökohta, että esim. kirjastonhoitajien palkan pitäisi olla parempi kun sairaanhoitajien, koska tutkinto on AKATEEMINEN. Ja rohkenen väitää myös, ettei kirjastonhoitajan ammatti edes tarvitse akateemista koulutusta.

Tämän perustelen sillä, että tunnen useampiakin ihmisiä, jotka ovat paiskineet töitä kirjastossa (työharjoittelussa 10-luokalla, työkkärin kautta ja sivaria suorittamassa) ilman akateemista koulutusta.



Kannattaa myös muistaa, että se taidehistorian opiskelija, jolla ei satu olemaan suhteita valmiina (=mahdollisuutta työpaikkaan valmistumisen jälkeen) opiskelemaan lähtiessään, tietää isoa rahanmenoa valtiolle. Ensin hänelle maksetaan vuositolkulla opintotukea. Sen jälkeen kun hän EHKÄ saa valmistuttuaan useamman vuoden työttömyysputkessaan kuukauden pienipalkkaisen työharjoittelujakson kunnalle, kustannetaan sekin " palkka" verovaroista.



Sitä vastoi se kondiittori-linjalle mennyt 16-vuotias on paiskinut hommia leipomossa valmistumisestaan lähtien.



Uskon että moni akateeminen haluaa siksi lisää palkkaa, että he ovat duunareille kateellisia. Onhan aivan eri asia valmistua ammattiin lähempänä 30-vuotispäiviä kun alle 20-vuotiaana. Parikymppisenä työt aloittanut on parhaassa tapauksessa saanut jo oman asunnon maksettua velattomaksi, ajaa hienolla autolla jne.

Akateemisen työelämä taas alkaa opintolainoja maksellessa---> ammattikoululaisen ei niitä ole tarvinnut nostaa, koska suurin osa amatsu/lukio ikäisistä asuu kotona---> ei menee asumiseen, ruokaa ymv. rahaa, ja monen vanhemmat maksavat vielä tuon ikäisten vaatteita, kännykkälaskuja ja muita menoja.



Ja kaiken huippana varmaankin akateemista kismittää se, että ollaan kasvettu esim. opettajien ammattikunnan kohdalla " herra pelon" yli jo aikoja sitten. Opettaja on se tavallinen tallaaja, joka istuu Mari-paita päällä luokan edessä ja ajaa vanhalla Toyota Corollalla, ei enää " herrasväkeen" kuuluva kylän merkkihenkilö.



Joten akateemisten alojen viehätys alkaa pitkälti karista (poislukien toki osa aloista). Nykyään ei ole häpeä olla hitsari, sillä moni metallimies tienaa enemmän mitä moni akateemisen alan valinnut. Nykyään ammattikoulutus nostaa suosiota, sillä se ei enää ole " köyhien ja kurjien" vaihtoehto, vaan ihan varteen otettava väylä paremmmankin perheen lapselle.

Ja jos esim. historia sattuu kiinnostamaan, niin avoimen yliopiston kautta se putkimieskin voi suorittaa kursseja, eli nykyään yliopiston ovet ovat kirjaimellisesti kaikille avoimet...!:) Mutta tosiaan, siitä omasta kiinnostuksen alasta ei tarvitse tehdä itselleen ammattia.



No, on jokaisen oma valinta minkä tien valitsee... Mutta uskon että tässä sairaanhoitajien palkkakeskustelussa moni akateeminen purkaa syvempiä tuntojaan, joiden kohteeksi epäonniset sairaanhoitajat ovat joutuneet...

Kaikille muistutukseksi; Katkeruus ja kateus mustentaa oman sydämen. On parempi iloista toisen puolesta jos tälle tapahtuu jotakin hyvää, eikä kadehtia. Sillä se kateuden tunne ei suinkaan saa toisen onnea laantumaan, vaan sillä pilaa vain ja ainostaan oman elämänsä.





Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

-Utelias- =)

Vierailija
2/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne " oikeat" kirjastontädit hoitaa mm. aineiston luokittelun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulutus on siis mitoitettu tulevia työtehtäviä ajatellen.

Vierailija
4/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Kannattaa myös muistaa se, että ihan yhtälailla kun sh:t ovat alalle lähtiessään tienneet palkkatasonsa, sen on varmasti tiennyt myös akateemisen uran valinnut henkilö.

Niinpä. Minkä vuoksi ne sairaanhoitajat sitten nyt vaativat korotuksia, ja minkä vuoksi akateemisilla ei olisi oikeus tässä yhteydessä valittaa? Ja tiesithän, että Tehyn yksi slogan tuntuu olevan juuri koulutus (perusteena palkalle).

Vierailija
5/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

opettajia, puheterapeutteja jne. jne.



Jos koulutus kestää 6 vuotta opintolainoineen niin sen on oltava kannattava sijoitus.

Vierailija
6/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikilla aloilla ei todellakaan koulutus ole se mikä ratkaisee...! Varsinkin myyntialalla on paljon " pystymetsästä" huipulle nousseita, joilla ei ole alan koulutusta lainkaan tai ehkä kauppis käytynä.



Joku vaan osaa lukea ihmisiä, valita kullekin juuri ne oikeat sanat´, ja näin pystyy myymään vaikka lunta eskimoille. Samoin atk-alalla on ihmisiä, joilla ei ole minkäälaista pätevyyttä, jos se lasketaan koulutodistuksilla.

Totta se, että varmasti monella alla paperit merkitsevät, mutta toisaalta nykyään _työkokemus_ on se mitä moni työnanatja vaatii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Akateeminen loppututkinto vaatii yleensä 5-6 vuoden opinnot, joskus jopa pidempäänkin. Perinteisesti akateemisen tutkinnon suorittaneelle on maksettu enemmän, sillä hänellä on useita vuosia kulunut opiskeluun, jolloin alemman koulutuksen suorittanut on voinut jo ansaita rahaa työelämässä. Lisäksi monet akateemiset työskentelevät asiantuntija-, suunnittelu-, esimies-, hallinnollisissa tehtävissä, jotka ovat luonteeltaan vaativampia ja vastuullisempia kuin suorittavan tason työtehtävät. Vaikka suorittavalla tasolla monesti vähätellään suunnittelutason ihmisiä ja työtehtäviä, niin totuus on, että sillä suorittavalla tasolla ei saataisi mitään aikaiseksi, ellei joku olisi ensin suunnittelut ja miettinyt, miten ne asiat tulee hoitaa.



Toki on olemassa sellaisia akateemisia pilipali-tutkintoja, joilla ei ole hirveästi painoarvoa yhteiskunnassa, esim. egyptologi ja toki on olemassa sellaisia ammattillisia tutkintoja, joista maksetaan hyvää palkkaa, esim. putkimies. Mutta ihan yhtä lailla on akateemisia tutkintoja, joista maksetaan todella hyvin, kuten lääkäri, proviisori, juristi, ktm, ja yhtä lailla on ammatillisia tutkintoja, joista ei juurikaan makseta kunnolla eikä työllisty hyvin, esim. media-alan tutkinnot.

Vierailija
8/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Lentopilotteja" ?



Lentäjän koulutus kestää noin vuoden (siihen päälle toki konetyyppinen koulutus siinä lentoyhtiössä, mihin pilotti työllistyy); pääsyvaatimukset ovat kovat - pitää olla tietynlainen psyyke. Ja maksaa about 90 000¿ nykypäivänä.



Mutta palkkaus lentokapteenilla (helposti) n. 10 000¿ / kk.



Että ei todellakaan korreloi palkka (pitkän) koulutuksen kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuka tahansa pystyy ne hoitamaan, samoin katedrin laittamiset ymv. hoitaa " pystymetsästä repäisty" ... Eli vaaditaa ammatillisilla aloilla myös ammattitatoa ja opiskelua, ei vai akateemisilla aloilla...



Ja by the way, paperitehtailla moni pidemmän koulutuksen läpikäynyt pomo saa vähemmän palkkaa mitä paperimies...

Vierailija
10/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankala löytää siihen koulutukseen sopivia tyyppejä (vaikka pulaa ei hakijoista olekaan - pulaa on sopivista hakijoista).



Your point was? What?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ja by the way, paperitehtailla moni pidemmän koulutuksen läpikäynyt pomo saa vähemmän palkkaa mitä paperimies...

Mutta peruspalkka on varmasti niillä valkokauluspomoilla korkeampi kuin paperimiehellä...

Vierailija
12/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meni nyt " huumori" vähän yli. Onneksi muut sentään kirjoittivat asiaa.

Aivan loistava kirjoitus ap:lta!

Olen itse miettinyt samaa. Suomi on vain sellainen yhteiskunta, että tääll halutaan luoda ihmisille kuva tasa-arvosta ja ennalta-arvattavuudesta, ts. luet näin ja näin kauan, pääse näin ja näin hyvään työhön ja saat näin ja näin paljon palkkaa.

Sattumalle, oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemiselle ei jätetä varaa, vaikka oikeassa elämässä sillä on suurikin merkitys.

Hyvänä esimerkkinä tästä mielestäni yrittäjät! Jos haluaa todella hyvät tulot, kannattaa perustaa yritys, joka menestyy kymmeniä vuosia... Sieltä ne hyvät tulot tulevat, eivät toisen leivissä olemisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

lääkärin ja sh:n palkka olisi sama. Sinä yli 10 vuoden opiskeluaikana nimittäin menettää aika reilusti rahaa kun joutuu elämää opintotuella ja satunnaisilla töillä verrattuna sh:n palkkaan. Jos palkka ei olisi isompi, ei korkeammmin (eli pidemmin) koulutettu pääsisi koskaan koko elämänsä aikana tienaamaan samaa rahasumma kuin esim sh saa.



Vierailija
14/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Eikö ole valinta kysymys kauanko haluaa käyttää vuosia opiskeluun?



Minä en koskaan alkaisi lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi, koska kammoan sairaaloita, sairaita ihmisiä, ja bakteereja.

Joku taas haaveilee siitä että saa pelastaa ihmishenkiä ja arvostetun tittelin, ja hakee lääkikseen. Ihmisiä on erilaisia, jokainen tekee omat valintansa, ja veikkaan että on aika vähissä ne, joille VAIN ja AINOASTAAN palkka on se määräävä tekijä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korkea palkka ei todellakaan korreloi (korkean) koulutuksen kanssa; ja totta on, että yrittäjyys on siitä toinen hyvä esimerkki.



16

Vierailija
16/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän se opiskeluaikojen rahallinen rasitus mitään merkitse.



Ihanaa. AV:hen voi aina luottaa.



Vierailija
17/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäreillä on niin paljon parempi palkka, että hoitajien (esim.) 500¿ palkan korotus ei todellakaan tuo heitä samalle palkkauksen tasolle - joten älkää siitä huolehtiko.

Vierailija
18/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

järjen riemuvoitto, sh, ei ymmärrä mitään piikkejä ja pokkana ihmettelee miksi koulutettujen pitäisi saada parempaa palkkaa... huoh.

Vierailija
19/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

erikoistuvan lääkärin peruspalkka on alimmillaan jotain reilu 2,5 tonnia. Alle tonni eroa sh:n palkkaan.

Vierailija
20/29 |
12.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvä, kuvitellaan että näin tapahtuisi. Esim. opettajan ammatista häviäisi viimeisetkin arvostuksen rippeet. Kukaan ei enää hakeutuisi opettajan koulutukseen koska opettajat olisivat alinta kastia. Tykkäisit ap varmasti, kun lapsesi opettajat olisivat järjestään välivuotta viettäviä abeja tai pitkäaikaistyöttömiä epäpäteviä ihmisiä? Entäpä ketjussa jo mainitut puheterapeutit. Mitä suotta sellaisia edes tarvitaan? Pidät ap ehkäpä itse sitten lapsellesi tarvittavat puheterapiat.



Kyllä akateemisia ammatteja tarvitaan ja niistä tulee maksaa kunnon palkkaa, jotta niihin hakeutuisi sopivia ihmisiä! Kuinka monta hyvää opettajaa on nytkin menetetty kun opettajia haukutaan ja palkka on huono!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan kuusi