Voiko äiti tehdä hyvällä omalla tunnolla omia juttujaan, jos vauva viihtyy hyvin lattialla ihmetellen lelujaan yms...

Pointtini on, että sain kyllä kuulla aina, että " opeta vaan kuule nukahtamaan viereen" ja muuta turhaketta. Ja ihan siksi, että kerroin joskus tykkääväni nukuttaa lapsen syliin. Vaikka useampana iltana. Olisi hyvä muistaa, että ei tarvitse niin kauheasti pelätä, että lapsi oppii käyttämään välittömästi vanhempiaan hyväksi, jos he sortuvat vaunujen hytkyttelyyn, lapsen viihdyttämiseen tai syliin nukuttamiseen. Ja kyllä nämä pelottelijat ovat ihan tosissaan kauhistelleet tapojani!





16

Se on just parasta aikaa tehä jotakin hommia kun lapsi leikkii tyytyväisenä lattialla.

Sellaset äidit jotka potevat huonoa omaa tuntoa tuosta niin ovat just niitä jotka ei kerkee edes syödä päivän aikana rauhassa.

vauvallekkin

Tuppautumalla vauvan seuraksi aina silloinkin, kun hän ei seuraa kaipaa, opetat hänet vain viihdyttämiseen. Ja kohta sinulla onkin vaativa vauva, ja voit vain haaveilla että voisit tehdä edes joskus omia juttuja vauvan ollessa hereillä.



Tietenkin joka päivään kuuluu paljon myös seurustelua ja yhdessä oloa, ja jos vauva ei niitä koskaan pyydä, sinun on tehtävä aloite. Mutta jos seurustelette paljon JA vauva sen lisaksi viihtyy pitkiä jaksoja itsekseen, niin nauti toki niistä hetkistä.

Älä opeta vauvaasi siihen että koko ajan leikität ja viihdytät. Saat tehdä sitä sitten koko ajan, ja lapsesi vaatii sitä.



Vähän sama kuin nämä jotka hytkyttelevät tai lastenvaunuja ja sitä saakin tehdä sitten aina (ulkona ja sisällä), muuten ei tenava nukahda.

Tiedän muutaman tapauksen.

Ei sinun tarvitse laskea minuutteja jolloin leikit hänen kanssaan. Hoito ja läheisyys on tärkeintä, välillä vähän yhteisleikkiä mukaan niin se riittää.

Ja onneksi olkoon. Omani oli vauvana sellainen että ei viihtynyt hetkeäkään itsekseen, koko ajan sai kantaa tms.

On vielä kolmaskin lapsi...

Jos vauva viihtyy lattialla katsellen maailman menoa ja lelujaan niin miksi ei. Minäkin puuhaan kotihommia tai teen jotain omaa juttua ja vauva on siinä lähellä omine puuhineen. Päivään kyllä mahtuu sitäkin leikkimistä kylliksi vaikkei jatkuvasti

olekaan aktiivista viihdytystä. Ja viihdykettä se on sekin että saa seurailla äidin/muiden touhuja.

tai varmaan viihtyis mut toi sisko 2 v käy välistä kopauttamassa otsikkoon ja taas äitin pitää rientää apuun

Meillä vauvalla oli kausi, kun viihtyi monta tuntia itsekseen lelujaan ihmetellen. Meni muutamassa kuukaudessa ohi. Sen jälkeen onkin sitten ollut hyvin seuranhakuinen ja on vieläkin. Kuusivuotias nyt.

Olen välillä viihdyttänyt lastani aktiivisesti ja välillä nukuttanut viereen ja välillä nukuttanut hytkyttäen vaunuissa... MIKÄÄN tapa ei ole jäänyt päälle. Vaikka hytkyttelin vauvaa pienenä sylissäni, ei vauva koskaan oppinut vaatimaan sitä. Vaikka olen nukuttanut joskus vauvan syliin tai viereen, nukahtaa silti omaan sänkyyn ihan yhtä lailla.



Ei AINA tarvitse olla orjallinen siinä pelossa että vauva tottuu johonkin.

ja nyt meillä on aina yksin hyvin leikkinyt 2.5-vuotias. Olen saatavilla ja leikin lapsen kanssa kun hän haluaa, meillä luetaan ja lauletaan todella paljon. Mutta koskaan en ole tuppautunut mukaan, jos lapsi yksin viihtyy. Tosin huonoa omaatuntoa tunsin pienempänä välillä minäkin..

16, vissiin vaihtelit tyyliä niin usein ettei lapsi siihen ehtinyt tottua? Jotkut vaan tykkää tehdä asiat tietyllä tyylillä ja " opettaa" rutiineja. Kaikki tavallaan.



En ymmärrä 7 vastausta. Pitääkö joka asiaan sanoa mahdollisimman pahasti? Taitaa olla oma elämäsi aika järkkyä... Otan osaa.



Ilman muuta vauvaa voi pitää lattialla ja samalla itse tehdä jotain ihan muuta, omaa juttua. Siinähän se lapsi kehittyy ja saa tutustua maailmaan. Kunhan saa sitten hellyyttä ja rakkautta taas sylittelyjen aikaan.