Mietin tässä noita ratas keskusteluja lukiessani että liikutteko lastenne kanssa...
aina vain sellaisia matkoja joita ko ikäinen lapsi jaksaa kävellä? Lapseni ovat kävelleet mielellään hyvin pienestä alkaen mutta olosuhteista riippuen ( esim. ulkomailla koko päivän kestävillä kaupunkireissuilla esim n. 9h pitkillä) meillä on ollut rataat mukana 7 ja 5v lapsillakin puhumattakaan 3vuotiaista! Myös suomessa tulee tilanteita joissa liikutaan niin pitkiä aikoja kerrallaan ettei 5v kertakaikkiaan pysy perässä. En vaan ymmärrä miten ne rattaat silloin tällöin isommallakin lapsella tekee kauheata hallaa lapsella...vai ettekö te ikinä käy missään jos lapsi ei jaksa ko matkaa kävellä/ pysyä jalkeilla?=)
Kommentit (5)
tuntuu vallitsevan lähes kilpailu siitä kenen lapsi on luopunut rattaista kaikkein nuorimpana! Aivan järjetöntä!
Joskus (ja aika useinkin) tulee tilanteita että paikasta A paikkaan B (paikan C kautta) pitää mennä kävellen, mutta matka on lapselle liian pitkä (vaikka innokas kävelijä olisikin) kun äidillekin voi jo tehdä tiukkaa. Pitäiskö näitä tapahtumia varten ostaa auto, ettei äitikään saisi vahingossakaan liikuntaa? Ja eihän rattaiden mukana olo tarkoita sitä että lapsi olisi kiinni niissä koko ajan! Tavaraakin saa kulkemaan mukana helpommin, kun ne saa lastata kärryihin.
Monet sanovat että lapsi ei enää SUOSTUNUT istumaan rattaissa yli 2.5 vuotiaana. No, meillä ei lapselle anneta sellaista vaihtoehtoa jos tilanne niin vaatii. Esim. asumme maalla ja joskus joudumme kulkemaan tienreunaa pitkin (jopa pimeällä) niin silloin kyllä on jo lapsen turvallisuudenkin kannalta lapsi pidettävä rattaissa!
Lapsi oli vähän reilu 3 v. ja ikäisekseen melko kookkaan ja vanhemman oloinen.
Ajateltiin sitten, että jos ei ipana jaksa kävellä, kannetaan sitten hetki.
tosi pitkiä lenkkejä koiran kanssa. Nyt kesällä isommat lapset pyöräilevät, mutta talvella lumettomilla mutta liukkailla keleillä ovat tuplarattaat käytössä joissa matkustaa välillä jopa 5v esikoinen. Toki kävelee välillä, mut ei 15km!
En muista niitä paikkoja missä on käyty sen tarkemmin, en eläinpuistoista eläimiä tai vastaavaa, vaan sen kuinka lujaa jalkoihin sattui eikä olisi millään jaksanut kävellä enää senttiäkään.
Mua todella säälittää nämä superlapset jotka " jaksaa" kävellä vaikka koko päivän eivätkä " suostu" rattaissa istumaan. Ja säälin myös mammoja jotka miettivät mielummin naapurin mulkaisuja kuin omia lapsiaan!
jos lähdetään koko päivän korkeasaarireissulle, niin meidän päiväunia nukkuvat lapset ei tosiaan jaksa iltaan asti kävellä. Tai jos tullaan kylästä puolenyön aikoihin, niin eipä jaksa lapset enää silloinkaan kävellä, vaan nukkuvat rattaissa.