Miten ihmeessä saan 4-vuotiaan nukkumaan omassa sängyssä???

meillä toimi se, kun alkuun sanottiin että jos nukkuu 2 yötä temppuilematta omassa sängyssä, saa pienen palkinnon. Ja sitten seuraavaksi kun nukkuu 3 yötä, saa palkinnon jne. Palkintohan ei tarvitse olla tavaraa, vaikka jotain tekemistä mistä tykkää, esim.uinti tai jotain. Meillä sitten vähitellen kun viikko ja kaksi alkoi mennä hyvin, alettiin vähitellen luopua palkinnoista....

Meillä esikoispoika täyttää ensi kuussa 4 ja on viime aikoina tullut välillä meidän väliin yöllä tai yöllä herää huutamaan/itkemään. Pari vuotta on tätä ennen nukkunut hyvin omassa huoneessaan.



Olen asiasta puhunut ystävien kanssa, joilla samanikäisiä, ja moni allekirjoittaa tämän " kauden" . Eli lasten mielikuvitus lentää tällä hetkellä vauhdikkaammin kuin koskaan aikaisemmin ja sen takia näkevät selvästi enemmän unia. Useasti nämä viereen kömpimiset johtuvatkin meilläkin siitä, että poikaa kertoo nähneensä pahaa unta tai vaikka ei niin pahojakaan, selvittää tapahtumia keskellä yötä.



Voisiko olla tästä kysymys?



t. Jogu

piti tytön vieressä makoilla nukahtamiseen asti. Sitten meni hermo ja laitoin satu-cd:n hiljaiselle soimaan. Vieläkin tyttö nukahtaa iltaisin satua kuunnellessaan... Ensin kyllä luetaan oikea satu kirjasta.

Auttaisko vessassa ramppaamiseen, että käydään vessassa ennen nukkumaan menoa (niinkuin varmaan onkin tapana) mutta sanotaan, että sitten ei tarvitse enää sängystä rampata? Annetaan kulaus vettä ettei tarvitse kesken sadun nousta ;)

meillä saa kyllä tulla yöllä herätessään äidin ja isän väliin " turvaan" . Minusta se kuuluu lapsen perusoikeuksiin :) Muistan itsekin miten se oli paras paikka!

elikkä poika ei olisi millään halunnut nukkua omassa sängyssään. Syynä oli aina ties mitä ihmeellistä esim. joku katsoo ikkunasta hänen huoneensa (sälekaihtimet ja verhot olivat ikkunan edessä), myyrä tulee ikkunan läpi huoneeseen (takapihalla puutarha, jossa myyriä), lelut hyökkäävät (kun huone oli sekaisin) tai hän tulee keskellä yötä kipeäksi.

Ensimmäinen ratkaisu oli, että ikkunan eteen laitettiin entistä paksummat verhot. Sen jälkeen huone siivotaan edelleenkin aina illasta puti puhtaaksi. Lopuksi huoneen jokaiseen pistorasiaan laitetaan yövalo ja tämän lisäksi hän voi jättää yöksi lukuvalon palamaan (jonka käyn puolen yön jälkeen sammuttamassa). Kaiken tämän lisäksi laitan vielä illasta keittiöön pienen lampun palamaan, jotta hän näkee tarvittaessa yöllä kömpiä isän kainaloon (ei koskaan minun, koska herään ja passitan hänet takaisin omaan sänkyyn). Ai niin ja hänen sänkynsä kansoitettiin erilaisilla " turvavahti" pehmoleluilla, jotka vahtivat ettei kukaan tule yöllä hänen huoneeseen. Näitä pehmoleluja ovat mm. metrin mittainen mollamaija, tiikeri, kissa, nallekarhu, kilpikonna, aasi ja koira. Osa muuten sijoitettiin myös sängyn alle vahtiin sekä ikkunan eteen pöydälle =)



Nyt on poika sitten nukkunut kohta pari kuukautta nätisti omassa sängyssään putkeen. Mutta koska selvästikin on tulossa flunssaan tiedän jo, että sänkymme vallataan taas parin viikon sisällä ja saan aloittaa jälleen koko sänkyrumban uudelleen. Mutta sitä se vain taitaa olla välistä pienten lasten kanssa. Tai ei aina, koska toinen lapsistamme ei ole koskaan halunnut tulla meidän sänkyyn nukkumaan ei edes kipeänä.

Meillä poika tosin sai nukkua melkein 4,5-vuotiaaksi meidän makuuhuoneessamme (hänellä oli siellä oma sänky, joten ei häirinnyt meidän yöuniamme), koska meillä oli tulossa muutto ja uudessa talossa oli sitten molemmille lapsille oma huone, joten oli silloin helppo muuttaa nukkumistottumuksiakin.



Mutta siis: Otimme uudessa kodissa heti sen linjan, että omassa sängyssä täytyy ainakin nukahtaa. Jos näkee pahoja unia tms., saa kyllä tulla yöllä meidän viereemme (tätä on tapahtunut äärimmäisen harvoin, ehkä kerran kuussa, ja silloinkin n. klo 4, kun itse herään klo 5, joten ei haittaa...). Poika sai aina omassa sängyssä vietetystä yöstä tarran. Ensin kerättiin 5 tarraa, ja sitten sai palkinnon (=pienen lelun). Sitten kiristettiin vaatimustasoa ja kerättiin 14 tarraa. Sen jälkeen ei sitten enää tarvinnutkaan...



Mutta suosittelen kyllä tuota palkitsemisen toteuttamista. Vaikka niin, että ensin saa palkinnon, kun nukahtaa kiltisti sänkyyn (=ei vessaramppaamista) ja sitten vaatimustasoa voi nostaa vaikka koko yön omassa sängyssä nukkumiseen. Tai miten nyt teidän perheellenne sopiikaan.



Meillä tuota palkitsemistaktiikkaa käytettiin jo aikaisemmin mm. aamupukemisten helpottamiseen, eli jos puki tietyssä ajassa, sai tarran, ja sitten kerättiin kymmenen tarraa jne. Auttoi siinäkin, joten meillä on tosiaan hyviä kokemuksia siitä.



Toivottavasti saatte yöt rauhallisemmiksi!



T: TEL ja kaksi kullannuppua

Tulee meilläkin selittämään, että näkee pahoja unia. Meillä ei pääse väliin, kun sitten ei nuku kukaan. Meillä on tytöllä sen verran iso sänky, että minä mahdun kömpimään hänen viereensä, jos satunnaisesti herää. Nyt kun on " paha" vaihe menossa, niin meillä on retkisänky tytön huoneessa, johon minä siis siirryn, kun tulee yöllä sängynviereen itkemään. Saman teemme, kun tyttö on kipeänä. Kaikki nukkuvat omissa sängyissään paremmin.

Vieressä saa nukkua silloin, kun toinen vanhemmista on pois, eli on myös tottunut siihen, että isoon sänkyyn välillä pääsee.



Minä varmaan teidän tapauksessanne muuttaisin muutamaksi yöksi patjalle lasten huoneeseen nukkumaan, niin että poika tietäisi, että äiti tulee, kun on äidin " nukkumaanmenoaika" . N. 5 yön jälkeen jättäisin patjan lattialle, että poika voi tulla sinut siihen hakemaan, jos pahat unet herättävät. Pelkkä turvallisuuden tunne voi auttaa, että niitä ei tulekaan. Meillä tyttö kävi viimeyönä kaksi kertaa vieressäni, ensin tuli pyytämään suukon ja halin, toivotin hyvät yöt ja hän kömpi itse takaisin huoneeseensa ja sitten tuli vielä pyytämään peittelemään parin tunnin jälkeen. Taitaa siis olla jostain syystä uni herkässä, sillä pahoja unia ei nyt nähnyt. Meillä on myös ihan himmeä valo palamassa.

Uusi koti voi tosiaan tuntua kovin jännältä ja itsekin olen sitä mieltä, että lapsen tarvitsee saada lohtua sitä kaivatessaan.

Poika tuli joka yö viereen ja aina vaan aikaisemmin ja aikaisemmin. Pakottamaan en ryhtynyt vaan lahjontaa käytimme.



Poika oli ihaillut kaupassa Tähtien Sodan miekkaa ja lupasin että saa sen jos ja kun nukkuu 5 yötä omassa sängyssä aamuun saakka. Viiden yön saavuttamiseen meni muistaakseni 3 viikkoa! Onneksi en vaatinut 5 peräkkäistä yötä ;-D Kun miekka oli ostettu, kysyin oliko se niin kamalaa nukkua omassa sängyssä koko yö - vastaus oli että " ei ja voisin niin tehdä jatkossakin" . Sen jälkeen poika on tullut viereen tosi harvoin.

Eli tulee lähes joka yö meidän sänkyymme. On vähän itsestäni kiinni kannanko tytön takaisin omaan sänkyynsä, jos tuntuu että häiritsee, kannan, jos ei häiritse, silloin heräillään aamulla samasta punkasta :o).



Mua ei asia häiritse eikä siitä ole muuta periaatteellista paitsi että jokainen menee illalla omaan sänkyynsä nukkumaan. Yöllä jos herää eikä saa unta/haluaa tulla meidän viereen, saa tottakai tulla. Ja jos iskä on yön poissa, sillon saa tulla poikkeuksellisesti piekkuun jo heti illasta.



Mä vierastan ajatusta tarrapalkitsemisesta tässä kohtaa, mutta se johtunee vain siitä että ko. asia ei mua/meitä niin hirveesti haittaa. Uskon kyllä tarrapalkkioiden toimivuuteen tänikäisellä yleisellä tasolla.



Musta viereen tuleminen on lapsen läheisyydentarvetta ja siis todella tervettä ja ainakin meillä oikein tervetullutta. Mä ainakin varmaan tulen kaipailemaan sitä pientä lämmintä (potkivaa...) pakettia joka tyyny kainalossa tassuttaa väliimme jatkamaan uniaan... :o).



Toivottavasti löydät teille sopivan ratkaisun, yöt ovat kuitenkin meille kaikille niin kovin tärkeätä aikaa :o).

eli meillä tyttö, joka ollut aina huonouninen. ensimmäiset kokonaiset yöt nukkunut yli 4 vuotiaana. tyttö muutti 2v nukkumaan pinniksestä vanhempien sänkyyn. Pariin kertaan yritettiin nukuttaa omaan sänkyyn, mutta yöt menivät aivan ranttaliksi. 4½v tyttö halusi kerrossängyn ja lupasi nukkua siellä. Ja suureksi yllätyksekseni tyttö on nyt 3kk nukkunut joka yön omassa sängyssään. Eli ilmeisesti aika lopultakin kypsä ja " palkinto" sopiva.

Viime yönä saimme iloksemme kaikki nukuttua oikein hyvin!



Kaveri nukahti iltasadun jälkeen omaan sänkyyn ja noin 5 aikoihin (VASTA!!!)kävi pissalla (oikeasti) jonka jälkeen tuli äitin viereen. En todellakaan lähde häntä enää siinä vaiheessa omaan sänkyyn kiikuttamaan vaan saa nukkua kellon soittoon saakka vieressä.



Pointti olikin että nukkuisi suurimman osan yöstä omassa sängyssä kun yleensä tosiaan viimeistään klo 23 on jo tulossa... Ehkä tämä tästä lähtee sujumaan.



Joku kirjoittikin että sänky on täynnä näitä turvallisuutta tuovia pehmoleluja ja niin on nyt meilläkin. Tuntuu että lelujen määrä vain lisääntyy...sieltä löytyy myös yksi " lastenposti" eli joku lelukuvasto, joka on pakko olla siinä tyynyn vieressä :)



Minäkin kyllä tykkään herätä lasten vierestä aamulla ja jos pelottaa tms. niin saa tietenkin tulla vanhempien sänkyyn. Meillä vaan meni välillä siihen, että tullaan heti ennenkuin vanhemmat ovat nukkumassa ja siinä vaiheessa toisella vanhemmista ei olekaan enää mitään asiaa siihen sänkyyn koska tila loppuu. Ja olisi se kiva joskus nukkua miehensä kainalossa ilman, että se ihana rakkaudella tehty kullannuppu potkii sinut lattialle :o)



Aurinkoista ja reipasta syksyä kaikille!

Ja nukutaan hyvin!