Uskovaiset! Kertokaa, mitä ajattelette synnistä - ts. minkälainen syntikäsitys teillä on.
Olen miettinyt tätä paljon viime aikoina. Aikaisemmin suhtauduin tiettyihin asioihin hyvinkin ehdottomasti ja ajattelin, että ne ovat syntiä ja siksi kiellettyjä. En sen enempää pysähtynyt miettimään, miksi näin on. Jos havaitsin itseni tekemästä jotain tällaista asiaa, rukoilin ja tein parannuksen - edelleen ajattelematta asioiden perusteita mitenkään.
Viimeisen vuoden aikana olen lähestynyt asioita hieman toisesta näkökulmasta. Jos en ole ymmärtänyt, miksi joku asia olisi syntiä, olen aktiivisesti pohtinut sitä ja jopa tietoisesti " tehnyt syntiä" - siis konkreettisesti tehnyt jonkin asian testatakseni sitä. Mistään kamalista jutuista ei tietenkään ole ollut kyse.
Tunnen itseni huomattavasti vapaammaksi nyt kuin aikaisemmin. Olen pohdinnan ja kokeilemisen kautta oppinut aivan eri tavalla ymmärtämään asioita ja pystynyt muodostamaan niistä mielipiteen. En niin herkästi enää sano asioita synniksi, sillä useinkaan ne eivät sitä yksiselitteisesti ole. Sen sijaan on asioita, joissa voi toimia viisaasti tai epäviisaasti - rakentavasti tai hajottavasti. Toisaalta motiivini välttää jotain juttua ei ole enää se, että " sitä ei saa tehä ku Jumala kieltää" vaan se, että ymmärrän asian olevan tavalla tai toisella haitallinen.
Olen miettinyt, että neuvotaanko uusia ja vanhempiakin uskovaisia liian herkästi olemaan asioissa ehdottomia vedoten Jumalaan. Eikö ihmisten harkintakykyyn voisi luottaa enemmän ja tukea heitä hyvien päätösten tekemisessä sen sijaan, että elämänohjeet annetaan " ylhäältä päin" .
Onkohan kukaan ajatellut samanmoista? :)
Kommentit (56)
Raamatun heprealaisten ja kreikkalaisten tekstien mukaan synti on kirjaimellisesti harhaan osumista. Jumala itse asettaa ¿maalin¿, johon hänen älyllisten luomustensa tulee pyrkiä. Harhaan osuminen on syntiä; synti on myös epävanhurskautta tai laittomuutta (Room. 3:23; 1. Joh. 5:17; 3:4). Syntiä on mikä tahansa, mikä ei ole sopusoinnussa Jumalan persoonallisuuden, mittapuiden, teiden ja tahdon kanssa, jotka kaikki ovat pyhiä. Siihen voi sisältyä väärä käytös, jonkin laiminlyönti, jumalaton puhe, epäpuhtaat ajatukset tai itsekkäät halut tai vaikuttimet. Raamattu erottaa perisynnin ja tahallisen synnin, synninteon jota henkilö katuu ja synnin harjoittamisen.
Tarkoittaako se teille ns. totaalikieltäytymistä joistakin asioista? Mitä pahaa siinä on, että ottaa asioista selvää voidakseen määritellä, missä omat rajat menevät?
Ihmisethän ovat erilaisia, ja mikä on yhdelle " lankeemuksen paikka" , ei ole sitä toiselle. Minä ainakin haluan itse tietää, mikä minulle on hyväksi ja mikä ei - teoistanihan vastaan lopulta minä, ei seurakunta.
ap
Minusta yksiselitteisesti syntiä ovat mm.
- itsekäs oman edun ajaminen toisten kustannuksella, olipa asia mikä hyvänsä
- puolison pettäminen
- toisen ihmisen hyväksikäyttö tai satuttaminen millä tahansa tavalla
- kateuden, katkeruuden tai jonkin muun tunteen aikaansaamat pahat teot toiselle
--> nämä kaikki ovat asioita, jotka aiheuttavat toisille ihmisille kärsimystä. Lisäksi on asioita, jotka ihminen tekee itseään vastaan, ja periaatteessa niitäkin voi pitää syntinä.
Jumalan näkökulmasta syntiä on kaikki se, mikä erottaa meitä Jumalasta. Toisin sanoen aika monet asiat ja inhimilliset ominaisuudet. ;) Kukaan meistä ei välty synniltä, mutta onneksi Jumala on tullut meitä vastaan.
Monia konkreettisiakin asioita on perinteisesti pidetty syntinä, mutta minusta syntiä EI ole itsessään esim. elokuvien katselu, musiikin kuuntelu, tanssiminen, omaisuuden kartuttaminen, alkoholin kohtuukäyttö jne. Mitä tahansa asiaa elämässä voi käyttää myös väärin, niin myös näitä edellämainitsemiani.
ap
synti on sellaista, mikä erottaa sinut Jumalasta, mikä siis tulee sinun ja Jumalan väliin. toisen määritelmän mukaan synti on Jumalan tahdon rikkomista, Jumalan tahto puolestaan on ilmaistu 10 käskyssä ja vielä lyhyemmin rakkauden kaksoiskäskyssä. Eli rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jos tämä ei toteudu, teet syntiä/olet syntinen.
Ja kyllä, jokainen on siis tekee syntiä. Synti ei tyhjene yksittäisiin tekoihin tai syntilistoihin, vaan kaikki, mikä tulee sinulle Jumalaa tärkeämmäksi asiaksi on syntiä. Jumala ei kuitenkaan ole olemukseltaan mikään yksittäinen elämän osa-alue, joka pitää lokeroida jonnekin perheen, terveyden, ystävyyden jne. tärkeiden asioiden yläpuolelle. Jumala on ennemmin pohja, josta kaikki hyvä elämäämme nousee tai " katto" , josta kaikki hyvä " vuotaa" meille. Ja siksi siis tärkein mahdollinen asia. Se vaan usein unohtuu...
Syntiä on se, mikä erottaa Jumalasta. Minusta ei voida tehdä mitään luetteloita, että mikä tietty asia on syntiä. Esim. tuo ap:n mainitsema tanssi, mitäs syntistä siinä nyt olisi? Tai saunakaljassa/siiderissä tai viinilasillisessa aterialla? Tuo ap:n lista kuulosti suoraan vahoillislestadiolaisen suusta tulleelta... Eipä taida muilla yhteisöillä olla noin tarkkaa kirjanpitoa siitä, mikä on syntiä ja mikä ei, jos siis puhutaan ihan normaaleista, jokapäiväisistä jutuista.
Toki siis sellaiset asiat, joilla satuttaa toisia ihmisiä tai kieltää Jumalan, ne on aina syntiä ja niitä pitää kaikin keinoin välttää eikä niiden kanssa leikkiä. Esim. se pettäminen, valehtelu, ahneus (enkä tarkoita ahneudella sitä, että haluaa työstään palkkaa ;)).
Mutta noista " syntilistoista" tuli mieleen mainita... Muistettakoon, että raamatussa sanotaan, että toinen kokee toisen asian synniksi, toinen toisen, ja asiat itsessään eivät välttämättä ole syntiä (esimerkkeinä siellä oli mm. jonkin tietyn ruoan syöminen tai syömättä jättäminen, tietyn asian pyhittäminen tai pyhittämättä jättäminen ym) mutta kuka sen synniksi kokee ja niin tekee, myös hänelle se synniksi lasketaan. Ja toisen yllyttäminen toimimaan omaatuntoaan vastaan lasketaan yllyttäjän viaksi.
Jumalaa ei ihminen voi valjastaa käsityksillään. Voi tätä ihmisen itsekkyyttä. Vaikka ihmiselle kuinka jankutetaan siitä tuhlaavasta elämäntyylistä ja ja että se vie lopulta turmioon, niin ei mene perille. On hienot autot, talot, vaateet ja kaikki tämä on luontomme saastuttamista ja tuhoamista. On niin helppo hypätä autoon ja painaa kaasu pohjaan vaikka matkan voisi kävellä tai kulkea viisaanmin. Niin ja kuvitellaan että jumala tulee tässäkin vastaan. Aikuiset ihmiset ottakaa vastuu teoistanne ja hävetkää.
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Jos pystyt osoittamaan, kuka tässä ketjusta ei välitä ilmastonmuutoksesta ja toimi sen torjumiseksi, niin sitten EHKÄ ymmärrän, mikä pointtisi on.
ap
Ketään ei saa kiduttaa ja tuomita uskonsa tähden. Ketään ei saa uhkailla ja kiristää uskonsa tähden " jos valitset näin tai noin joudut helvetilliseen kidutukseen joka ei pääty koskaan"
Se on uhkaus ihmisyyttä vastaan.
Rakastava Jumala ei koskaan ole laatinut tällaisia säännöksiä, vaan se on ihmsen kädestä kirjoitttu vallankäytön hirvein ase.
Tällä aseella pilkaataan, ivataan ja uhkaillaan ihmisiä juuri niin kuin sinä teet.
Eikö armollisuus ole sitä, että näkee ihmisen vajavuuden tässä uskonkin asiassa.
Minun Jumalani päästää kaikki taivaaseen. Hän osoittaa jokaiselle omaa ova ja sanoo: Mene tuosta sisään sinua odotetaan innolla;)
siihen että Jeesus on Jumalan poika ja tuli ja kuoli meidän syntien takia jotta me voidaan vastaanottaa se armo. Ja tiedätkö, taivaassa ei ole pahantekijöitä, koska yksikään joka vastaanottaa armon, ei ole pahantekijä. Muuten olet ymmärtänyt ihan oikein. Usko on pääsylippu taivaaseen.
Mun syntikäsitys on myös se, että mikä tahansa mikä erottaa meitä Jumalasta, on syntiä, plus sit tietenki kaikenlainen selvä pahanteko. Ja tiedostamattaankin voi tehdä syntiä, mutta Jumala voi nekin synnit paljastaa ihmiselle jos sitä rukoilee, ja sitten voi niistäkin voi tehdä parannuksen. Ja jos niistä ei ole tietoinen, ne saa silti anteeksi kun rukoilee, niinkuin psalmeissakin rukoillaan, että annan anteeksi syntini, nekin joita en tiedä. Todellinen usko pyrkii myös parannuksentekoon. Ei Jumala katso hyvällä sitä, että pyydetään synti anteeksi ja sit taas tehdään se uudestaan tietoisesti.
Toiselle tanssi on syntiä, toiselle ei. Tanssiahan voi vaikkapa ylistääkseen Jumalaa. :) Toinen taas tanssii tietoisesti lietsoakseen himoa (synti).
Pääasia on se, että Jeesus kuoli meidän syntien takia. Siinä on pääsy taivaaseen.
mutta totuus on, ettei kukaan meistä ole taivaaseen riittävän hyvä. Olemme kaikki samalla viivalla. Me hyväänkin elämään pyrkivät teemme toisinaan väärin/syntiä, eikä taivaaseen pääse mitään syntistä.
Siksi tarvitsemme Jumalaa: hän itse antaa synnit anteeksi jokaiselle, joka ottaa tämän armon vastaan. Kuten on jo todettu, ei Jumala " tarvitse" uskoamme, mutta hän haluaa ottaa luokseen ne, jotka uskovat. En oikein käsitä, että jos ihminen ei täällä maanpäällisen elämänsä aikana tahdo uskoa Jumalaan, niin miksi Jumalan pitäisi raahata hänet väkisin taivaaseen viettämään kanssaan ikuisuus?!!
Itse en usko että " paha" ihminen muuttuu hyväksi kuoltuaan.
Jokaisella on itse vastuu hyvydestään ja pahuudestaan.
On järjetöntä kuvitella, että Jumala tarvitsi veriuhrin tai tulisi itsensä tapatettavaksi. Jumala pitää tappaa että ihminen pelastuisi??? Ei mene minun jakeluun. Toisaalta eihän siinä Jumalalle käy kuinkaan, mutta kuitenkin.
Hän on sentään maailmankaikkeuden luoja, me vain yksittäisiä eliöitä universumin pitkässä historiassa.
Miksi Jumalan pitäisi tuomita helvettiin oma lapsensa? Et sinkään niin toimisi omien lasten kohdalla vaikka olisivat uppiniskaisia eivätkä uskoisi sinua. Sinä rakastaisit heitä sitäkin enemmän. Jumala täyttää kaikki rakkauden ilmenemismuodot. Löytyvät raamatusta.
Jos Jumala toimisi niin viimmeisellä tuomiolla että heittäisi lapsensa helvettiin, lakkaisi Hän siinä hetkessä rakastamasta luotuaan.
#En oikein käsitä, että jos ihminen ei täällä maanpäällisen elämänsä aikana tahdo uskoa Jumalaan, niin miksi Jumalan pitäisi raahata hänet väkisin taivaaseen viettämään kanssaan ikuisuus?!! #
Vierailija:
Minun Jumalani päästää kaikki taivaaseen. Hän osoittaa jokaiselle omaa ova ja sanoo: Mene tuosta sisään sinua odotetaan innolla;)
Ei ihmisen ole tarkoitus ymmärtää Jumalaa. Pysymme paljon paremmin ruodussa, kun joudumme myöntämään, että emme voi käsittää kaikkea. Jos kaiken ymmärtäisi, alkaisi helposti pitää itseään Jumalan veroisena.
Vierailija:
Hän on sentään maailmankaikkeuden luoja, me vain yksittäisiä eliöitä universumin pitkässä historiassa.
on semmoiset asiat kuin vaikkapa ahneus, ilkeys, kateus, itsekkyys. Sitten on asioita jotka ovat vaarallisia, jotka ovat omiaan johtamaan ihmistä poispäin Jumalasta ja kiintymään sen sijaan maailmaan. Vaikka eivät siis olisi sinänsä syntiä. Siksi mielestäni on tärkeää kuunnella seurakunnan neuvoja ja olla niille kuuliainen. Ei kannata leikkiä tulella. Näin ajattelen minä.