Parisuhdepurnausta

En välillä jaksa ollenkaan miestäni. Tuntuu kuin olisi kolmas lapsi talossa. Kaikesta saan sanoa ja pyytää tekemään jotta asiat hoituisi. Esim: tekisitkö lapsille iltapuuron, pesisitkö lasten hampaat, veisitkö vaatteesi kaappiin, voisitko joskus pöydästä noustessasi siivota paikkasi jos olet sen ruualla sotkenut, voisitko vastata kun lapset puhuu sulle, veisitkö koiran ulos jne jne..... Juu ja ja useasti teen edellä olevat itse mutta jos en sano miehelle koskaan että voisiko hän tehdä, saan tehdä kaikki itse koska mies vain makaisi illat sohvalla ja harrastaisi kanavarallia.



Mikä helkutti neuvoksi? Kukaan tuskin osaa neuvoa. Välillä ihan oikeasti mietin eroa koska en jaksa joka päivä vääntää kättä siitä että mieskin osallistuisi.



Olen joskus koittanut sitä että heittäydyn itse samanlaiseksi, mutta en jaksa sitä kauan. Tuntuu että se rääkkäystä lapsiamme kohtaan koska sitten emme kumpikaan puhuisi lapsille koska olisimme niin kanavarallin lumoissa, ja lasten nukkumaaanmeno venyisi suhteettomasti eikä he välttämättä saisi ruokaa koko päivänä. Koira myöskin kusisi matot jne.... Ja mies ei huomaisi mitään vaan alkaisi vaan jos alkaisi siivota, niin alkaisi siivota martyyrimaisesti samalla minua laiskaksi syyttäen.



ARGH...