Oliko pph:amme

Meillä ainakin päiväkodissa nimenomaan on sanottu, ettei pyydetä keltoa " tarkkailemaan" kenekään lasta ilman, että asiasta ensin juteltaisiin vanhempien kanssa. Eli sikäli hieman epäreilua toimintaa, joten ei ihme, että tunne on kuin " selkään puukotetulla" ... Tosin, kuten itsekin sanot, onhan se hyvä, että ongelmia selvitetään ja itselle tulee mieleen sekin, että perhepäivähoitaja on aika yksin ongelmien kanssa - toisin kuin päiväkodissa, jossa on vertaistukeakin aina saatavilla. Eli ehkä pph:ltakin vähän sellainen " hätähuuto" . Tai jotain. Ei pph varmaankaan pahuuttaankaan niin menetellyt...? Vaikea toki kommentoida teitä tuntematta. Toivon mukaan saatte selvyyttä asioihin. Tsemppiä teille!

...laillista estettä ei kelton kutsumiselle muistaakseni ole. Komppaan edellistä kirjoittajaa eli jos ongelmia on ollut on kelton kutsuminen ihan asiallista toimintaa. Kelto on kuitenkin se erityiskasvatuksen ammattilainen. Kaikkihan tässä toimivat lapsen parhaaksi. Toivottavasti ongelmat selviävät pian.



KL.

mutta eri asia sitten onko se reilua vanhempia kohtaan vai ei...



Keltohan antaa päiväkotiryhmissä ja pph työnohjausta hoitajille, joten varmasti on ihan kaikinpuolin sallittua pyytää häntä käymään jos joku asia omassa työssä (ja suhteessa johonkin lapseen) tuntuu vaikealta. Loppupeleissä on lapsen edusta kyse, onneksi ;-)



Meillä kuopus on nyt eskarissa ja päiväkodissa on LELTO, eli päiväkodin käytössä oleva laaja-alainen erityislastentarhanopettaja. Meille kerrottiin vanhempainillassa, että LELTO vierailee kaikissa päiväkodin ryhmissä viikottain lapsia leikittämässä ja samalla tarkkailemassa heitä, varsinkin jos ryhmän hoitajilla on jotain " huolia" ... ja vanhempiin otetaan sitten yhteyttä jos LELTO näkee tarpeelliseksi... Ei siis ilmoitella erikseen, tosin julkinen tietohan tuo siis on, että siellä käy lapsia arvioimassa.



Itse erityislapsen äitinä, ymmärrän aloittajan tilanteen... itsekin toivoisin (ja näin kävikin), että huolenaiheista ensin keskusteltaisiin minun kanssani ja sitten siitä edettäisiin yhteistuumin... monesti vanhemmilla saattaakin olla jo joku aavistus asiasta. Tämä olisi kaiknpuolin reilua ;-)



Toisaalta taas ymmärrän myös PPH tilannetta.. itse toimin muutama vuosi sitten PPH ja minulla oli hoidossa parikin lasta, joiden kehitys ja käytös ei mielestäni vastannut ikätasoa. On kuitenkin äärettömän vaikea ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa, varsinkin jos ei ole asiastaan 100% varma, ei myöskään vanhempien reaktiosta. Pph on tosi yksin tilanteessa, koska hänellä ei ole päiväkodin työyhteisöä ja toisia aikuisia tukenaan arvion tekemisessä ja epäilyistä kertomisessa... Useimmiten meidän vanhempien luonnollinen reaktio on kuitenkin hienoinen loukkaantuminen ja harmistus lapsen puolesta sekä " kieltäminen" ... Kuinka moni tuosta vaan " uskaltaa" samaisesta asiasta mainita esim. ystävälleen? Tarkoitan siis, että asia voi muuttua hyvinkin " henkilökohtaiseksi" myös pph:n kantilta katsottuna ja siksi on aika luonnollista, että hän kaipaa epäilystensä vahvistukseksi jonkun toisen mielipiteen. Vaitiolovelvollisena hänellä ei ole monia vaihtoehtoja oikeastaan vain pph ohjaajan tai juuri KELTO.



Haluan siis tällä vain muistuttaa, että asioilla on aina kaksi puolta ja mielipide riippuu vähän siitä kummalta puolelta asiaa katsoo. Harmillista, että ap:lle jäi niin " petetty" olo. Mutta jos yrität nähdä asian valoisan puolen, niin ajattele sitä, että lapsesi ongelmat on huomioitu, pph suhtautuu niihin vakavasti ja lapsesi on mahdollista saada mahd. varhain apua ongelmiinsa... Kaikilla lapsilla ei käy näin hyvin. Voin myös vakuuttaa ihan omasta kokemuksesta ettei " huonoja uutisia" voi kertoa ilman että se jollain tapaa " kolahtaa" ja " satuttaakin" . Sitä tuntee itsensä kuitenkin " petetyksi" (vaikka elämän pettämäksi jos ei muuta). Tällaisessa tilanteessa tunne on helppo projisoida pph.



Ap tilanteessa ottaisin asian reilusti puheeksi pph kanssa ja kertoisin tunteestani ja että toivoisin tästä lähtien pelattavan " avoimin kortein" ja että kaikista lapsen asioista oltaisiin avoimissa keskusteluväleissä ja varsinkin nyt kaikista huolestuttavista asioista...



Silti kannattaisi keskittää voimavarat ensisijaisesti lapsen auttamiseen ja ajatella pph toimineen siten kun itse parhaaksi sillähetkellä koki, vaikkei se ehkä kaikkein korrektein tapa ollutkaan... Pääasia että lapsi saa apua ;-)