Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa minua. Mikä minussa on vialla
07.10.2007 |
väsymys on suunnatonta. Nukun hyvin. 10- 12 tuntia yössä. Ja sen voimalla jaksan n. 4 tuntia normaalia elämää. Eli tehdä kotitöitä ja olla lasten kanssa. Sen jälkeen on veto täysin poissa. Meillä ei ole viikkokausiin siivottu kunnolla koska en yksinkertaisesti jaksa. En jaksa ulkoilla tai leikkiä lasten kanssa. Hädin tuskin selviän lasten hoitamisesta miehen työpäivien ajan. Isompi katsoo vain lastenohjelmia ja pienempää koetan jotenkuten viihdyttää ja vahdin sen verran ettei tee mitään vaarallista.
Mie olen tosi äkäinen, hermostun pienemmästäkin.
Yritän syödä terveellisesti ja jaksaa edes parikertaa viikossa liikkua. Mutta silti vain lihon.
Minä itkeskelen. Minulla on kuukautisongelmia. Muistihäiriöitä, en muista asioita, sanat menevät sekaisin. Ajatuksen hitautta. Seksihaluuttomuutta
Yms yms yms
Oireet täsmäävät vahvasti kilpirauhasen vajaatoimintaan ja huomenna saankin verikokeiden tulokset siitä.
Ja mikä helpotus se olisikaan jos vika olisi siinä. Löytyisi syy. Saisin lääkkeet. Ja pareneminen voisi alkaa.
Mutta entä jos arvot ovatkin normaalit. Entä jos vika ei olekkaan siinä.
Mikä minussa sitten on? Mikä tähän avuksi?
En ole aina ollut tälläinen. Ennen meillä oli siistiä, olin suurimman osanajasta hyvällä päällä. Jaksoin touhuta lasten kanssa, ulkoiltiin paljon ja tehtiin kaikkea hauskaa.
Tälläinen olen ollut nyt muutaman kuukauden ja tämä pahenee kokoajan.
En tunne enää itseäni. Säälin lapsiani kun heillä on tälläinen äiti ja vaikka aina olen tahtonut hoitaa lapseni kotona niin nyt olen jopa harkinnut lasten ( 3v ja 1v ) hoitoon laittamista koska tuntuu että heidän olisi siellä parempi kuin kanssani kotona.
Onneksi isä sentää leikkii ja ulkoilee lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. Saavat edes silloin sellaista elämää kuin kuuluisi.
Tämä on aivan kamalaa. Nytkin kyyneleet valuvat silmistäni enkä tiedä mitä tehdä tai miten sietää itseäni.
Auttakaa minua
Kommentit (26)
Vaikka elämä olisi yhtä juhlaa, niin jos jostain syystä serotoniinin määrä laskee, niin siinä ei todellakaan auta muu kuin serotoniinilääkitys.
Toisen masennuslaji on sitten elämäntilanneriippuvainen, jossa ihminen voi itsekin vaikuttaa paranemiseensa.
Nyt näin karkeesti kerrottuna...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuota että serotiini laskee. Sillä kaikki on meillä hyvin. Siis jos ei tätä minun nykyistä olotilaani lasketa.
Jospa huomenna lääkäri ottaisi tämän vakavasti ja vaikka saisin tuon serotiini lääkityksen. Voisihan sitä kokeilla, tuskin siitä haittaakaan.
Itkin juuri tunnin, kun en vain jaksa. Tämä on vain niin epätoivoista.
Ja anteeksi kiroiluni. Mutta sitä olen kuullut ihan tarpeeksi että ota itseäsi niskasta kiinni niin kyllä se siitä. Arvaa olenko yrittänyt? Mutta kun ei onnistu niin ei onnistu.
Minä en vain enää pärjää.
Ja vaikka mies on kuinka ymmärtäväinen ja yrittää parhaansa niin on senkin töissä käytävä että tulee rahaa ja ruokaa perheelle.
Tai ehkä lääkäri haluaa kokeilla tuota tyroksiini lääkitystä kun oireet kuitenkin täsmäisi kilpparin vajaatoimintaan vaikka arvot ovat hyvä. Eihän sitä ikinä tiedä.
Tuntuu vain vaikealta uskoa että tähän apua saisi. Kun just pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni.
t: ap
Vierailija:
Vaikka elämä olisi yhtä juhlaa, niin jos jostain syystä serotoniinin määrä laskee, niin siinä ei todellakaan auta muu kuin serotoniinilääkitys.Toisen masennuslaji on sitten elämäntilanneriippuvainen, jossa ihminen voi itsekin vaikuttaa paranemiseensa.
Nyt näin karkeesti kerrottuna...
Itse olen kärsinyt masennuksesta ja mielestäni sinä et kuulosta masentuneelta, vaan väsyneeltä. Ja tympääntyneeltä epäselvään tilanteeseen.
Tsemppiä ja ennen kaikkea voimia!
Jos ei ole masennusta eikä kilpparin vajaatoimintaa.
Kyselen vain siksi että jos lääkäri tyrmää nuo vaihtoehdot niin osaan sitten kysellä enemmän.
t: ap
Vierailija:
Itse olen kärsinyt masennuksesta ja mielestäni sinä et kuulosta masentuneelta, vaan väsyneeltä. Ja tympääntyneeltä epäselvään tilanteeseen.Tsemppiä ja ennen kaikkea voimia!
Eikä vikaa löytynyt. Tai menen vielä huomenna käymään verikokeissa. Mutta kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa.
Kävin myös mielenterveyshoitajan juttusilla joka oli jutellut myös psykiatrin kanssa. Ei ole masennustakaan.
E-EPA suositteli kokeilemaan ja sitä kävinkin sitä sitten hakemassa. Kokeillaas nyt onko sillä mitään vaikutusta.
Eli katsellaan nyt miten tilanne tästä edistyy. Mitä nuo huomiset verikokeet sanovat
Mutta parempi mieli on nyt ainakin itsellä kun edistystä tapahtui sentään asian suhteen.
t: ap
Oireistasi useampi sopii siihen diagnoosiin, esim. liiallinen nukkuminen, voimattomuus ja vetämättömyys, mielialan lasku ja itkuisuus, seksihaluttomuus. Masennus voi kehittyä pikkuhiljaa, ei sitä välttämättä itse oikein tunnista. Käy lääkärissä puhumassa tunnoistasi, kannattaa aloittaa masennuslääkitys ennen kuin asiat menevät pahemmiksi. Masennukseen kuuluu sen edetessä myös toivottomuus, silloin saattaa tehdä pahaa itselleen tai lapsilleen, vaikka normaalivointisena ei ikinä sellaista voisi tehdä. Tsemppiä sulle!
t. aikoinaan itse masentunut