Mitä 6veen päässä liikkuu kun heittää 3veen sisarustaan kohti järkyttävän kivenmurikan?

Ymmärtäisin jos ikää olis alle kaksi...

mutta on kyllä rauhoittunut kovasti..

se voi olla vaan leikkiä yms. ei varmasti ilkeyttään heittele. pitää vaan koittaa saada lapsi ajattelemaan asiaa sen toisen kannalta että toiseen sattuu ja eihän haluaisi että itseäkään heiteltäs kivillä.

Jos oletat, että käyttäytyy fiksusti siksi, että on iso, silloin täytyy olla isolla myös jotain etuoikeuksia, jota pienillä ei ole.

Isoveli Pekka käyttäytyi ärtyisästi ja oli kateellinen pikkuveljelle: " Aina Matti saa sitä ja tätä,

enkä minä koskaan¿" Vanhemmat päättivät järjestää käräjät. Pojat saivat vuorotellen kertoa kokemistaan

vääryyksistä ja vaatia niistä korvauksia. Pekka muisti useita tapauksia, jotka loukkasivat häntä. Matille tuli

mieleen muutama asia. Lapset halusivat korvaukset rahana ja ne olivat kohtuulliset: pari markkaa/vääryys.

Korvaukset hyväksyttiin ja käräjistä jäi kaikille hyvä mieli. Veljesten keskinäinen kahinointi loppui.

Ihan totta, jos 6vee pahoinpitelee sisarustaan, hänellä täytyy olla tosi pahoja kaunoja ja huono olo teidän perheessä. Kaunat voi kohdistua joko vanhempiin tai pikkusisaruksen toimintaan (saa esim. jatkuvasti sotkea isomman kuviot). Ne asiat on otettava esille ja hyvitettävä/korjattava jotenkin!

Erimielisyydet



Jos lapsesi ehdottaa ratkaisua erimielisyyksiinne, punnitse sitä avoimesti. Hyväksy ratkaisu, jos se on rakentava. Älä pidä kiinni päätöksistäsi vain todistaaksesi olevasi pomo.



Uskalla pitää kiinni niistä päätöksistä, joihin on pakottava syy. Selitä syy lapselle, jos hän on riittävän vanha ymmärtämään sen.



Tee rajat lapselle selväksi ja katso, että hän on ymmärtänyt ne. Hänellä täytyy olla mahdollisuus myös täyttää asetetut vaatimukset ja vaikuttaa asioihinsa. Auta häntä selviytymään asetetuista tehtävistä. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun aikuinen on määrätietoinen ja samalla ystävällinen ja oikeudenmukainen.



Itkevän lapsen lohduttaminen

Kun lapsi on satuttanut itsensä, yrittävät vanhemmat usein rauhoittaa lasta vähättelemällä: " Ei sattunut pahasti, eihän tuo nyt mitään." Lapsi käsittää sen oman kokemuksensa vähättelynä ja yltyy ehkä itkemään entistä enemmän todistaakseen, että todella sattuu. On parempi myöntää tapahtuma ja osoittaa myötätuntoa lohduttavilla sanoilla. Lapsi rauhoittuu näin nopeammin. Vanhempien ei pidä toisaalta suurennella asiaa ja päivitellä pieniä kuhmuja. Samalla, kun lohdutetaan, rauhoitellaan kertomalla kuhmujen kyllä paranevan pian.



Kaupassa tai kassajonossa huutaminen

Perusohje: pysy aivan rauhallisena.



Tällaisen tilanteeseen joutuvat lähes kaikki pienten lasten vanhemmat. Ei ole mitään syytä pakahtua häpeästä. Ota lapsi syliin tai ostoskärryyn

tai pidä häntä kädestä kiinni. Hoida ostokset rauhallisesti loppuun. On hyödytöntä uhkailla lasta kotona odottavalla rangaistuksella tai millään muullakaan. Kun lapsi huomaa, että kaupassa mekastaminen ei saa vanhempaa pois tolaltaan, tapa saattaa jäädä pois. Näissä tilanteissa saattaa usein olla kysymys makeisten ostamisesta. Monelta kiusalliselta tilanteelta saatetaan välttyä, jos lapsen seurassa ei osteta karkkia lainkaan.







Kodin siivous

Kodin siisteys on hyvä asia. Lapset arvostavat kuitenkin enemmän myönteistä ilmapiiriä kuin äärimmäistä siisteyttä. Liika siisteyden vahtiminen saattaa rasittaa myös lasten luontaista tapaa kasvaa: leikkiä, luoda, tutkia ja askarrella. Siivoaminen pienten lasten kanssa saattaa olla työlästä. Siivous voidaan kuitenkin usein jättää aikaan, jolloin molemmat vanhemmat ovat kotona. Toinen saa siivota rauhassa ja toinen taas täysipainoista aikaa olla lasten kanssa. Myös siivoaminen yhdessä lasten kanssa voidaan tehdä mukavaksi kokemukseksi. Keksikää siivoukseen liittyvä satu tai laulu.



Isommat lapset eivät pidä siivousta lainkaan hassumpana tehtävänä, jos siitä saa pientä rahallista korvausta.



Naapureiden kanssa kannattaa olla yhteistyössä lasten kaitsemisessa, esimerkiksi lyhyiden kauppareissujen ajan. Jos muut eivät tee aloitetta, tee sinä.



Kotiintulo

Kun tullaan työstä kotiin, ensi hetket kotona kannattaa suosiolla omistaa yksinomaan lapsille. Tämän jälkeen on helpompi tehdä rauhassa muita asioita.



Kun lapsi käyttäytyy häiritsevästi tai härnäävästi

Mieti oletko ollut lapsesi kanssa tarpeeksi. Lue, leiki ja juttele hänen kanssaan. Yhdessäolon voi riitelyn sijaan muuttaa mielekkääksi tekemiseksi.



Jos lapsi häiritsee television katseluasi, sulje televisio häiritsemästä seurusteluasi lapsen kanssa. Videolla voit nauhoittaa tärkeät ohjelmat ja katsoa ne lasten mentyä nukkumaan.



Mieti, onko kiukutteleva lapsi liian väsynyt, valvooko hän liian myöhään, onko hän nälkäinen, onko hän tulossa sairaaksi. Kiukutteluun on usein syy. Se ei synny tyhjästä.



Leikin lopettaminen

Leikin lopettaminen on lapsille yleensä vaikeaa ja siitä syntyy helposti riitaa. Kannattaa ilmoittaa lapselle noin kymmenen minuuttia ennen määräaikaa, että nyt on vielä hetki leikkiaikaa jäljellä. Irrottautuminen on helpompaa, kun siihen on saanut valmistautua.



Lääkärillä käynti

Valmista lapsi uusiin tilanteisiin selittämällä ne etukäteen. Käy kokemukset läpi keskustellen vielä jälkikäteenkin. Lääkärillä käynnit ja muut jännittävät tilanteet ovat näin helpompia. Älä suurentele pelon aiheita. Lapsi ei välttämättä pelkää samoja asioita kuin sinä.



Puhetapa

Jos lapsi tekee jotain, mitä et voi hyväksyä, kerro hänelle rauhallisesti miten haluaisit hänen toimivan. Tee myös selväksi mikä on kiellettyä.



Lapsen nimittely tyhmäksi, tuhmaksi tai tottelemattomaksi on loukkaavaa ja vain huonontaa tilannetta. Lapsi saattaa muistaa nolauksen vielä aikuisenakin. Älä kuormita lasta ikävillä muistoilla.



Esitä ohjeesi myönteisessä muodossa aina kun se on mahdollista. Sano mieluummin mitä halua hänen tekevän kuin mitä et halua hänen tekevän. Sano mieluummin: " Pane pipo päähäsi" kuin: " Älä mene ulos paljain päin" .



Sano asia pienelle lapselle suoraan ja yksiselitteisesti. Sano mieluummin " Nyt menemme syömään" kuin " Lähtisimmekö nyt syömään?" . Pieni lapsi ei käsitä kysymystä kohteliaaksi puhetavaksi, vaan vastaa siihen kuin se olisi aito kysymys. On parempi päättää asia suoraan, eikä kysyä ensin lapselta ja sitten tehdä vastoin hänen tahtoaan.



Lapset omaksuvat vanhempiensa puhetyylin. Vältä siis jankuttavaa ja huonotuulista puhetta. Voit itse vuosien mittaan joutua kuuntelemaan sitä lastesi suusta.



Raivokohtaus

Kun lapsi menettää täysin malttinsa ja saa raivokohtauksen, hän ei aina kuuntele järkeen vetoavia perusteluja. Tilanteessa eivät yleensä auta myöskään kehotukset rauhoittua tai muu lapsen tunnetilan kommentointi. " Rauhoitu!" tai " Oletpas sinä vihainen!" huomautukset lapsi kokee nolaavina ja vähättelevinä, minkä vuoksi ne lisäävät hänen kiukkuaan. Lasta ei kannata provosoida lisää. Hänen suuttumukseensa kannattaa suhtautua asiallisesti, välttää turhaa puhetta ja ottaa lapsi syliin. Mieletön riehuminen tai esineiden paiskominen voidaan estää pitämällä lasta lujassa otteessa. Älä jätä lasta yksin (paitsi jos hän itse haluaa vetäytyä omiin oloihinsa), vaan ole hänen kanssaan. Kun tilanne on rauhoittunut, käykää yhdessä läpi raivokohtauksen syy tai kiistan aihe asiallisessa ja rauhallisessa ilmapiirissä