Voi luoja.. miten tässä näin kävi?
Vannoutunut sinkkuäiti, joka ei ole edes ihastunut kunnolla vuosiin. Ja nyt elämässä on mies, sellainen jonka toivomuslistaani kirjoitin kauan sitten. Oikeastaan vielä enemmän.
Ja mua pelottaa. Mitä jos erehdyn? Olenkin pelkkää huvia? Jos tämäkin tarina haihtuu ilmaan savun lailla, ja sydämeni.. en uskalla edes ajatella.
Millaista on hetkeä ennen kuin rakastutaan? Hetkeä ennen kuin kaikki muuttuu vakavaksi? Tätäkö se on? Tältäkö se tuntuu, kun rakastaa?
A P U A
Kommentit (2)
Me ollaan tunnettu netin kautta jo kolmisen vuotta. Oltu mesessä, ja viime aikoina vain enemmän ja enemmän. Soiteltu.. Mies on ihastunut, lähes rakastunut, ainakin antaa niin ymmärtää.
Mutta... miten se luulee sopeutuvansa lapsettomana lapsiperheen elämään? Miten se luulee selvittävänsä meidän 200 kilsan välimatkan?
Tää vaikuttaa toisaalta liian hyvältä, toisaalta mahdottomalta.
Voi miten sitä uskaltais vain heittäytyä..
Anna mennä vaan, täyttä höyryä eteenpäin! :) Paikkaillaan sitä sydäntä sitten yhdessä, jos joskus tulee tarvis..