Miksi aina pitäisi olla vauvakuume, jos haluaa lapsen?!?
Aina ihmetellään, että miten voi olla vauvakuume, jos oma toinen lapsi on vielä vauva. Miten niin, miksi pitäisi olla vauvakuume ylipäätään?
Ei minulla ainakaan ole koskaan ollut edes vauvakuumetta. Olen halunnut lapsia, jälkeläisiä, en vauvaa. Ei sillä siis, ettenkö vauvoista tykkäisi, mutta en sen takia lapsia ole halunnut, että saisin vauvan.
Jos siis joku tekee lapset pienellä ikäerolla, ei se tarkoita automaattisesti, että hän potee raskauskuumetta tai vauvakuumetta. Hän vaan saattaa haluta lapsensa pienellä ikäerolla.
Mua ei ainakaan ole koskaan kummemmin ihastuttanut uusi raskausaika vaivoineen ja pelkoineen. Onnellinen olen ollut, kun lapsi on ollut turvallisesti maailmassa. Samoin olen ollut onnellinen, kun vauva on ollut sen verran isompi, että kätkytkuolema vaara pienenee ja tulee esim hampaita, ettei ole jokaiseen leivän palaseen tukehtumassa.
Olen ilmeisesti jotenkin poikkeava nainen kun en ole kokenut vauvakuumetta?
Kommentit (3)
Sanotaan, että jos nainen haluaa heti vauvan synnyttyä uuden lapsen, niin hänellä on ns " raskauskuume" tai " vauvakuume" ja näihin vedotaan jotenkin negatiivisessa sävyssä.
Ikään kuin nainen olisi niin sekaisin synnytyksestä/imetyksestä, ettei osaisi ajatella asioita selkeästi, vaan haluaa vaan itselleen uuden vauvan tai olla taas raskaana.
Minä en ole asioita näin kokenut. Olen vain halunnut lapseni tehdä " nopeasti" , pienillä ikäeroilla. En siis ole lapsia tehnyt missään kuumeessa, enkä todellakaan ole raskaaksi halunnut siksi, että raskaana oleminen olisi jotenkin ihanaa.
mutta en minäkään ole kokenut mitään vauvakuumetta vaan juuri tuota halua tehdä jälkeläinen ja uusi ihminen tähän maailmaan... raskausmahaakin odotan kauhulla, mutta jotkut äidit oikeasti hullaantuvat siihen isoon mahaan ja kaipaavat sitä...
lapsenhaluamista vauvakuumeeksi.