TAMMITENAVIEN lokakuun alku (vk40)
Viime viikon lopun keskustelut:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11366668&p=&mpage=1&tmode…
Kommentit (40)
sateista on täälläkin. Pitäs tehä koulujuttuja ku neitikin on mummulassa illan mut en oo vielä saanu aikaseksi alottaa ku piti ensin tulla lukemaan teidän kuulumisia.
Minäkin kävin eilen neuvolassa ja kaikki oli hyvin. Jopa hemoklobiini oli hyvä vaikka epäilin että se on laskenut ku väsyttää joka päivä niin kauhiasti, mut kai se vaan on raskasta toi koulun käyminen ja ku öisin ei oikeen kunnolla saa nukuttua ku pitää vähän väliä herätä johonkin. ja kaikki jutut on niin mielessä yöllä ja painajaset on välillä melko pelottavia.
Painoa oli tullu viime kerrasta kaks kiloa (nyt alkupainossa), mut sf-mitta ei ollu kasvanu kuin sentin.(noin neljä viikkoa sitten oli viimeksi neuvola) Joten anto uuden ajan kahen viikon päähän että sitten mitataan vaan se sf-mitta. Ensin olin et joo mikäs siinä mitataan vaan, mut ku nyt on sitä jonku aikaa saanu sulatella ni alkanu mietityttään et mitä jos onki jotain häikkää, et vauva ei kasvakkaan... ei sais miettiä ja turhaan stressata mut väkisin tulee välillä mieleen. tosin liikkeet on pysyny normaalina eli melko vilkkaina, et siinä mielessä luulen ettei hätää ole.
onko muiden vielä tarvinnu hidastaa askelia kävelessä? mulla on nyt jonku päivän ottanu alavattaan jos yritän kävellä yhtään reippaammin. Ja tänään ku jouduin juokseen että ehin linkkuun ni kyllä kävi kipiää mahhaan.
ipu: tosi ikävää että sulla on niin ajattelemattomat appivanhemmat. käske sun miehes sanoa niille parivalittua sanaa ni jos ne sitte jotain uskois.
mut nyt alettava tekeen koulujuttuja plaah...
pipali ja masumyllertäjä rv25+6
Heräsin just toisilta päikkäreiltä. Esikoinen on mummolassa ja mies meni hakemaan pitsaa.
Olen ollut sairaslomalla rv.5 lähtien, silloin alkoi pahoinvointi, jota kesti 7-8 viikkoa, eli koko kesän. Sain sairaalassa sitten pahoinvointilääkkeitä ja ne auttoivat. Alkuraskauden pahoinvointi ja kilpirauhasen liikatoiminta taas toi mieleen edellisen raskauden rajun raskausmyrkytyksen. Joten olin kyllä todella voimaton ja masentunut.
Nyt olen enää vain tolkuttoman väsynyt. Kilpirauhasen liikatoiminta loppui rv 15. Nyt ei ole raskausdiabetestä eikä mitään muutakaan vaivaa. Verenpaineet varmasti kohta nousevat.
Olen varmasti synnytykseen saakka sairaslomalla. Mulla on jo ensi viikolla Naistenklinikalla synnytystapa-arviointi. Esikoinen syntyi sektiolla rv 28. Joten nyt ollaan ajoissa.
Voikaa hyvin!
Ametisti ja muljahtelija 23+4
Meillä oli nettionkkelmia muutaman päivän, mutta nyt ainakin toistaiseksi toimii!
Paljon oli juttuja taas tullut, mukava lukea toisten kuulumisia :)
Lapsiveden tihkumisesta aloitan, eli itsekin sitä vähän epäilen :/ joku kertoi hyvän konstin miten sitä voisi yrittää kotikonstein erottaa valkovuodosta ja taidanpa huomenna testata. Tuota piiperöä (11kg) kun joutuu päivän aikana nostelemaan aika lailla ja toisinaan masu kramppaa pahastikin...
Appivanhempien ajattelemattomuus kuulosti kyllä aika hurjalta! Itsekin vaatisin kyllä miestä puhumaan asiasta heille! Järkyttävää että noin joutuu pelkäämään lapsensa turvallisuuden puolesta aikuisten ihmisten kanssa!!!
Työpaikkaongelmien kanssa painiville lähetän myös myötätuntohalit (((halaa)))
Mitäs muuta... Mies kotiutui parin viikon Euroopan reissulta siis perjantai-iltapäivänä, mutta on taas reissussa =/ Onneksi vain muutaman päivän eli palaa kotiin jo perjantaina.. Just tuossa laskeskelin, että kesälomalta paluusta on 9 viikkoa ja niistä mies on ollut reissussa 6... ja meno ei kuulemma ainakaan hidastu vielä marraskuussakaan mutta joulukuun olen vaatinut olemaan kotona!!!
Muutoin kaikki ok, masu kasvaa ja mamma pyöristyy =)
-Allu ja Pupu rv24+
Mitataanko teillä hemoglobiini joka kerta neuvolassa? Mulla se on mitattu silloin ekalla kerralla ja sitten kerran sen jälkeen (kun pyysin, sillä väsymys oli aivan sairasta).
Sain eilen Kelan paperit. Kertokaahan viisaammat, onko tosiaan niin että ne täytetään n. puoliväliin)ja sitten laitetaan loppu työnantajan täytettäväksi, (joka siis hoitaa ne lopulta Kelaan)? Kysyin myös siitä, minkä vuoden tulojen mukaan lasketaan, sillä itselläni tulot ovat nousseet liki 20% vuoden 2005 tuloista. Neuvolassa sanoivat, että sekin jää työnantajan huoleksi laskea mikä on minulle edullisin? Luulin, että laput pitää itse toimittaa Kelaan?
Pirtsakkaa keskiviikkoa!
Eiköhän tähän pinoon voi jatkaa koko viikon jutustelut, kun nyt ei ole niin hirveää määrää viestejä...
Epämääräisistä vuodoista on ollut puhetta. Mullahan lirahti oikein kunnolla housuun alkuraskaudesta ja se todettiin valkovuodoksi + hiivatulehdukseksi. Olen aiemminkin kuullut, mutta tuolloin entisestään korostettiin sitä, että raskausaikana valkovuoto voi olla hyvinkin runsasta ja eri paksuista. Mutta jos sitä tosiaan tulee tosi paljon, kannattaa tarkistuttaa myös hiivatulehduskin. Mulla se oli muuten oireeton!
Mulla on hemoglobiini mitattu joka kerta, omasta aloitteestani. Joka kerta kysyvät, tarviiko mitata. Eli jos teillä ei kysy, niin pyytäkää ihmeessä.
Ihanaa, tästä sairaslomasta on ollut todellakin apua. Supistuksia tulee edelleen päivittäin, levossakin. Mutta niiden kipein terä on hävinnyt. Nyt vasta tajuan ottaa vähän iisimmin. Viime viikko olikin aika killeri. Kun nyt vaan pää kestäis olla vielä loppuviikon pois töistä...
Ekassa raskaudessa kun tuli nämä kipeät supparit, niin kipu ei hellittänyt kertaakaan ja se oli tosi hirveetä.
Sitten gallupia esikoistaan odottaville, miksei uudelleen synnytävillekin:
Isänpäivä tulossa, joten tuli mieleen, että annatteko isälle isyyspakkausta, tms.? Itse annoin miehelle 2kk ennen esikoisen syntymää, kun hänellä oli synttärit. Pakkasin siihen kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta. Suurin osa on (onneksi) vieläkin käytössä. Sitä oli kiva rakennella, suosittelen!
Justus rv25+1
Mä oon molemmilla kerroilla toimittanut Kelan paperit työnantajalle ja he pistävät paperit eteenpäin. Ekalla kerralla olin tooosi epäluuloinen, kuinka asian hoitavat, mutta nyt olen hieman luottavaisemmalla mielellä (eka kerta meni siis hyvin ja joutuisasti).
Tällä kertaa eivät vain tienneet, että äitiyspäiväraha voi olla sama kuin se, mitä on saanut alle kolme vuotta vanhan sisaruksen aikana oli. Eli mun tapauksessa v.2004 verotuksen mukaan.
Seurailen teidänkin pinoja vaikka periaatteessa tuonne joulukuisiin kuulun... Laskettu aika on 26.12 mutta melko varmasti menee tammikuun puolelle tämä vauva aivan kuin kaksi edellistäkin on menneet 9 ja 13 päivää yli.
Jaksamista meille, voidaan sanoa jo että NOIN kolmen kuukauden päästä synnytetään...! :-)
Sintagma 28+0
Terveiset 4 D ultrasta! Oli aika liikuttava ja ihana kokemus. Vauva näytti niin söpöltä... Saatiin iso nippu kuvia ja se Dvd. Todella ihana katsella ja auttaa karistamaan muut maalliset murheet. Oma vauva täydessä tohinassa, liikkuu, potkiskelee ja hörppii vettä. Tosin sekin käy mielessä, että jos jotain nyt kävisi, se olisi kyllä entistäkin kovempi paikka... No nyt mennään sillä asenteella eteenpäin, että meille tulee vauva! KOhta vois jo jotain ostella. Nyt kun sukupuolikin alkaa oleen melko varma.
Kauan teillä muuten meni, että saitte kelalta päätöksen, kun laitoitte äitiysraha ym. -paperit sinne menemään? Yritän saada oman äippälomani alkamaan 10 päivää varhennettuna, en tiedä kuinka tuollaiset yleensä menee läpi ja siksi odotan jännityksellä.
Lily76: varmaan myös yleisellä puolella saisit tietoa miten vaunuhommat on tuolta saksan puolelta tilattuna menneet. Ja linkkivinkkejä, jos tarvitset.
pii-tu: meikäläisellä on kanssa tuo häntäluun kipeytyminen tuntunut melko alusta alkaen. Joogassa on joskus mahdoton maata selällään loppurentoutuksessa kun kipu on niin kova. tietty tuntuu muutenkin. Teen osittain seisomatyötä. Mun mies joutuu työn puolesta matkustamaan paljon. Eli välillä pois kotoa. En tiedä yhtään miten jatkossa pienen vauvan kanssa pystyy joustamaan noista matkoista. AInakin niiden töissä muut perheelliset matkustaa yhtä paljon. Saapi nähdä kuinka kusessa meikäläinen sitten tulee olemaan....;)
Justus: hyvä idea muuten huomioida jo nyt isänpäivää! Esikoista kun odotellaan ei vielä ole ollut ajankohtaista. Varmaan tuntuis tulevasta iskästäkin aika mukavalta. VOinko udella että mitä pakkailit sinne? Ja kaikki muutkin saa antaa vinkkiä ;)
Suloista vointia kaikille!
Alla olevat asia pakkasin muoviseen lelulaatikkoon:
Juha Vuorisen Raskausarpia -kirja, joka on Juoppohullun päiväkirjan 3. osat
3 Puuha Pete -kirjaa
Masa Mainio kertoo autoista -kirja
Leppäkerttu -pehmokirja
Pesukukkanen
3 kylpyankkaa
Baby oil
Dubbel Dusch energy -suihkushampoo
Puuha Pete pörrösukat
3 paria Puuha Pete sukkia
Garfield-bokserit
Jag Älskar Min Pappa -body
Koffin paita
Peppi Pitkätossu -kuviolaastareita
Burana Capseja
Multivita poretabletteja
Korvatulppia
Sisu-askeja
Puuha Pete -ruokailualusta
Isä-muki
Pari netistä bongattua tekstiä: Järjestyssäännöt ja Paul Reiserin vinkkejä tuoreille vanhemmille.
*Kylpysetti eli
+ huppupyyhe vauvalle, johon oli aplikoitu " Isin poika"
+ keltainen kumiankka
+ kylpyöljyä
+ uimalasit isille
*Vaipanvaihtosetti eli
+ pari pyykkipoikaa, joissa luki ¿nenäpyykkipoika¿ ja ¿varanenäpyykkipoika¿
+ kumihanskat
+ äitiyspakkauksesta pari pienintä kokoa olevaa vaippaa
*Synnytyssalisetti eli
+ Battery-juomaa 1 tlk
+ energia patukoita pari kappaletta
+ Juha Vuorisen kirja, jonka Justus jo mainitsi
+ shamppanjaa pikkupullo
Ja muuta sälää eli
+ pieni ¿Meidän Isi¿-kirja, jossa lasten ajatuksia isistä
+ miehen herkkusuklaata rasiallinen
+ korvatulpat
+ pari ensikirjaa yhteisiin lukuhetkiin
+ torkkupeitto
+ sikari + pieni pullo miehen suosikkikonjakkia
Taisi olla vielä jotain muutakin, mutta en nyt muista¿ Pakkasin kaikki äitiyspakkauslaatikkoon, pohjalle laitoin pyyhkeen silleen ruttuun ja sen päälle vaaleansinistä ja valkoista silkkipaperia joiden päälle sitten kasasin itse lahjat ¿teemoittain¿. Miehen käydessä pakkausta lävitse selostin samalla mihin tarkoitukseen tavarat olivat, sen minkä nyt kyyneliltä pystyin selittämään ;)
Tänä vuonna ajattelin, jos syntymäpäiväksi tekisin vähän pienemmässä mittakaavassa isyyspakkauksen, mies kun on syntynyt marraskuun lopussa, mutta ans kattoo ny ;)
Magda_Lenalla oli ihania 4D-kuulumisia, onnea vaan! Oli varmaan mahtavaa nähdä pieni jo suht. vauvan näköisenä!! Meillä ultra siirtyi ensi viikkoon miehen reissun takia..huoh...
Piti kommentoida jo aiemmin tuota nukutusasiaa, mutta kommentoinpa nyt.. Meillä kun mies reissaa paljon ja on muutenkin kotona aika vähän (töissä 7.30-18.30) niin hänellä on sitten tietenkin aina ikävä pientä ja päinvastoin. Usein nukutushetket menevätkin siihen, että isi äidin kielloista huolimatta paijaa ja kanniskelee lasta sylissään aina uneen asti, kun lapsi äidin kanssa nukahtaa vellipullon omassa sängyssä juotuaan ilman äkinöitä ja ähinöitä.
No, mies kun muutaman illan poikaa sitten nukuttaa niin arvatkaa mikä työ minulla on jälleen saada poika takaisin äidin rytmiin eli pullo sänkyyn ja tutimaan!?! Lapsi itkee ja huutaa ja kiukkuaa, kun äiti ei jaksakaan hyssyttää ja kanniskella niinkuin isi...
Tästä otettiin miehen kanssa yhteen jokunen viikko sitten ja sanoin silloin aika ikävästi että mun täytyy vissiin palkata tänne joku kaiffari poikaa kanniskelemaan silloin kun sinä et ole paikalla, koska itse en siihen yksinkertaisesti kykene! Mies kyllä loukkaantui, mutta pidemmän keskustelun jälkeen ymmärsi kyllä pointtini ja onkin nyt ne muutamat kerrat tuon riidan jälkeen nukuttanut pojan sänkyynsä ilman sylikanniskeluita! Joskus miehille saa näköjään vääntää ratapölkystä ennenkuin asia menee perille...
Uusiakin oli jälleen tullut linjoille, hyvä niin ja tervetuloa! :)
Plumeria oli muistaakseni miehen kanssa ansaitulla " kuherruslomalla" , toivottavasti reissu meni hyvin ;) En muista, oletko jo lomasta kertonut, häätyy lukea pino paremmin...
Xenan ystävälle onkin sitten tulossa tuplapotti! Toivotaan että pienet ituset jaksavat kyydissä loppuun asti bd bd bd
Nyt päätän maratonkirjoituksen täältä tähän,
Mukavaa torstaita kaikille!
-Allu ja Pupu rv24+
Meillä viime kerralla miehen silloiset työkaverit antoivat sellaisen vanhempainpakkauksen... sisältäen kaikkea oikeasti tarpeellista ja hassuakin. Pakkasivat isoon kyljestä avattavaan tuttipulloon ne ja sitten oli vielä erikseen tytölle mekkoa ja bodya ja sukkista..
Taidankin alkaa myös meidän isukille keräilemään tuollaista pakkausta nyt, tosin en ehkä mitää äp-laatikollista mutta jotain kuitenkin. =)
vh 24+5
Okei, ei ole tarvinnut nähdä anoppia ja pysyn töissä huoneessani ovi kiinni niin ei ilkeät ihmiset häiritse.
Mulla on alkanut puutuminen. Esikoista odottaessa viimeiset kuukaudet meni melkoisissa tuskissa kun molemmat kädet olivat koko ajan kokonaan puutuneita. Turvotus aiheutti pistelyä ja valtavaa särkyä. Eli en pystynyt pariin viimeiseen kuukauteen juurikaan nukkumaan särkyjen vuoksi.
No nyt se sitten alkoi. Käsiä pistelee, särky ei ole onneksi alkanut. Sille ei kai mitään voi tehdä, joten kestettävä on. Onneksi ei pahempaa.
Mä laitoin äitiysrahahakemuksen muistaakseni 2 viikkoa sitten ja päätös tuli viikossa. Ihan hullua että äitiys- ja vanhempainrahakaudella on 4 eri suuruista päivärahaa... no, ihan sama. Tuli myös ilmoitus että äitiyspakkaus saapuu kahden viikon kuluessa. Ei ole vielä näkynyt. Tosin... eipä tuolla kiire ole.
Ei oikein vielä ymmärrä, että vauva tulee jo 3-4kk:n kuluttua! Kauhean nopeasti mennyt tämä aika.
Hyviä vointeja!
ipu rv 24+5
Olen keksinyt vastalääkkeen aamuiseen oksennusolooni: 3 hapankorppua margariinilla ja juustolla!!! Mieluiten miehen tekeminä ja makuulla nautittuna-on pelastanut mut parina aamuna=)
Isyyspakkausta en ole tehnyt.Viime karralla annoin miehelle sellaisen " maailman paras iskä" -pikkumaskotin, joka hänellä heiluu takin vetoketjussa=)Siis se on ihan sellainen pikkuruinen vaan. Annoin myös jonkun pikkukirjan,jossa lapsiasiaa. Että näin matalalla profiililla meillä=)
pitäis neuvolalääkäriä varata,sain päätöksen että vaihto naislääkäriin onnistui!!!
Mulla on mitattu hemppa joka kerta ja innolla odotan seuraavaa mittausta, jos olis jo lähtenyt vähän ees nousuun.
Suupielet oli pahasti auki pitkään vaikka otin beroccaa ja laitoin bepanthenia.Nyt vahvalla b-kuurilla ja ahkeralla rasvauksella olen saanut ne kuntoon.Ihanaa.
rv 26+4
Taas " pieni" hikoilukohtaus päällä...
Muutenkin olen alkanut taas tarkenemaan. Ei tee pahaa, vaikka T-paidalla menisin ulkona. Aiemmin olen siis ollut vilukissa.
Ipu71: Mulla turposi myös kädet viime raskauden lopussa ja olivat siis puuduksissa & kipeät. Mulla oli ranteissa siteet ja veivät kivun pois. Oletko kokeillut? Synnytyssalissakaan en olisi halunnut niistä luopua, mutta kätilö korvasi ne ns. laastariteipillä. Käytin siteitä vielä synnytyksen jälkeenkin, niin kauan kuin turvotusta kesti.
Nyt on hieman turvotusta sormissa. Puutumista tulee, jos syön vähänkään liian suolaista tai rasvaista ruokaa, mutta menee vielä ohitse, onneksi. Nyt odotankin kauhulla, koska pahenee ja vaivasta tulee jokapäiväinen.
Sammermanni, hyvä että olet keksinyt keinon pahoinvoinnin välttämiseksi ja supieletkin kuntoon! Jotkut suosittelee alkuraskauden pahoinvointiinkin juuri tuota makuultaan syömistä.
Jätin muistaakseni viime tiistaina Kelan paperit työnantajalle. Vielä ei ole kuulunut mitään, mutta en ole vielä vastausta odottanutkaan. Ehkä ens viikolla vois alkaa odotteleen.
Isyyspakkauksesta vielä sen verran, että mulla oli pakkauksen mukana kirje tulevalle isälle ja sen yhteydessä luettelo pakkauksen sisällöstä ja käyttökohteista.
Justus rv25+2
Hei,
teillä on ollut kyllä ihan mahtavia iskä-lahjoja täällä! Wau! On teidän miehet kyllä tosi onnekkaita.
Allu kertoi nukutuksista: Olenkin pitkään miettinyt, että vauvan saaminen nukkumaan melko kivuttomasti helpottaisi varmaan arkea melko lailla. Nyt kysynkin teiltä jo synnyttäneet:
MITEN voisi systemaattisesti etenemällä saada tuon nukkumiskuvion parhaiten, HETI ALUSTA alkaen käyntiin? Ton toiminnanhan pitää juuri olla tosi loogista heti alkuun. Ja kun on nyt vielä aikaa miettiä tätä (eikä sitten synnytyksen jälkeen kun on varmaan muutenkin niin sekaisin kaikesta).
En tietenkään kuvittele että homma olisi 100% omasta toiminnasta kiinni, mutta lähinnä haenkin sitä miten me voitais kuitenkin edesauttaa oikeaan suuntaan. Olen kuullut että vastasyntyneen voi vain viedä petiin nukkumaan ja kun totuttaa siihen kuvioon, ei jatkossakaan tarvita hirveitä rituaaleja ja nukkumissysteemejä? Onkohan se näin? Tiedän vauvoja jotka on opetettu joka ilta nukahtamaan esim. äidin sänkyyn, äidin viereen ja mietin että tämä tulee sitten sitomaan melko paljon. Tarkoitus ei nyt ole kuullostaa ihan avuttomalta... toivottavasti saatte ton pointin.. KIITOS!!!
Magda_lena: Kuten joku ehkä saattaa muistaa, meillähän on ollut hieman ongelmia tuon esikon nukkumisien suhteen. Joten samat asiat pyörivät myös itsellä päässä. Miten tästä tulisi hyvä nukkuja??
Kaiketi aina on hyvä mikäli vauvan opettaa tiettyihin iltarutiineihin, joista pikkuinen sitten jo tietää, että ahaa, nyt mennään nukkumaan. Esimerkiksi kylpy joka ilta tiettyyn aikaan, sen jälkeen iltamaito/velli/puuro, sitten vaikka tuutulaulu ja sitten jätetään nukkumaan. Itse ainakin päätin, että meillä ei toista lasta opeteta siihen, että nukutetaan sylissä hyssytellen ja sitten yritetään saada herättämättä laskettua sänkyyn! Ja myös päiväunien kanssa sama juttu, eli vauva vaan vaunuihin ja pihalle, ehkä pari keinutusta, mutta sitten vauva saisi itse nukahtaa, eikä niin, että aina keikutetaan puoli tuntia. Siihen ei kaiketi näin toisen lapsen kanssa ole edes mahiksia, kun tuo esikoinen vaatii myös jonkun tarkkailemaan.
Tärkeää olisi, että itse toimisi tosiaan loogisesti, eikä turhia stressaisi tilanteessa, sillä vauva varmasti aistii, mikäli vanhemmat jo etukäteen stressaavat nukkumaanmenoa. Me ainakin syytämme itseämme ja omaa käytöstämme siitä, että nukkumiset olivat varsin stressaavia tilanteita, kun kokemattomia oltiin...
Vielä yksi hyvä neuvo, joka meillä pitkän päälle osoittautui kannattavaksi: Yöt on hyvä pitää nukkumiselle varattuna, eli ei-sosiaalisena aikana. Vaikka vauva valvookin alkuun myös öisin (tai meillä koko ekan vuoden), ei yöllä ruveta seurustelemaan, ei laiteta valoja ja myös yösyötöistä on hyvä koittaa irrottautua mahdollisuuksien mukaan jo aika varhain. (Me lopetimme siinä 6 kk:n iässä, kun poika söi joka yö sellaiset 3-4 dl maitoa, ja lopettaminen yllättäin sujui ilman ongelmia. Eli pullo oli vaan totuttu tapa, ei hänellä mikään kauhea nälkä enää siinä vaiheessa ollut, kun oli illalla syönyt jo velliä ym.) Ensimmäinen vuosi oli jatkuvien yövalvomisten sarjaa, mutta kun 1v-synttärit oli juhlittu, ne loppuivat kuin seinään, eikä poitsu ole sen jälkeen öisin heräillyt kuin ihan satunnaisesti.
Huh tulihan maratonviesti... Korostan vielä, että meillä on ollut ihan kauheasti ongelmia tämän asian kanssa, joten en osaa sanoa toimivatko nämä neuvot yhtään, mutta itse aion ainakin kokeilla tällä kertaa näin, ettei samaan rumbaan jouduttaisi...
Ja lapsethan ovat aina yksilöitä, toiset ovat alusta asti hyviä nukkumaan, ja muutenkin rauhallisempia, toiset sitten taas vilkkaita menijöitä, jotka eivät rauhoitu millään... Mutta lohdutuksen sana, mikäli teille osuu jälkimmäinen. Kyllä ne sitten viimeistään teini-iässä nukkuvat, silloin on vaan päinvastainen ongelma ;)
Popin_äiti
Enpä tuota joutanut maanantaina enää tulla neuvolakuulumisia kertomaan, enkä useana muuna päivänäkään. Kaikki oli hyvin, jos näin lyhyesti ja ytimekkäästi kaiken kertoo. Vauvan sydänäänet oli siellä 160 paremmalla puolella, oma painon nousu 225g viikossa, verenpaineet minulle korkeat 125/70. Tuo meinaakin vähän mietityttää kun tässä raskaudessa ne ovat olleet aina tuolla lähellä 120 ja muulloin aina 110 ja alle. Ettei vain lähtisi nousuun vielä. Kuulun niihin jotka aina miettii viimeiseen asti että meneeköhän kaikki hyvin.
Nukuttamisesta on jo nyt pidetty huolta. Voin kyllä sanoa että aivan pienen vauvan kans eletään vauvan ehdoilla. Mutta tuo oli tärkeää että yöt pidetään alusta alkaen mahdollisimman pienellä elämöinnillä. Itse olen pitänyt juuri noista kiinni etten puhu yöllä vauvalle, vaippaa ei vaihdeta kuin kakan tullessa ja sekin mahdollisimman vähillä toimenpiteillä. Ja valot mahdollisimman vähiin. Joku (en minä ole raskausdementikko!!) kertoikin aika hyvin sen periaatteen. Mutta vauvan kans on hyvä olla periaatteita, joustavia sellaisia. Itse tulen nyt siihen tilanteeseen, minkä joku viisas on keksinyt; kun on yksi lapsi, on kuusi periaatetta. Kun on kuusi lasta, ei ole yhtään periaatetta!
No, toivottavasti tämä ei sitten tarkoita sitä että meidän vauva alkaa nukkumaan äiskän ja iskän keskellä!!
Päiväunille laitto on meillä kans yritetty pitää sellaisena että lapsi nukahtaaa itse. Enkä kyllä muista montako vuotta siitä on kun olen jotakin lasta nukuttanut päiväunille. Vauva voi olla myös sellainen kuin meidän nuorimmainen, eli ei nuku päiväunia. En voinut nukuttaa koskaan ulkona kun hänellä ei ollut säännöllistä päiväunirytmiä. Saattoi nukkua vain vartin tai sitten kolme tuntia. Mutta yöt nukkui aina, ja hyvä niin. Nytkin on helppo antaa vain harso ja pupu kainaloon ja poika nukkuu itsekseen kun vie sänkyyn. Ja voin sanoa että se on luksusta se!!
Voimille töihin ja suvun kanssa painiskeleville!
Minullakin on kelan paperit täytettynä, kun vain saisin ne perille asti.
Nyt tilttaa ajatus niin että paras lopettaa. Viime yönä mietittiin vauvojen nimiä miehen kans ja olihan se toivotonta. Sanoinkin että nyt saa pappi antaa nimen! No, alustavasti hänestä tuli Sirkku-Omena! Meni jo naurun puolelle koko touhu, hyvä kun ei lapset heränneet isän ja äitin kikatukseen.
Oikein hyvää loppuviikkoa massunkantajille!
Iuiu ja Sirkku-Omena 22+3
Lyhyesti sanottuna nukuttamisesta: tärkeintä on samanlainen päivärytmi/rutiinit joka päivä.
Meidän esikoinen on nyt 2,5v, enkä vieläkään halua ainakaan kovin usein joustaa meidän rutiineista. Varsinkin nukkuma- ja ruoka-ajat ovat tärkeitä - vieläkin.
Suosittelen " Opi kuuntelemaan vauvaasi" -kirjaa. Sen on kirjoittanut Tracy Hogg. Koin saavani siitä itse ainakin tosi paljon apua.
Uiui, teidän mahavauvalla on ihana nimi :).
Kävin aamulla jättämässä pissanäytteen labraan. Neuvolalääkäri oli siis eilen, ja kirjoitti varmuuden vuoksi jo reseptin jos on tulehdusta, mutta täytyy odotella nyt tuloksia näytteestä.
Itselleni tuli epäily, että kaikki ei ole kunnossa alapäässä ja ennen lääkäriä siis stiksasin pissan.
Täytyy toivoa vaan ettei ole raskaustoksemian ensi oireita nuo...
No joo, esikoinen on taas kipeä, ehtihän hän olla jopa 4 päivää päiväkodissa edellisen sairauden jälkeen...
Vaavi masussa elämöi kovasti, varsinkin ilta kymmenen jälkeen.
Masussa siis kaikki hyvin :)
Nyt koiraa pisuttamaan!
eve ja kirppu 25+3
Moikka vaan kaikille!
Ollut puhetta tuosta lapsiveden/ valkovuodon lirahtelusta. Mulla on jo useamman viikon ajan tullut sellaisia lirahduksia. Mietin ensin, onko pissaa, mutta ei (onneks) ollu. Siis kiva, ettei ainaska vielä lirahtele =) Lapsivettä se taas ei oo, koska lapsivesi haisee selkeesti makealle ja on tosiaan ihan juoksevaa ja läpinäkyvää/veristä/vihertävää. Mulla ainakin toi valkovuoto ei kuiteska siteessä oo ihan vetisen näköistä vaan osa jää pikkuhousunsuojan pintaankin. Ei toisaalta mikään mukava vaiva! =/ Olin alkuun ihan ihmeissäni määrästä vaik tiesin, että voi olla tosi runsastakin.
Vaunujen tilaamisesta Saksasta: aika moni mun tuttu on tilannutkin ja ihan hyvät olleet. Pieniä eroja tosiaan on Suomessa myytäviin. Itekin kattelin netistä niitä, mutta saatiin Suomesta alesta vielä halvemmalla Teutoniat kuin olis Saksasta tilattuna olleet. Ja ihan tämän vuoden mallia. Mutta ei sieltä tilatuissa pitäs mitään vikaakaan olla.
Itellä supistanut alle 20 viikosta välillä levossakin, oikeastaan aina rasituksessa, välissä kipeestikin. Mutta kun kaikki tulehduksent on suljettu pois (jotka suppareita vois aiheuttaa) ja kohdunsuukin oli justiin lääkärissä kiinni ja epäkypsä, oon ihan rauhallisin mielin. Vaikka välillä tuntuu, että tää työkin stressaa hiukan tavallista enempi näin kiireaikoina eikä noi supistukset ja selkävaivat tunnu kivoilta, oon kyllä ajatellut olla töissä äitiyslomaan asti, jos vaan pystyn. Siis niin kauan tietty, kun vauvalla ja kohdunsuulla asiat mallillaan! Tietysti täytyy ajatella omaa ja vauvan hyvinvointia, ei mun mielestä oo omalla kohdalla oikein jäädä pois töistä " ilman kunnon syytä" . Kun ei raskaus sinällään ole sairaus.
Monesti tosin vaikka viikonkin saikku auttaa, jos on vaikka pahoja unettomuusongelmia. Eiks joku niistä maininnu? Varmasti tosi tukalaa, kun on muutenkin väsyny. Itellä ei ainakaan oo vielä tietoakaan siitä paljon puhutusta energisestä keskiraskaudesta!
Sammermanni, kyllä kuule musta tuntuu, että sä oot kuule useimpiin meihin nyt töissä oleviin verrattuna melkosen kovilla pahoinvointis ja pikkusten kanssa siellä kotonakin. Ihailen sun jaksamista =) (toki oon inan kateellinen tosta pienestä toivosta päiväunista ;) )
Mutta nyt takas hommiin, että pääsee kotiinkin joskus. Ja tuurilla vaikka päiväunille =)
Floora ja masuasukki 26+