Voiko synnynnäisesti ujon lapsen kasvattaa rohkeaksi ja sosiaaliseksi?

kolmen ekan vuoden aikana. Toki jos tarhaan meno tulee sitten pystymetsästä, niin voipi olla rankaa.

Itse olen perusluonteeltani ujo enkä nauti kovin paljoa ihmisten seurasta enkä tykkää tutustua uusiin ihmisiin. Poikani on luonteeltaan samanlainen.



Itse olin kouluikään saakka kotihoidossa. Asuimme syrjässä ja kasvoin äidin ja 4v nuoremman pikkuvelin kanssa. Koulussa kävin isompana mutten missään muualla, harrastuksissa, kavereilla tms. Sosiaalisesti olen edelleen erittäin varuillaan oleva ja arka. En oikein osaa olla ihmisten kanssa.



Poikani aloitti päivähoidon 2v iässä ja on siellä selvästi rohkaistunut ja sosiaalistunut. Edelleen on sellainen että tykkää puuhaila itsekseen mutta on oppinut tulemaan ryhmässä toimeen ja leikkimään muiden lasten kanssa ja olemaan ujostelematta niin hirveästi ihmisiä. Ikää hänellä nyt 4 vuotta.

Ollaan liikuttu paljon ihmisten ilmoilla, vieraita käy paljon, osallistutaan yhteen sun toiseen. Ja lapsi on edelleen äärimmäisen ujo. Että varmaankin osa ihmisistä ajattelee, että siinä on mamma joka istuu lapsiparkansa kanssa kotona.