Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuo lapsi ei kuuntele mua IKINÄ?
28.09.2007 |
Kohta 3v tyttö, hermot minulla aivan riekaleina. Mikään ei kelpaa, mitään ehdotettua ei suostu tekemään, ei halua pukea, ei halua syödä, kaikki pitää tehdä hirveän kitinän, valituksen ja itkun saattelemana. AINA sama juttu. Tuntuu, etten jaksa enää yhtään. Nyt sanoin tytölle kaksi tuntia sitten, että ulos ei lähdetä ennen kuin pissa tulee pottaan (oli koko yön ilman vaippaa, tiedän että on hätä, mutta odottaa saavansa vaipan...) ja tässä sitä sitten ollaan! Ei näy pissaa ja tyttö raivoaa makuuhuoneessa! AAARGH.
Kommentit (8)
Pitäisikö minun olla tuolla lapseni vieressä karjumassa kurkku suorana, kun olen niin huonolla tuulella nyt? Vai saanko sinulta luvan purkaa turhautumiseni täällä? Olen pahoillani, jos avautumiseni sinua häiritsee.
2, kuuntelen kyllä lastani ja yritän parhaani, mutta tällaisina hetkinä en vaan yksinkertaisesti jaksa. Välillä tuntuu, että tuon lapsen elämäntehtävä on repiä minun hermoni riekaleiksi...
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö 2v11kk on ollut aika kamala. Itselläkin on nyt tosi paha mieli tästä tappelemisesta. Kaikki alkoi jo aamulla kun tyttö heräsi klo 6 ja rupesi huutamaan vauvalle joka tietty heräsi ja rupesi karjumaan väsyneenä. Ei ole ilman tappelua pukenut, syönyt eikä käynyt vessassa. Nyt sitten kiusaa pikkusiskoaan ja yrittää nostaa ja kantaa sitä joka välissä kun silmä välttää. En ole kyllä itsekään käyttäytynyt kovin aikuismaisesti. No jospa pääsisimme ulos ja vähän rauhoittuisimme...
Aikuisen pitäisi hallita tilanne eikä mennä mukaan huutamalla. Meneppä ja kato peiliin ja mieti oletko tosiaan aikuinen joka huolehtii lapsen hyvinvoinnista. Lapsi tarvitsee tukea ja rakkautta ja ennen kaikkea aikuista hermonsa hallitsevaa ihmistä. Jos et tuohon pysty niin hae apua.
Sinun pitää pysyä rauhallisena. Lapsi ei halua kiusata sinua, vaan hän on kasvamassa omaksi itsekseen, kehittymässä, etsimässä omaa tahtoaan jne.
Muutama vinkki. Mieti miten puhut lapselle. Sanotko hänelle, että " Ulos ei mennä ennen kuin pissa on potassa!" vai " Hei, katsotaas tuleeko pottaan mitään, sitten mennäänkin leikkipuistoon, jos vaikka xxx on siellä!" Kummalla tavalla toivoisit itsellesi puhuttavan?
Toiseksi: Mieti, mikä on tärkeää. Älä käskytä lasta turhan takia. On tärkeää, ettei tielle juosta, koska voi jäädä auton alle. Ei ole tärkeää, onko lapsen paita oikein vai väärinpäin. Älä puhu mitään turhaan. Muuten puheesi on vain taustamelua (Ei, ei älä älä...) jota lapsi ei kuuntele.
kolmanneksi: Kuuntele lastasi. Keskustele hänen kanssaan. Ole kiinnostunut hänestä. Tee hänen kanssaan hauskoja juttuja. Ottakaa vaikka termariin kahvia ja menkää retkelle. Ole läsnä.
Kiukku, uhma ja suuttuminen kuuluvat lapsen kasvutehtäviin, ja ilman niitä lapsesta ei tervettä aikuista kasva. On se kasvun paikka aikuisellekin olla siinä mukana Mutta siitä selviää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enhän minä lapselleni huutanutkaan vaan tulin tänne urputtamaan. Minusta se on kuitenkin inhimillistä, että joskus hermot meinaa palaa ja aikuisen tehtävä on hillitä itsensä tavalla tai toisella. Minä hillitsin itseni tulemalla tänne ja kirjoittamalla tuon valitusaloituksen lapsen kiljuessa makuuhuoneessa. Mielestäni se ei minusta huonoa tee.
9, kiitos rakentavista kommenteista!
Aamulla olin raivoissani, mutta pissa saatiin pottaan ja ulos lähdettiin ja nyt ollaan taas ylimpiä ystävyksiä :-) En ole mikään kova käskyttäjä yleensä (ehkä pitäisi) vaan todella lempeä ja rakastava, mutta valitettavan huonohermoinen välillä. Sallittakoon se kuitenkin minulle ja myös kaikille muille ;-)
ät kuuntele.