Laulu, joka sai sinut lapsena itkemään

Kuulin ensimmäisen kerran yläasteen musiikin tunnilla ja silloin itkin. Sama laulu itketti myös kun esittivät sen eräällä keikalla. En siis ollut ihan pieni lapsi, mutta nuori kumminkin

Samainen laulu tuo edelleen kyyneleet =(



Nyt äitinä kyllä itkettää monetkin laulut, esim uusimapana Sylilaulu, mitä koulukkaat esitti keväällä kevätjuhlassa:



Menee kertosäe jotenkin näin:



Syliin syliin syliin

syliin isän äidin rakkaaseen....



Ja muutenkin laulu kertoo äidin ja isän rakkaudesta....



Voi tauti, nyt sitten itken täällä =(((

ole isää,joka sitä hoitaa..

tuli tuhma talonpoika söi sen tikan nauriin.

Tikka se itkeä tillitti ja talonpoika se nauroi.





Isi lauloi moista ja itku pääsi kuulemma joka kerta. Halusin sen silti aina kuulla.

Se itkettää siksi, että samana päivänä kun minä jäin auton alle ja selvisin hengissä, tätä laulua kuorossa laulanut (levyttänytkin näin olen ymmärtänyt??) lapsi kuoli (muistelisin, että hänkin jäi auton alle)

Samoin Varpunen jouluaamuna. Itse itkin aina kun kuulin sen lasten syyllistyspiisin Ilman palkkaa. :D



Mutta tästä tuli mieleen eräs uusi liikuttava biisi äideille, joiden lapset taistelevat. Jenni Vartiaisen uudelta levyltä biisi Elämänperhonen. Liikuttavien sanojen lisäksi biisi on kaunis, hyvin verrattavissa Ihmisten edessä laulun kauneuteen.





Ympärilläsi pyörin

räpyttelen siipiä

Hätääntyneenä hyörin

koitan hiljaa hiipiä



Haluaisit jo mennä

se liian aikaista ois

Jos suristen en lennä

sä vain himmenet pois



Mä kuiskaten korvaasi käsken

älä vielä luovuta kesken



Mä oon se pieni hyönteinen

joka napaasi kutittaa

Sua vielä rauhaan jätä en

et saa liukua rajan taa

et saa liukua rajan taa



Tänään et piiloudu taakse

raskaiden verhojesi

äiti on yhä tässä

sun elämän perhosesi



Haluaisit jo mennä

se liian aikaista ois

Jos suristen en lennä

sä vain himmenet pois



Mä sydämesi lyöntejä lasken

älä vielä luovuta kesken



Mä oon se pieni hyönteinen

joka napaasi kutittaa

Sua vielä rauhaan jätä en

et saa liukua rajan taa

et saa liukua rajan taa

Yksinäinen kesä tiedossa...

ja Oon viikonloppuisä minä vain...

kuten jollain muullakin. Ja siis ihan lapsena jo. Nyt en oo sitä aikoihin kuullutkaan. Ehkä siinä tajusi mitä omat vanhemmat ja isovanhemmat on kokeneet.

Ja edelleen itkettää. Äitini on vain niin ihana ja paras.

Lehti puusta variseepi,

päivä yötä pakenee.



Lintu pieni syksyn tiellä

kesämaille rientelee.



Minä pieni paimentyttö

lentohon en pääsekkään.



Tänne tänne jäädä täytyy

syksyhyn ja pimeään.



Se itketti joka kerta :)



Aikuisena on paljonkin lauluja jotka itkettää.

Pieni mies on yksi pahimmista.

Oi äiti, voitko hetkisen

sä viettää kanssain leikkien?"

Näin pyytää lapsi äidiltään,

on katse kirkas silmissään.

" Voi kulta, varmaan tiedät sen,

mun täytyy mennä, ehdi en!"

Pois kääntyy lapsi murheissaan,

vain pieni nalle seuranaan.



Niin yksin lapsi huoneessaan,

vain nalle on häll' seuranaan:

" Mua kuule nalle-ystäväin,

sä oothan aina lähelläin.

Mä toivon, että äiti vois,

mut äiti on niin paljon pois.

Mun äiti kaikkein tärkein on,

oon ilman häntä onneton."



Mut kerran lapsi sairastuu,

ja vieras hoitaa ¿ kukas muu.

Ei ehdi äiti kiireiltään,

ei lasta pientä hellimään.



Kun sitten koittaa päivä uus,

on ympärillä hiljaisuus.

Nyt nalle yksin olla saa,

on lapsi mennyt rajan taa.

Nyt vasta äiti huomaa sen,

pois päänsä kääntää itkien.

Nyt saada ei voi takaisin,

pois on ¿ pois kaikkein kallehin

Se sama, joka itkettää vieläkin - ihan joka kerta: Varpunen jouluaamuna

En tiedä mikä siinä oli sellaista joka sai minut kyyneliin vielä ripari-ikäisenäkin.

Meniköhän se ees noin??

Anneli Saariston laulama evakkolaulu. Tosi liikuttava, vaikka sukujuuria ei Karjalassa olekaan.

mut johtu siitä kun isoveli aina kiusas mua sa sano et nyt nalle kuoli kun se meni nukkumaan.

Suojaa äitiä ja isää heille elinpäivää lisää...

" Maailmaan mä avaraan jos voisin mennä kulkemaan ja voisin nähdä kaiken sen mi viepi ihmisen onnehen..." tms. jotaa sellasta

Nyt itkettää seurakunnan vauvamuskarin loppulaulu

" Ole kanssani Taivaan Isä, aamu sarastaa.

Pyydän jälleen että siunaat päivää alkavaa.

Pidä kiinni kädestäni, silloin uskallan

rohkeasti ottaa vastaan päivän alkavan."



Ihana sävel tekee tuon laulun niin liikuttavaksi.. ja pienet vauvat siellä syleissä, nyyh...