Lue keskustelun säännöt.
Naapuri suuttui silmittömästi muutto aikeistamme
26.09.2007 |
Elikkäs viime viikolla eräänä iltapäivänä soi ovikello ja oven takana seisoi tuohtuneen oloinen naapurimme. Hyvä kun ehdin oven avata, kun hän jo työntyi sisälle ja tivasi isoon ääneen, että onko juorut totta ja me olemme laittamassa taloa myyntiin. En meinannut saada sanaa suustani, kun en voinut uskoa tapahtunutta. Olemme olleet naapureita 14 vuotta ja aina erittäin hyvissä väleissä. Hän jatkoi huutamistaan, " että sitä ollaan sitten meihin kyllästytty ja päätetty lähteä, vai onko noloa vain asua vanhassa talossa, mitä tuota sitten remonttasitte jos ei kerran talo kelpaa. Te ette sitten yhtään välitä muista kuin itsestänne, ties ketä tähän muuttaa"
Tilanne siis on tämä ostimme talon parikymppisinä ja olemme tosiaan tykänneet asua, naapurit ovat olleet erinomaisia ja paikka rauhallinen ja kuitenkin lähellä keskustaa. Olemme peruskorjanneet talon mieleiseksemme ja olleet tyytyväisiä. Nyt kuitenkin kävi niin että minun vanhempani ostivat noin viisi vuotta sitten aivan ihanan rinnetontin, jonne aikoivat rakentaa eläkemökin. Tänä kesänä sitten sanoivat etteivät alakkaan rakentaa vaan haluavat ostaa rahoilla mökin pohjoisesta. Kysyivät meiltä että ettemmekö me sitten haluaisi rakentaa tuolle tontille. Meillä on neljä lasta nykyään ja tämä talo tosiaan alkaa käydä ahtaaksi, ensin mietimme laajennusta, mutta tontilla ei ole niin paljon rakennusoikeutta.
Niimpä sitten päätimme rakentaa ja nyt vasta viikko sitten valitsimme talopaketin ja ajattelimme että nyt voi alkaa puhua ihmisille suunnitelmista kun niistä on tosiaan tulossa totta. Mutta ihan tällaista en odottanut. Koetin soittaa naapurilleni mutta hän paiskasi luurin korvaan ja äsken kun hain postia painoi mielenosoituksellisesti kohdallani kaasun pohjaan kun meni ohitseni.
Miten te reagoisitte? Lapsemme ovat erittäin hyvät ystävät keskenään enkä haluasi pilata heidän välejään, kun emme muuta kuin reilun kilometrin päähän soisin heidän ystävyytensä jatkuvan. Miten voisin lähestyä naapuriani, jotta saisin selvitettyä ettei muutolla ole mitään tekemistä heidän kanssaan, vaan talo on meille liian pieni. Vai olenko ensinnäkkään tilivelvollinen, harmittaa vain 14 vuoden ystävyyden menetys
Kommentit (15)
Oisko loukkaantunut, kun et kertonut hänelle itselleen ekaksi, vaan kuuli asiasta joltain muulta? Taustallahan voi olla lisäksi jotain muita stressitekijöitä, jotka saivat hänet ylireagoimaan asiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Runosuoni siis sykkii taas, eipä ole sinusta aikoihin kuulunut mitään? Kerroppas jatkoa tapahtumille...
Anna lasten olla ystäviä, älä kerro heille.
Haluaisin selittää tapahtuneen. Tunne itsekkin ihmisen joka voisi reagoida näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoit, että olette taloa remontoineet mieleiseksenne, eli päättelin talonne olevan vanhempi. Onko naapureillanne myös vanhempi talo. Tuli vain heti ensiksi mieleen, että naapuristasi on kateuden peikko ottanut vallan.
Hän kokee kovaa pettymystä siitä. Ja pitää ehkä teidän muuttoa toiseen paikkaan ystävyyden pettämisenä. Naapurisi reaktio on todella voimakas. Onko hän muutenkin tempparamenttinen ja tulinen luonteeltaan? Tuohtuu helposti?
Mina antaisin pölyjen laskeutua ensin eli antaisin aikaa naapurillesi rauhoittua. Jos en muuten saisi yhteyttä häneen voisin vaikka kirjoittaa kirjeen. Uskon, että hän kaipaa anteeksipyyntöä sinulta vaikka toisaalta eihän sinulla ole varsinaisesti mitään anteeksipyydettävää. Uskon, että anteeksipyytämällä ja pahoittelemalla voisit saada ystävyyden vielä takaisin. En sitten tiedä oletko itse valmis siihen.
ilmoittele miten asiat naapurisi kanssa edistyvät. Olisin halukas kuulemaan teidän asioiden edistymisestä. Toivon kovasti, että naapurisi rauhoittuu ja ymmärtää oman mielettömyytensä. Ja osaisi sopia kanssasi asiasta. Uskon, että jos saatte puheyhteyden toisiinne, asiat kyllä järjestyvät vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... etenkin jos lapset menettävät kivat kaverit naapurista. Toisaalta tuo naapurin reaktio oli sellaista 3 v. uhmaikäisen tasoa, kun asiat eivät mene niin kuin itse haluaa. Älä ota itseesi :)
Se on sinun ja perheesi asia missä asutte ja minkälaisessa talossa.
Tuo, että naapurisi sanoi, että " eikö vanha talo kelpaa" yms. siitä voisi päätellä, että hän on ehkä vähän kateellinen, kun rekennatte uuden talon.
Kannattaa tietysti tehdä aina oma osansa sovun säilymiseksi siitä huolimatta, että toinen osapuoli käyttäytyy epäkypsästi. Annat nyt hieman hänen suuttumukselleen aikaa laskeutua ja sitten sopivassa tilanteessa otat asian puheeksi. Selität, ettei muuttonne johdu heistä ja että talo alkaa käydä ahtaaksi. Kerrot myös, että haluat edelleen olla tekemisissä. Jos naapurisi on vähänkään fiksu ihminen hän ymmärtää ja hyväksyy asian kyllä. Jos ei hyväksy niin eipä ole ainakaan sinun häpeäsi.
Ette voi suunnitella omaa elämäänne naapurien ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miisä kerot sman kuin täällä, että saitte tontin vanhemmiltanne, ja ette muuta kauas, lapset voivat pysyä ystävinä ja te...jospa siten ymmärtäisi asianlaidan..ios ei nyt pysty kasvotusten sua kohtaamaan..
Kuulostaa tosi oudolta, ihan kuin naapurisi olisi kehittänyt riippuvuuden teihin tai jotain vastaavaa. Totta kai teette ihan niin kuin olette aikoneet. Älä vain pyydä anteeksi!! Hän on anteeksipyynnön velkaa, jos ymmärtää asiaa yhtään. Onneksi muutatte - jos olette huomaamattanne joutuneet naapurinne verkkoihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se sun naapuris siis:) Aivan lapsellinen ja horjuva mielentasapainoltaan. Onko sillä koskaan ollut mitään muuta häikkää?
vanhat ja luotettavat naapurit lähtevät ja alkaa huolehtia, ketä tulee tilalle jne...
Mutta silti tuo naapurisi reaktio on niin lapsellinen ja omituinen, että pistää miettimään, että käykö tosiaan ihan täysillä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kyseli asunnoistamme. Juu me asumme 1967 rakennetussa mutta täysin remontoidussa kodissa. Enää ei osaisi sanoa miltä vuodelta talo on. Naapurimme asuu 1981 valmistuneessa talossa, jossa ovat jotain pientä tehneet, mutta isot remontit antaa vielä odottaa. Ei yleensä ole ollut kateellinen vaan on käynyt ihastelemassa mitä olemme tehneet ja surkutellut että kun heillä ei tahdo olla innostusta tuohon remontoimiseen.
Mieheni mielestä naapurini on ollut mustis minusta aina. Kyselee missä olen jos en ole kotona ja jos minulla on muita ystäviä kylässä selvittää kuka oli käymässä. Ei siis mitenkään ahdistavasti kysele, mutta kyselee kuitenkin. naapurini on kai aika yksinäinen en ole näiden vuosien aikana huomannut, että hänellä olisi muita ystäviä hän on aika hitaasti lämpiävä. Olemme käyneet samoissa perhekerhoissa ja leikkikentillä eikä hän yleensä edes yritä jutella muiden kanssa vaan pysyttelee minun perässäni. Minä taasen olen aika sosiaalinen ja juttelen mielelläni ihan vieraidenkin äitien kanssa ja aina löytyy yhteistä puhuttavaa. Luulen hänen olevan kovin arka siinä mitä sanoo vieraiden parissa, sillä mieheni mielestä hänen juttunsa ovat toisinaan aivan kuin ennalta mietittyjä ja hän yrittää olla jotenkin kovin hauska. Kun olemme kahden hän tosiaan on rennompi kuin vaikkapa silloin kun mieheni on paikalla. Hän on kuitenkin ollut ihana ihminen, auttanut niin lumitöissä kun lastenkin hoidossa aina kun olen ollut raskaana, sillä mieheni tekee reissutöitä.
Mieheni oli koiran pissatus reissulla törmännyt naapurin mieheen ja kysynyt suoraan, että mitä ihmettä. Mies oli pahoitellut tapahtunutta ja sanonut itsekkin olleensa yllättynyt vaimonsa reaktion voimakkuudesta. sanoi samaa ettei vaimolla juurikaan ole muita ystäviä ja meidän muuttomme aikanaan oli kuin lottovoitto. Hän aikoi puhua vaimolleen ja sanoa että olemme hieman hämillämme hänen sanoistaan.
Täytyy toivoa että tomu tasaantuu ja jos ei tasaannu ei kai sille sitten mitään voi, mutta me aloitamme innolla uuden kodin rakentamisen eikä tarvitse enää sulloa kuutta ihmistä kolmeen makuuhuoneeseen. Tokihan pitkän ystävyyden loppu hieman himmentää onnea. Ja tässä pitäisi vielä kuitenkin vuodenpäivät asua sillä muutamme tästä suoraan uuteen kotiin ja laitamme sitten myyntiin
ei kyllä ihan normaalit ihmiset noin voimakkaasti reagoi, saattavat ehkä omassa mielessään harmitella kun hyvä ystävä ja naapuri muuttaa pois. Tuo ei ole normaalin täysikasvuisen ja täysjärkisen aikuisen käytöstä, joten toisaalta olisit tyytyväinen siitä, että pääset moisen hourupään lähettyviltä vähän kauemmas...