HEh heh Lnden aloittaa työt YLIHUOMENNA

jolloin adoptiolapsia oli Suomessa kourallinen, eikä perheet olleet saaneet mitään neuvontaa yms.



Ja sitäpaitsi jos tutkimus on tuo minkä nyt mainitset, sen verrokkiryhmiä on kritisoitu.

Ei siinä tarvita edes mitään kyökkipsykologin alkeellisimpiakaan taitoja tietääkseen, että jokainen tarvitsee rakkautta - puhdasta rakkautta.



Pystyvätkö nuo vanhemmat juuri tälle tytölle sitä osoittamaan? Täällä on aika suurta epäluottamusta sitä kohtaan osoitettu; turhaanko? Toiset vaan ovat herkempiä lukemaan (vaistoamaan) ihmisistä erilaisia asioita.



Kyse on tunteesta; rakkaudesta. Ei tutkimustuloksista!

Vierailija:

Tuo pieni kiinalaistyttö tulee TAKUU VARMASTI saaman paremman elämän Lindenin kodissa kuin siellä kiinan lastenkodissa.

Nämä nokittelevat av-mammat eivät varmaan tajuakaan minkälaista elämä on kehitysmaan lastenkodissa.... ja mikä tulevaisuus orpoja lapsiparkoja odottaa. Leonooralle oli kyllä lottovoitto päästä Suomeen, vaikka äiti aloittaisikin työnsä heti.

Suomessa on ikävä kyllä rasismia ym. elämää hankaloittavaa.

Erityisen ikävää tulee olemaan pienellä tytöllä joka ei saa turvallista lapsuutta, vaan heti raahataan uudessa maassa vieraiden ihmiset hoidettavaksi.

Mutta onhan Suvilla oma äitinsä lastenhoitajaksi.

viattoman lapsen psyykeltään häiriintyneeksi ja tulevaisuutensa tuhoontuomituksi. Onpa aikuista. Hävetkää vähän.

On ihan faktaa, että adoptiolapsilla on myöhemmin enemmän mielenterveysongelmia ja itsemurhia kuin muilla. Tämä on ihan monessa maassa tutkittua tietoa ja tämän tiedon löytää monilta adoptiota käsittelevältä nettisivustolta.



Adoptiolapsi tarvitsee erityisesti läsnäolevat vanhemmat. Tutustu vaikka aiheeseen tarkemmin lukemalla kirjoja, niin kotimaisia kuin ulkomaisia aiheesta.

Miksi täällä yleensä arvostellaan naisia, jotka ovat menestyneet? Kävin lukemassa sen blogin, ja sen perusteella en arvostelisi. Isä jää hoitamaan lasta. Sehän on hyvä! Varmaan äitikin yrittää parhaansa mukaan ehtiä olemaan läsnä arjessa, ja isovanhemmat.



Jos mies olisi ministeri, ja äiti jäisi kotiin hoitamaan lasta, täällä ei arvosteltaisi sitä ollenkaan!

koska hän asuu viikot Helsingissä. Lisäksi viikonloppuisin on paljon tilaisuuksia missä pitää olla läsnä.

Lapsi raahataan suomeen ja sitten äiskä häipyy tekemään uraa

Vierailija:

viattoman lapsen psyykeltään häiriintyneeksi ja tulevaisuutensa tuhoontuomituksi. Onpa aikuista. Hävetkää vähän.

Minun mielestäni te (adoption puolesta puhujat) voisitte myöskin hävetä vähän - sivuutatte nimittäin kokonaan tuon seikan, jonka pitäisi olla se kaikkein tärkein asia! Onko tuo luonnollinen kuvio ollenkaan?

Onko se kovinkaan " aikuismaista" väittää päinvastaista? Jos on, niin sitten aikuismaisuus on typeryyttä; ja suoranaista kyvyttömättömyyttä nähdä metsää puilta. Sitten en missään tapauksessa halua kasvaa koskaan " aikuismaiseksi aikuiseksi" , vaikka ikää onkin jo 30 v.!

Minulla on kaksi adoptiolasta, neuvonnat ja seurannat takana. Noissa tutkimuksissa on todella usein se ongelma, että lapsiryhmiä vertaillaan väärin.



Aivan tuore adoptiotutkimus Ruotsissa totesi, että adoptiolapsilla menee paremmin kuin verrokkiryhmän lapsilla. Samansuuntainen tulos tuli uudessa suomalaisessa tutkimuksessa.



Suomessa on parhaillaan tekeillä laaja tutkimus. Siitä saataneen vähän parempaa tietoa kuin vuodelta 1991.

Mikä tämän ketjun aihe on? Lindenin vanhempainvapaa.



Se että täällä sitten ruvetaan ruotimaan tytön psyykeä on häiriintynyttä käytöstä.

miten hän oli sitten " suunnitellut" kotiinpaluun? hmmm... arki taisi alkaa nopeammin kuin ajattelikaan.

Toki silloinkin oli paljon adoptiolapsia, kotimaan adoption kautta tulleita. Näillä lapsilla monet tekijät, mm. sama etninen tausta helpotti sopetumista uuteen perheeseen verrattuna kansainvälisen adoption kautta tapahtuneisiin adoptioihin. Tulokset olivat varmasti suuntaa antavia - adoptiolapsilla on enemmän kehityksellisiä haasteita identitettin muodostumisessa ja vanhemmilta vaaditaan siinä enemmän kuin mitä " normaalisti" . Adoptiolapsella on aina takanaan hyäkäämistrauma ja usein hänen on ollut mahdotonta muodostaa kiintymyssuhdetta yhteen ensisijaiseen hoitajaan ensimmäisen ikävuoden aikana, ellei häntä ole adoptoitu heti syntymän jälkeen. Siltikään lapsi ei ole säästynyt traumalta.



Onneksi kiintymyssuhteen seurauksiin pystytään jälkikäteen erilaisin tukitoimin vaikuttamaan.

Ei voi Lindenillä olla pahemmin tunteita lasta kohtaa jos pystyy hänet heti lykkäämään toisten hoidettavaksi.

Teetkö sinä siis vain isättömiä lapsia?

Ja kyllä se äiti on yleensä tärkein ja läheisin ihminen.

Muistaakseni myös adoptiolapset itse ovat ottaneet kantaa asiaan ja ovat olleet huolissaan keskimääräistä suuremmasta adoptiolasten syrjäytymisestä ja mielenterveyden ongelmista. Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosa heistä voi aivan hyvin aiempienkin tutkimusten perusteella, vaikka ongelmat olisivatkin keskimääräistä korkeammat!

Tuossa Lahdenkin tutkimuksessa 80% oli selvinnyt aivan hyvin - eiköhän ihan biolapsillakin ole häiriöt melkein tuota luokkaa?

niin silloin hänen kotiinjäämisensä olisi tärkeää verrattuna siihen vanhempaan joka sentään on viikollakin paikalla.

Voisi se äiti tosin olla maisemissa silloinkin edes illat, jotta lapselle muodostuisi käsitys siitä, keitä perheeseen kuuluu ja kuka on hänen äitinsä.

Ruotsin adoptoitujen mielipiteisiin? Suomessa kun ei ole juuri aikuisia kv. adoptoituja. Anu Mylläri on ehkä ainoita ja hän on selvinnyt elämässään oikein erinomaisesti, suurista vastoinkäymisistä huolimatta.



Ruotsissa on hyvin äänekäs aikuisten adoptoitujen ryhmä, joka kritisoi kv. adoptoituja, mutta he ovat siis vain yksi ryhmä, eivät koko maan kaikki adoptoidut. Se olisi hyvä muistaa.