Nyt on kyllä I-I näin lähellä, etten lyö 11kuista lasta
Mistä saan apua nyt nopeasti? Kädet tärisee ja itkettää, olen ihan loppu. Ketään tuttua ei tässä kaupungissa minulla ole.
Apua!
Kommentit (33)
Heräily yön vähn väliä ja temppuilee vain koko ajan.
Tiedän ettei tee sitä pahalla tms, mutta kun olen ollut näiden lasten kanssa yksin jo pian 4 viikkoa niin nyt alkaa oma jaksaminen loppua...
Lapsi on nyt omassa sängyssä ja minä yritän pysyä pois sen luota ainakin hetken...
annan vaikka puhelinnumeroni ja saat soittaa.
Haluatko kertoa mistä on kyse?
Niin ärsyttävältä kuin se tilanteessasi saattaa nyt tuntua, sinulla on pieni VAUVA. Hän ei ärsytä sinua tahallaan. Tuon ikäiseltä ei voi vielä vaatia tottelemista. Jos hän valvottaa öisin, se on pirun rankkaa, mutta sitäkään hän ei tee sinun kiusaksesi.
Ihan ekana mee rauhoittumaan ettet koske lapseen
ap. Mikä sulla kokonaisuudessaan on hätänä? Tunnistan itsestäni tuon tilanteen, ja mitä se on kun lapsen satuttaminen on hilkulla. Siitä kyllä selviää.
Älä aja itseäsi ihan ihmisraunioksi.
Miksi olet yksin lasten kanssa?
Et ole takuulla ainut vanhempi, josta tuntuu samalta kuin sinusta. Hienoa, että tiedät ettet halua ja saa lyödä. Hae rohkeasti apua, se on teidän molemman parhaaksi. Olet väsynyt ja epätoivoinen, mutta lapsi ei tahallaan väsytä sinua. Olet hänelle tärkeintä ja arvokkainta maailmassa.
Teillä on nyt selvästi inhottava kierre päällä. Lapsikin aistii pahan olosi ja on siksi levoton. Voisitko laittaa hänet vaunuihin ja lähteä ulos pienelle kävelylle? Lähipuistoon? Isommat touhuamaan? Ulkona on mahtava ilma! Älä anna periksi, hetken päästä voi jo helpottaa. Mutta jos lyöt lastasi, muistat sen ikuisesti. :(
Soita neuvolaan tai kysy vaikka naapurilta (jos on lapsiperheitä) apua, jos joku kieltäytyy, pyydä toiselta. Jos olisit minun naapurini, auttaisin varmasti
Monilla lyöminen on käynyt lähellä, vaikka siitä ei paljon muille huudellakaan. Väsymys sen teettää
Hanki kuitenkin kokonaistilanteesesi apua. Neuvola on ehkä luontevin paikka aloittaa.
Mee vaikka itse kuumaan suihkuun rauhoittumaan. Näin mä ainakin teen, kun tuntuu että seuraavaksi ei tapahdu mitään hyvää. Ei se lapsi siitä yksinolosta traumoja saa, vaikka itkisikin, isommat siitä jos lyöt.
Kuulostaa, että olet todella yksin ja se on uuvuttavaa. Ehkä voisit neuvolan kautta saada jostain kotiapua, että pääsisit hengähtöämään. Sinun vastuullasi on hakea apua, vauva ei pysty ratkaisemaan tilannetta.
kuin neuvolaan. Saatat saada neuvolasta vastaan ihan mitä vain.
Jos et kestä lastasi, mene vaikka pihalle hetkeksi. Laitat lapsen sellaiseen paikkaan, että ei loukkaa itseään. Menet ulos ja lasket sataan, itket ja vaikka huudat. Tee jotain mikä purkaa pahimmat paineet. Potki seinää.
Älä lyö lasta!!!!!!
Yksin valvottavan lapsen kanssa on tosi raskasta. Tiedän kokemuksesta.
Nukahtaisiko lapsi viereesi, jos kävisitte päivälevolle?
Tiedän miltä sinusta tuntuu.
En ole kuitenkaan koskaan lyönyt lasta, mutta juuri nyt on sellainen tilanne, että valtava väsymys ja kärsivällisyys koetuksella uhmaikäisen kanssa. Onneksi mies sentään ymmärtää.
Pystyisitkö saamaan sukulaisilta/ lähipiiristä lastenhoitoapua, että itse saat levätä? Siis ihan nukkua ja käydä vaikka yksin kävelyllä, ja joku huolehtii sillä aikaa lapsista.
Ja onhan se neuvolaan soittaminenkin tietty yksi vaihtoehto.... Mutta en sitten tiedä mitä siitä seuraa.
Kaikkia väsyttää joskus äärirajoille, et ole yksin.
Hanki apua!
Vierailija:
kuin neuvolaan. Saatat saada neuvolasta vastaan ihan mitä vain.
Missä päin asut?
ja hän oli kyllä ihan tyytyväinen ratkaisuun, mutta suree sitä vieläkin 5v myöhemmin. Mutta lapselle parempi, voitte kuitenkin tavata päivittäin.
Vein vihdoin ja viimein lääkäriin. Paljastui korvatulehdus. Lapsella sen verran korkeampi kipukynnys, että ei huuda ja itke suoraa huutoa kun on kipeä, vaan " temppuili" . Eli siis nukkumisesta ei tullut mitään, ja kiiritteli kokoajan.
Kävin oksentamassakin, kun olo oli ihan kamala. Lapsi on nyt nukahtamaisillaan omassa sängyssä.
En uskalla soittaa ainakaan neuvolaan, kun ihan oikeasti mieleni ei tehnyt vain läppästä lasta vaan ihan kunnolla nyrkillä mojauttaa, että hiljenisi...
Mieheltä apua en saa (enkä pian enää haluakaan) ja äidilleni en halua tunnustaa, että en jaksa, kun siltäkään ei saa muuta, kuin paskaa niskaan.
No tältä erää tämä tilanne tuntui rauhoittuvan, mutta entä huomenna, ylihuomenna ensi viikolla...
Häpeän itseäni! :(
Ehkä kumminkin pitäisi yrittää neuvolassa puhua, mutta ei kertoa näistä tunteista. Kertoa, vaikka, että olen väsynyt. Mutta auttaako se mitään?
ap
Temppuileeko lapsi, vai valvottaa, vai onko itselläsi vaikea tilanne?