Voi luoja mua vituttaa yks hyväksikäyttävä sukulainen!!!!!

Ärsyttävintä tuossa just on, kun se on jatkuvaa eikä ole vastavuoroista. Mä oon itsekin ns. kiltti, sitä on opetellut kantapään kautta pitämään omat rajansa, mutta kyllä mä vieläkin menisin maailman ääriin perheeni ja lähisukulaisten vuoksi.

Sano suoraan , että autetaan jos te autatte

Eipä tuohon juuri muu auta kuin asiallinen keskustelu heidän kanssaan taikka sitten alat itse keksiä tekosyitä miksi ei onnistu takan lämmittäminen yms. Ja jos vastaava saunatilanne tulee niin sanot ihan suoraan että ei onnistu nyt kun ollaan just menossa saunaan. ja piste. Kai nyt aikuisten ihmisten pitää ymmärtää ettei muiden elämä pyöri heidän menojen mukaan. Ja jos ei ymmärrä niin pitää opettaa. Periks antaminen vain ruokkii tuota käytöstä ja voihan olla ettei ne oikeesti tajua kuinka rasittavia ovat.

miksi on niin vaikeaa sanoa "nyt ei käy" "tänään ei onnistu" "tällä kertaa en pääse" - ja jos toinen jankkaa niin toistaa kieltäytymisen.

Miksi tehdä yksinkertaisista asioista vaikeita? Miksi olla kuin mikäkin kynnysmatto?

Mulla on eräs kaveri samanlainen. Heille pitäis mennä aina (ja mennäänkin) remonttiavuksi,kuljetusavuksi ja aina kun lapset leikkiin yhdessä niin meidän pitää mennä heille,he ei ikinä tule meille.. lähinnä syy on muka aina se kuinka kahden kanssa on NIIN paljon vaikeempaa lähteä (heillä siis 2 lasta,mulla yksi)



Jne... Ihan pieniä juttuja meillä,ei niin paljoa kuin sulla,mut ärsyttämään on pidemmän päälle alkanut.



Itse hyväsydämisenä ja naivina olen hoitanut heidän sairaita lapsiaan, lahjoittanut vauvalle tavaraa ja antanut tälle naisellekkin kirjoja yms kun aiva valittaa rahapulaa jjne

Tosiasia on et me ollaan rehellisesti köyhempiä mutta...



Noh,ei toi mua niin enää stressaa kun aloin ottamaan etäisyyttä tähän naiseen,kun tajusin ettei hän edes ymmärrä miten käyttääntyy. Hän on niin itsekeskeinen että luulee maailman todellakin pyörivän hänen ympärillään.



Lapset voi edelleen leikkiä yhdessä,mutta siihen se jääkin.

Siinäpä se just onki, että ku ite tekee kaiken mitä vaan kohtuuden rajoissa voi toisen eteen tehdä ja ilman mitään "palkkaa" siitä niin harvoin näiltä ees kiitosta saa. Ite en ois tänään suostunu siihen, että oisin menny lämmittää sitä takkaa, mutta sen takiapa ne ei multa kysynykään vaan soittivat äitille.



Kyllä mä noiduin silleki, että et ois suostunu, mutta suostui periaatteessa ennen ku kerkes ajatella tätä saunassa käyntiä yms. Eikä sitten tietenkään enää ilkeä soittaa takas, että enpäs menekään.



Ja ei siinä tosiaan mitään, totta kai toisia autetaan, mutta pahinta on just se, että harvoin kuuluu ees sitä kiitosta tai mitään ei olla vastavuoroisesti valmiita tekemään.



Hitto mä kihisen raivosta varmaan vielä aamullaki!!!!!

Ihan totta, meidän vikahan tää on!! Eihän siitä pääse mihinkään. Ite harvoin enää suostunkaan mihinkään tai mietin ainaki kaks kertaa ennen ku suostun niiden pyyntöihin.



Mutta minkä helvetin takia ne ei oo valmiita tekemään ite ikinä mitään toisten eteen!!???



Ja tosiaan ihan lähisukua ollaan, että välirikkoa ei oikein viitti tehdä...



ap

ei aikanaan normaali-ihmisillä. Jos teille ei joskus käy niin ei käy, ei siitä voi suuttua. Ja jos suuttuu niin se on kohtuutonta - senkö takia sitten nöyristelisitte ettei vain kukaan suutu? Samaa mallia opetatte lapsille?

En mä sillä sanonukaan sitä välirikkoa, että kieltäytyminen sen tekis vaan viittasin lähinnä siihen, että en viitti soittaa niille ja antaa palaa ja haukkua ne niiden käytöksen vuoksi. Kaipa ne ei ite sitten älyä miten ärsyttäviä väliin ovat.



Lapsille opetetaan sama, että vähästäki annetaan, mutta opetan ne puolustamaan itteensä ja olemaan vähemmän kiltti mitä ite oon aina ollu. Nyt vasta aikuisemmalla iällä oppinu vetämään väliin vähän kotiinki päin.

että tää ei johdu vaan nyt tästä yksittäisestä tapauksesta vaan sitä, että tätä samaa on jatkunu jo vuosikausia. Ja ite ku jotain pyytää niin mitään ei olla valmiita tekemään. Kai se on jo pikku hiljaa uskottava ja iteki vaan kieltäydyttävä joka hiivatin ikisestä kyssäristä mitä ne esittää... Tai sitten annettava takas samalla mitalla.



Kumpaa kannatatte??

Pahin kiehuminen on jo onneks laskenu, mutta kuumaa on edelleen...

Mieheni sisko otti minut hampaisiinsa, olin nuori ja tyhmä silloin. Pyynnöillä ei ollut mitään rajaa. Ei niin älytöntä juttua, ettei sitä olisi iljennyt minulta pyytää.



Ei olla nykyään enää tekemisissä.

Ja yleensä on vielä niin että jos pyydetään apua niin koskaan ei sovi. Mutta syy ei ole se että eivät halua auttaa, vaan se että heille pitäis ilmoittaa avun tarpeesta jo viikkoja enne ja meillä avun tarve ilmenee yleensä vasta muutamaa päivää ennen.



usein siis on niin että me joustetaan jopa töistämme ja he eivät oikeastaan mistään, eivät vaan tajua että ei se töistä poissaolo meillekkään ihan iloa ole (ollaan yrittäjiä)

Meillä taas niin päin, että jos kysyn voitko ottaa lapsen sillon ja sillon vähäks aikaa niin vastaus on, että no kattoo ollaanko kotona... Argh. Eli pitäis olla kysymässä vasta muutamaa tuntia ennen, teepä sitten siinä mitään suunnitelmia. Ainakaan heidän varaan ei voi laskea mitään.



Kaipa ne vaan tuijottaa koko ajan omaan napaansa. Mitäpä sitä muista välittämään. Olen ilkeä ihminen ja toivon, että ovat kusessa kymmenen vuoden päästä asenteensa takia kun kukaan ei halua olla enää tekemissä niiden kanssa.



ap

just niitä asioita, että pitää osata sanoa ei! Ja jos ne ei siitä tykkää niin älä oikeesti stressaa siitä. se on niiden oma ongelma. Itsellä sama tilanne ja vieläpä oman veljen kanssa. Mitta tuli täyteen ja sanon ei kaikelle mitä pyytää.



Sitten ku ite on kasvatettu siihen, että vähästäänki annetaan ja ite koitetaan pärjätä omillaan niin tottahan sitä sitten autetaan.



Mut on kans kasvatettu samaan, mutta auttamisen ja hyväksikäytön ero pitää huomata..tsemppiä!

kun seuraavan kerran soittavat niin

a) et vastaa puhelimeen ja jos kysyvät sanot että oli äänettömän etkä huomannut tai olit ulkona ja kännykkä unohtui kotiin tai oli jo liian myöhä kun huomasit. Eka kerta on pahin mutta sitten helpottuu. Ajattelet puhelimen soidessa aikaa, kun ei ollut kännyköitä.

b) vastaat ja keksit tekosyyn et jaksa, et viitsi, pitää just mennä jonnekin tai olin just menossa saunaan tms.

c) vastaat ja sanot nätisti että et enää suostu hyväksikäytetäväksi. Voit tehdä vasta kun ovat itse tehneet sinulle jonkun palveluksen.



jokaisessa noissa pari ekaa kertaa on pahinta. Suosittelen että teet itsellesi listan milloin olet antanut apua ja milloin olet sitä saanut ja sitä listaa sitten tuojotat kun seuraavan kerran soittavat, niin et pode huonoa omaatuntoa.



Tsempppiä!