Äideille, joille lapsi on syntynyt sektiolla.
Mä haluaisin kuulla mietteitä sektiosta. Itse tapahtuma, kivut jälkeenpäin jne, jne.
Mä synnytin esikoisen alakautta. Terveydellisten seikkojen vuoksi en voi synnyttää muita lapsia alakautta, vaan sektio tulisi kyseeseen. Yritämme vauvaa, joten siksi asia mietityttää.. Olisin kiitollinen, jos joku voisi kertoa kokemuksiaan.
Kommentit (23)
Ja molemmat todella positiivisia kokemuksia! Varsinkin ensimmäinen, josta toivuin melkein heräämöstä päästyäni..No, ei nyt ihan , mutta todella helposti kuitenkin. Toinen oli hieman kivuliaampi (toipuminen siis), mutta ei sekään paha.
Vauvoja olen heti pystyyn noustua saanut kannettua, ekalla kerralla nousin ylös samana iltana, ilman mitään ongelmia. Tokalla kerralla yritin ylösnousua seuraavana yönä ja huippasi niin, että piti parilla tunnilla siirtää yritystä. (Myös oksentelu mahdollista tuossa ylösnousu vaihessa.)
Haavt ovat prantuneet hyvin, särkylääkkeillä kivut ok, viikossa melkeinpä pääsee irti kaikista särkylääkkeistä.
Ilkeintä sektiossa on puudutteen laitto ja leikkauksen jälkeen kohdun painelu, se on pahinta, mitä mulle ikinä tehty!
tsemppiä tulevaan raskauteen ja sektioon!
Vierailija:
Olin paljon paremmassa kunnossa kun huoneessa olleet alatiesynnyttäjät, jonka hekin huomasivat, ja herätin paljon kateutta. He eivät pystyneet nostamaan vauvojaan ja ihmettelivät kuinka minä pystyn.Kivut tosiaankin olivat aivan erilaisia kuin synnytyksen jälkeiset kivut. Minua ei itkettänyt, olin erittäin hyväntuulinen, särkylääkkeet auttoivat jne.
Alateitsesynnyttäneet itkivät, särkylääkkeet eivät tuntuneet auttavan, olivat katkeran oloisia, väsyneitä, eivätkä kyenneet hoitamaan lapsiaan itse, vaikka henkilökunta heitä siihen ahkerasti pakottikin.
Tämä on kuitenkin VAIN minun yksilöllinen kokemukseni. Varmasti on muitakin ja vieläpä aivan päinvastaisia.
Olisinko muutaman päivän syöny särkylääkkeitä sektion jälkeen, alatiesynnytyksen jälkeen söin niitä pari viikkoa kun oli paikat niin kipeä.