Jotenkin kamalaa katsella kuvia Madeleinesta, kun

ne kaikki ovat ajalta, jolloin kaikki oli hyvin. Iloinen, suloinen pieni lapsi, elämä edessä, kuten kenen tahansa lapsi. Ja missä hän on nyt, me katselemme vain hänen historiaansa. Millaiselta hän nyt näyttää.



Tai toinen lapsi Yeremi Vargas, katosi Cran Canarialla maaliskuussa, häntä ei enää etsitä, missä hän nyt on. Iloinen, ihana pieni poika. Silmät säteilevät iloa ja onnea. Vanhemmat saa elää tuskan ja epätietoisuuden kanssa elämänsä loppuun asti.



En vaan voi kestää ja käsittää tämän maailman pahuutta, että joku saasta voi katsoo oikeudekseen tuhota pienen viattoman lapsen elämän ja riistää hänet vanhemmiltaan ja kodistaan. Suurempaa pahuutta en tiedä. Jos se vaikka kohdistuisi aikuisiin ihmisiin, jotka ovat paljon jo pahaa tehneet, mutta kun se kohdistuu avuttomiin pieniin lapsiin, jotka eivät ole tehneet niin mitään pahaa kenellekkään.