***Haaveena Vauva*** mutta oma terveys estää, toistaiseksi..

Mä taidan olla jollain tavalla sun sielunsisar! Joskin mulla on yks lapsi 2,5 vuotias, ja odotan toista lasta rv 25+5!!

Mulla on vasemmassa nilkassa kolme kuoliopesäkettä, kirkastumaa ja ruston madaltuma, ja minäkin odotan leikkausta!! itseasiassa sainkin jo ajan, mutta se sitten jouduttiin perumaan, kun odotan tätä toista!! Tarkoituksena minullekin tehdä tekonivel, mutta ensin koitetaan kuolioiden poistamista muulla tavalla, jotta saataisiin lisäaikaa, ennekuin tehdään tuo tekonivel! Kivut on täälläkin helvetilliset, mutta kestän ilman kipulääkkeitä( olen tämän vaivan kanssa taistellut jo yli kymmenen vuotta, ja ilmeisestikin omaan korkean kipukynnyksen), ja kävelen useimmiten sauvan kanssa! Astua ei siis voi kokopainolla nilkan päälle, eikä se taivukaan normaalisti suoraan enää!! Liikuntaa ei juuri harrastaa voi,ainoastaan uimista ja pyöräilyä!! Kävely on siis todella vaivalloista!! Silti aloimme kuumeilla tätä toista, ja tulostaan hän ilmoittikin 7kk odottamisen jälkeen!! ja kun hän on syntynyt saan uuden leikkausajan! En tiedä miten sitten hoitaminen onnistuu, kun on kaksi lasta, ja jalalla ei saa ainakaan kahteen viikkoon yhtään varata... Uskon kuitenkin, että rakas mieheni, vanhempani, ja mieheni vanhemmat tulevat avuksi, kun se aika koittaa!! Minulla on nyt sairauspäivät ylittymässä, ja se tarkoittaisi sitä, että joutuisin kelan rahoille, mutta se lutviutuu kuitenkin niin, ettäaloitan varhennetun äitiysloman ja pidän muutenkin kertyneet ja vähn kertymättömiäki lomia! Niinpä en joudukaan kelan rahoille!! Olen perhepäivähoitajana tällähetkellä, ja siksi tuo varhennettu ei harmitä, koska minun ei tarvitse laittaa lapsiani hoitoon!!

Saanko udella mihin sinulle tehdään nuo tekonivelet ja miksi?? onko sinulla ennesteään lapsia? jne... Varmasti olet tehnyt oikean päätöksen vauvojen " tekemisen" suhteen! Ei tuo aika loppujen lopuksi kovin pitkä ole... ainahan se tuntuu siltä, kun kovasti jotakin asiaa haluaa ja toivoo, mutta olet vielä nuori, ja kerkeät noiden leikkausten jälkeen saamaan vielä monta vauvaa, ja sitten sinun on niitä hyvä hoitaa, kun olet itse terve!!



taisin sepustaa oikein sekavan tarinan, mutta on meitä muitakin täällä!!



toivon, että saat pian leikkausajan, ja pääset sinäkin oikein " virallisesti" kuumeilemaan vauvasta!!



nonuli

Niin, eli mulla on molemmat lonkat todettu tuossa viisi vuotta sitte rakennevikaisiksi, yritin toki mennä jo aikaisemmin lekuriin ja sanoin että kun särkee aika kovin. No mulle sanottiin että " kasvukipuja" ;) Se tässä tuottaakin onkelmaa kun kipu on lonkissa ja kävelee niin " väärin" (pitäis vissii käyttää keppejä, mutten halua, ihan itsetuntokysymys) että tulee alaselkä kipeeksi ja kun alan sitä " väistämään" kävellessä tulee keskiselkä kipeäki. no kipu lonkissa peilaa polviin ja säärissä on hermosärkyä.. Eli tuo vaikuttaa todella vahvasti mun selkään ja vaavin nostelu olisi todella hankalaa...

Mulla ei ole yhtään lasta ja siksi kai tuntuukin niin väärältä että jalat on niin vaikeet.. Siis kaikki pitää suunnitella et sitte vasta kun on leikattu aletaan rakentaa, sitte vasta kun on leikattu tehdään lapsia, sitte vasta kun on leikattu meen naimisiin. En haluu klinkkaa alttarille;)

No joo, kyllä tämä tästä ja olen itsekkin samaa mieltä että kaksi vuotta ei oo pitkä aika (jos nyt pääsis ekaan leikkausjonoon vaik 2kk sisällä, ja leikkausjonossahan saa maksimissaan olla 6kk ja ist leikkaus ja sit sairasloma n3kk ja sit seuraava jalka 6kk ja sairasloma 3kk päälle ni se on yhteensä 1vuosi 8 kk. tosin tossa voi olla ettei toisen jalan leikkausjonoon pääse ihan heti. MUTTA voidaan myös heti toisen leikkauksen jälkeen alkaa yrittää vaikka ei olis vielä kokonaan toipunut, siis sitte ku on särkylääkkeet jätetty pois..).



Kuulostaa iaka inholta tuo sinunkin vaiva, mistä tuollanen johtuu? Saanko kysyä ikää? Luulis että on vaikea kantaa lasta kun kävelee kepillä, mutta kai tääkin kuuluu sarakkeeseen

" äidinrakkaudella vaikka läpi harmaan kiven" ..

Itse koen asiat niin että voiin jopa " purkaa" turhautumistani ja särkemistä tiuskimalla lapsilleni siksi en myöskään halua heitä vielä elämääni. En toki ikinä tekisi aborttiakaan jos joku toisin päättäisi lasten suhteen;)



Kiva kuin kirjoitit, ja voimia sinulle!

Mulla oli nuorempana lasten reuma, joka on sittemmin todettu sammuneeksi, se vain pääsi tuhoamaan nilkkani!

Saa kysyä ikää, kohta pian siis 30! sanotaanko näin, että kepin kanssa en ole joutunut " normaalisti" kävelemään, mutta nyt kun on painoa tullut raskauden myötä jo 10 kiloa, se tekee paljon, samoten raskauden myötä nivelet löystyvät, ja se ei ole tehnyt yhtään hyvää nilkalle! Täytyy sanoa, että tuo " väärin" astuminen aiheuttaa minullekin polvikipua :-0 siksi tuo keppi kai olisi parempi vaihtoehto! Pahimpina päivinä siis käytän keppiä, kun käyn kaupassa jne, mutta en koskaan kotona, ja kyllä minä oman lapseni hyvin vielä hyvin kannan, joskin tuollaista helmikuussa kolme täyttävää, ei enää niin paljon tarvitse kantaakaan!! Ja Syliin voi tulla aina kun istutaan :-) Uskon, että pikkuvauvan hoito hoituu hyvin, koska silloin häviää kaikki raskauden tuomat " ongelmat" !! Ja ainahan minä klinkuttanut olen :-)



Toivottavasti sinun ei tarvitse kauaa odotella jonossa! kannattaa hoputtaa, ja soitella ja kysellä, ja toivoa pääsyä peruutuspaikoille!!

Kuulostat kyllä mukavan realistiselta, ja totuus on, että kyllä vauvan odotus ja hoito varmasti on sitten " terveenä" paljon mukavampaa ja antoisampaa!! Iloa ja onnea paljon sinulle!!



nonuli