" Erilainen" vl-äiti vastailee, jos haluatte jotain tiedustella

No mielestäni vl-usko on juuri sitä, ettei uskalla sotia seurakuntaa vastaan. Välillä tuntuu, että Jumala-suhde on toissijainen. Koen, että oma Jumala-suhteeni on kunnossa. Ja luotan, että Jeesus on ristillä sovittanut syntimme, eikä minun tarvitse kymmenen käskyn ja rakkauden kaksoiskäskyn lisäksi - ja tietysti sen lisäksi, että uskon Jeesuksen sovitustyöhön - uskoa mihinkään ylimääräisiin sääntöihin, jotka ovat ihmisten tulkintoja ja keksintöjä. Nämä säännöt eivät voi olla pelastumisen ja uskomisen ehtoja juuri sen vuoksi, että Jeesus sovitti syntimme ja osti meidät vapaaksi lain alta. Uskomisen ilo peittyy synnin pelon alle.



Aivan,- en minäkään usko, että voin loputtomiin näin jatkaa. erittäinkin kuluttavaa puuhaa... Olisi todella avartavaa keskustella näistä tosiaan jonkun aivan ulkopuolisen kanssa. Keskustelun tie vl-uskovien kanssa tuntuu kuljetun loppuun.



tiesittekö, että vl-uskovan mielestä usein uskon vastakohta on järki. Tätä meille aina syötetään. Omasta mielestäni uskon vastakohta on epäusko. Ja uskovakin saa epäillä ja silti uskoa. Järki on lahja Jumalalta ja sitä saa - ja on suorastaan velvollinen! - käyttämään myös vl-ihminen. Ja myös silloin, kun miettii oman uskonsa perusteita. Ihan omakohtaisesti.



Ap

ei ihminen pelastu teoilla ja sääntöjen noudattamisella, siitä fariseuksetkin olivat esimerkkejä. Jos ihmisen usko perustuu vain lain noudattamiseen, hänestä tulee kylmä, ylpeä ja rakkaudeton, koska hän katsoo olevansa parempi kuin muut.



Vain usko Jeesukseen Kristukseen pelastaa. Usko Jeesuksen Kristukseen muuttaa ihmisen sydämen ja taivuttaa sen Jumalan puoleen. Silloin ihminen haluaa totella Jumalan tahtoa omasta vapaasta halustaan, ei siksi, että joku niin sanoo.



Suurin osa ihmisten laatimista säännöistä ja perinnäistavoista tulee sitä paitsi ihmisistä itsestään ei Raamatusta.

jossa pidetään Jeesuksesta ja Raamatusta kiinni.



Mutta sinun uskosihan sinut pelastaa, ei se mihin seurakuntaan kuulut, vaikka varmaan voisit saada paremmin tukea jossakin muussa seurakunnassa. Varmaan tuossa vanhoilllislestadiolaisuudessa on hyvätkin puolensa, ainakin se suojelee ja yhdistää. On se ainakin paljon parempi kuin tämä maallistunut hälläväliä-kulttuuri, jota on täällä pääkaupunkiseudulla, joka rikkoo ihmisiä ja ajaa heidät kaikenlaisiin päihteiden ja huvitusten orjaksi.

Näin minäkin ajattelen. ei Jumala ole tarkoittanut, että uskomisen pitäisi olla ilotonta lain noudattamista. Uskon tulisi ehdottomasti olla iloinen asia - silloin, kun se on henkilökohtainen sydämentila. Vl:t tosin aina kieltävät. että olisi olemassa mitään sääntöjä. " Me emme halua vain tehdä niin." tai että " tämä on omantunnon asia." Aivan, mutta kuka sen asian on meihin iskostanut? Uskossa merkitsee ainoastaan henkilökohtainen suhde Jumalaan - ei se, millaiset välit on esim. toisiin vl:iin ja mitä he ajattelevat uskoni tilasta. Mielestäni omatunto on koulutettavissa. ja jos 30 vuottakin kulkee vl:n mukana, kyllä se omatunto aika perusteellisesti kouliintuu vl-taajuudelle. :)



Ap

Haluan toistamiseen korostaa, että vl-uskossa ja yhteisöön kuulumisessa on varmasti saman verran hyviäkin puolia! olen äärettömän onnellinen, että sain kasvaa sikäli turvallisessa kodissa, jossa ei käytetty alkoholia, aina oli ystäviä, vanhemmat pysyivät yhdessä ja tänäkin päivänä sisaruksista on paljon iloa, seuraa ja tukea. Ja kaikista päiväkerhoista, pyhäkoulusta, raamattuluokasta, nuorten illoista jne. on jäänyt lähes poikkeuksetta lämpimiä muistoja, jotka kantavat pitkälle elämässä. Ja lämmöllä muistelen monia vl-ihmisiä. Todella sain elää suojatun ja turvatun lapsuuden. Toisinaan huomaan kärsineeni siitä, ettei vanhemmillani ollut niin paljon aikaa ja syliä meille lapsille, äiti oli väsynyt jne. , mutta kaikesta on selvitty ja minusta on kasvanut ihan yhteiskuntakelpoinen ja tervepohjainen ihminen. ja kyllä koin aina olevani rakastettu ja toivottu lapsi.



Ap

Myös lestaperheissä löytyy mm. perheväkivaltaa, henkistä ja ruumiillista väkivaltaa. Myös mielenterveysongelmia, hyväksikäyttöä löytyy. Mitä vain kuvitella saattaa. Se ettei alkoholia käytetä ei takaa ongelmatonta ja hyvää elämää, vaikka eläisikin lestaelämää. Se voi olla todella ahdistavaa ihmiselle, joka haluaisi itse elää ilman teidän sääntöjä ja uskomuksia. Kyllä Jumalaan voi uskoa monellakin tavalla, eikä kaikki muut ihmiset maanpäällä joudu kuollessaan helvetin tuleen, jotka eivät ole lestadiolaisia. Tämä asia kummastuttaa minua henkilökohtaisesti suunnattoman paljon. Ei lestadiolaisuus tee ihmisestä yhtään toista parempaa. Maailma on täynnä uskontoja, annettaisiin kaikille mahdollisuus elää ja toimia niinkuin kukin omalla kohdallaan parhaaksi näkee. Eikä päivitellä jos joku ei haluakkaan mahtua vl-muottiin. Olisitte onnellisia myös niiden ihmisten puolesta. Kun tuntuu, ettette osaa/pysty/halua ajatella omaa itseänne/omista uskonasioistanne pidemmälle kun ajatellaan muulla tavalla uskovia.



Jos esim ihminen ei halua elää vl:na eikä sellaista elämää ja löytää vaikka ei lesta-puolison. Niin mitä sitten? Miksi sitä täytyy hävetä ja päivitellä ja pahimmassa tapauksessa katkaista kaikki välit? Olisitte onnellisia, että toinen on löytänyt ihmisen, jonka kanssa on oikeasti hyvä olla ja voi olla " omana itsenänsä" . Mitä se miksikään muuttaa? Kaikki kuollaan samanlaisina ja Jumala antaa anteeksi kaikille ketkä anteeksiantoa pyytää. Mutta saahan sitä kuvitella, että lestana kuuluu siihen valioporukkaan, joka selviää kuolemasta Jumalan valtakuntaan... ?

Luepas koko ketju läpi! Juuri samoja asioita olen viesteissäni kirjoittanut. Ja minulla nimenomaan on ei-vl-puoliso



terv. 30 eli Ap

Ok, luin niin nopesti viestejä ja sitten sormet naputtelivat näppistä hitaammin kun ajatus rullasi. Sorry jos vedin aiheen " vierestä" ! :)



Ajatukseni vain, että pahoja asioita mahtuu jokaiseen elämään, sitä maailmassa löytyy paljon, eikä kukaan siltä säästy (näkee, kuulee, itse kokee jne.).



Olaisiin suvaitsevaisia, eikä niin lokeroiduttaisi.

Vl:ssa on ihan keskimääräinen otanta kaikkea sitä, mitä nyt yhteiskunnassa ja ihmisissä yleensäkin on : perheväkivaltaa kaikissa muodoissaan, lasten pahoinpitelyä, homoja, jopa avioeroja, pettämistä, lainrikkomista/kiertämistä jne. Ei usko sinänsä säästä miltään, mikä kuuluu ihmisyyteen. Sitäkin kritisoin, että foorumi tällaisista asioista keskusteluun, puuttuu.



Ap

vanhoillisuuslestadiolaisuus tai mikään muukaan uskontosuuntaus ei itsessään pelasta, jos ihmisellä ei ole uskoa Jeesukseen. Vain usko Jeesuksen Kristukseen on se mikä ratkaisee.



Minusta on turha osoitella vanhoillislestadiolaisuuden huonoja puolia, syntiä kun on kaikkialla, mutta jumalattomissa, uskosta osattomissa ihmisissä löytyy syntiä ja pahuutta niin paljon suuremmassa määrin.



Siellä missä Jumalan tahdosta ja Raamatusta on luovuttu, siellä laittomuuden ihminen ja tämän myötä äärimmäinen pahuus pääsee valtaan, kuten on niin monta kertaa historian aikana nähty. Siellä missä ihmisen arvoa Jumalan kuvana, arvokkaana ja tärkeänä Jumalan luomana olentona ei tunnusteta, siellä ihmisarvolla ei ole enää mitään väliä. Kaikkinainen pahuus, laittomuus ja synti sikiää ja rehottaa.



Minä olen oikein iloinen siitä, että Suomessa on vanhoillislestadiolaisia, vaikka en uskokaan siihen heidän käsitykseen, että vain he yksin pelastuvat. Vain se, uskotko Jeesukseen syntiesi sovittajana ja ihmiskunnan Vapahtajana on ainoa millä on merkitystä.

Mutta se minun onkin niin vaikea hyväksyä ja käsittää, että vaikka uskon, mutta en kykene hyväksymään kaikkia perinnäissääntöjä, jotka nousevat lähes poikkeuksetta ihmisten asettamista omista säännöistä, en voi kulkea vl:n nimellä, vaan minua pidetään epäuskoisena ja sitämyötä tuomitaan ikuiseen kadotukseen kuolemani jälkeen. Haluaisin kuulua joukkoon, jos näine ajatuksineni ja tällä uskolla minut siihen hyväksyttäisiin.



Ihminen, joka ei ole itse elänyt koko elämäänsä siinä uskossa ja herännyt miettimään kaiken mielekkyyttä (siis kaiken muun kuin sen itse perusasian eli uskon), ei voi tietää, miten ahdistavalta kaikki voi tuntua.



Samaa mieltä minäkin olen, että vanhoillislestadiolaisuus on tuhannesti parempi kuin kaikkinainen jumalattomuus, jossa ihmiselämällä ei ole enää mitään arvoa ja aivan kaikki on sallittua ja syntikäsitettä ei ole olemassakaan.



Ap