***PIKKU-ENSKAT loppuviikkoon to-su***

[color=green]Olen taustaillut joitain päiviä, kun ei kirjoittamaan ole ehtinyt... Mutta nyt oli pakko myös tulla antamaan SERELLE iso ja lohduttava virtuaaliahali...*halaus*



Kyllä tuli itellekin itku, kun tuli niin paha olo puolestasi. Täällä nimittäin myös kokemusta pettämisestä entisessä suhteessa - itse jaksoin katsella sitä menoa 6 vuotta, ennen kuin tajusin onnen löytyvän ihan muualta... Ja helppoahan se silloin oli, ei lasta, ei sormuksia, ei asuntolainoja! Mutta nyt me kaikki enska-äidit (tietty muutkin äidit) ollaan siinä tilanteessa, että näillä asioilla alkaa olla jo merkitys suuremmassakin mittakaavassa... Enää ei olekaan niin yksiselitteistä heittää miestä pellolle saman tien, vaan asioita on pohdittava pitkään ja hartaasti, lapsen takia. Valitettavan usein pettäminen (ja Kesiksenkin mainitsema väkivaltaisuus) ovat asioita, joita ei pysty olan kohautuksella mielestään pois sulkemaan - eikä pidä! Valitettavan usein kun nämä ovat asioita, jotka tuppaavat tapahtumaan uudestaan... :(



Voi että! Tulee ihan sellainen olo, että tekisi mieli heti huomenna lähteä ajamaan luoksesi kylään lohduttamaan! (En kyllä yhtään muista, kuinka pitkällä asutte...) Tunne, minkä nyt joudut kokemaan, on varmasti kamalin mitä parisuhteessa ikinä kokea voi... Että suututtaa!!!!!! Miksi miksi miksi??????



Voimia kovasti..!!! Ensitöiksesi otat tarvittavan pitkän hetken ja välimatkaa (oli se sitten päivä/viikko/mitä tahansa), että mieli hieman rauhoittuu (oi, miten muistuukaan tuo kamala tunne nyt elävästi mieleen........), ja sen jälkeen istutte rauhassa alas puhumaan. Selitykset eivät paljon auta, mutta miehesi on vähintäänkin sen sinulle velkaa. Koittakaa selvittää asiat pohjamutia myöden - niin, että myöhemmin ei asiat jää kaivelemaan, olipa suhteenne tulevaisuus mikä tahansa.



Jaksamista ja haleja...!!!



Itkusilmäinen Pi-Ki...

[color=#8B008B]Oona ei malttanut millään alkaa nukkumaan. Just äsken vasta uuvahti rinnalle ja on pitänyt jo pari kertaa käydä laittamassa tutti suuhun. Voih! Toivottavasti ei nyt olisi kipeä.. Melkein kaikki on nyt pakattu. Ihan hirveästi tavaraa, eipähän ainakaan neidiltä lopu puhtaat rätit + vaatteet jne. Koko leluarsenaalikin on suurin piirtein mukana. Hih! Puuhiksenkin änkesin matkalaukkuun. :) Oona laitetaan varmaankin pyjamassa turvakaukaloon aamulla kun reissataan kentälle, jos sitten tuttipullosta syöttäisin neidin ennen kuin mennään turvatarkastukseen. Koneessa koitetaan selvitä sitten tisulla. Huih. Vähän jännittää, mutta eiköhän se siitä. Onneksi meitä on 4 aikuista niin menee varmasti helposti. Täytyy toivoa että Oona nukkuisi koneessa vähän eikä ainakaan niistä korvista olisi vaivaa. Mukaan on otettu panadolia, jekovitit, rela-tippoja, keittosuolatippoja.. Eiköhän niillä pärjää.



Kova huoli jää mieleen SEREN puolesta.. Pitäkäähän PikkuEnskat Serestä huoli näin virtuaalisesti meidänkin puolesta. Mulle tulee nyt sit viikon mittainen palstailutauko ¿ saa nähdä miten vieroitusoireiden kanssa pärjää. ;) Voikaa hyvin ja huiskutukset kaikille.



Palstaterroristi vaikenee.. :)



Mammis & Oona [/color] [color=red]♥[/size][/color]

Serelle paljon halauksia täältäkin!! Tulin pienen tauon jälkeen lukemaan teidän juttuja ja kyynel tipahti silmäkulmasta kun luin Sere sun kuulumiset :( Kamalaa, ikävää, surullista. Toivoin että saat apua jostakin, niinkuin makkara sanoikin, että koita saada apua ulkopuoliselta taholta. Älä jää yksin murheesi kanssa Sere kulta!!



En osaa nyt muuta kirjoittaa. Mammikselle toivotan hyvää matkaa ja toivotaan että Oona ei kipeydy.



Leenis & Roope

Meillä netti tökkii ja pahasti, siksi enole täällä käynyt...ja nytkin vain nopsaa...

Luin juttuja ja SERE: En löydä sanoja millä sua osaisin piristää...Mimosan hymyt ja muut varmasti piristää sua eniten juuri nyt.

Olen myös hengessä mukana kirjaimellisesti hengessä mukana ;)

VOIMIA!!!





MAMMIS hauskaa lomaa!!!!! Oonalle terveys moikkarit :)





Lycka palaa taas...

[color=crimson]Täällä kanssa itku tuli silmään sun puolesta. Tiedän miltä tuntuu kun yhtäkkiä vedetään matto alta ja usko kaikkeen mihin on luottanut...



T: Toista kertaa naimisissa oleva Hermione

jaksamista ja voimia myös täältä suunnalta!

toi on kyllä niin hirveetä!



nykyinen mieheni petti mua alku aikoina, oltiin hetki erossa, mutta jotenkin ne tiet sitten taas kohtas...päätöstä en ole katunut, että yhdessä taas ollaan ja anteeksikin olen pystynyt antamaan, vaikka pitkän ajan se vei ja paljon pidemmän ajan vei, että pystyi toiseen taas täysin luottamaan, siinä miehellä oli kova työ saada luottamus takaisin, nyt kun tapahtuneesta on kulunut seitsemän-kahdeksan vuotta niin juttu tuntuu vaan kipeänä pistoksenä rinnassa kun muistelee...mutta tätä meidän juttua ei oikein voi teidän tilaanteeseen verrata.. meillä se tapahtui reilun vuoden seurustelun jälkeen ja teillä nyt kun lapsikin on tässä kaikessa sotkussa mukana..



en voi muuta sanoa, kun kuuntele sydäntäsi,päätät sitten mitä hyvänsä niin toipumiseen ja anteeksi antamiseen menee aikaa, eikä tapahtunutta luultavasti ikinä tule unohtamaan, on se sen verran suuri isku sydämeen!

voimia ja itke tuskaasi ja puhu jollekin, se helpottaa, mun puolesta voit ainakin tänne kirjoittaa kaikki tuntosi vaikka tuhanteen kertaan, mua se ainakin helpotti, kun sai asioita jankata edes jollain, ei tarvinnut pitää ajatuksia oman päänsä sisällä...

KOITA JAKSAA, toisaalta onneksi teillä on mimosa, joka nyt jakaa päivänpaistetta elämääsi, kun sitä ei muuten tällä hetkellä kovasti olisi..HALAUKSIA!

Pikaisia kuulumisia ennen vara-vaarille kyläilemään lähtöä. Neuvolassa siis on käyty ja painoa on jo 7210g ja pituutta 63cm. Ei mikään yllätys että meidän aamu-uninen herra ei suostunut tekeen neuvolassa mitään. Oltiin siis 9.30 siellä. ja normaalisti niihin aikoihin noustaan ylös..

Eilen uinnissa päästiin sukeltamaan ihan oikeasti. :)



Nyt mennään..

Syksyista vk.loppua kaikille

Piti tulla toivottelemaan kovasti pitkää pinnaa ja malttia keskelle parisuhdekriisiä! En tiedä kumpi sun mieheen tepsii paremmin, kyyneleet vai huutaminen, mutta varmasti saat hänet ymmärtämään tekonsa mittakaavan. Sitten teidän onkin vain mietittävä, miten tästä eteenpäin... Oletko itse valmis yksinhuoltajaäidiksi, vai yritätkö mielummin päästä tapahtuneen yli ja jatkaa suhdetta? (Jos miehesi tapaama nainen oli joku tuntematon, hänellä ei varmaan ole aikomuksia jatkaa sitä suhdetta.)



Nyt tarvitset vaan paljon omaa aikaa, ja läheisiä ihmisiä tueksesi. Voivatko vanhempasi vaikka hoitaa Mimosaa, tai voitteko tytön kanssa asua heidän luonaan hetken?



Ja kiinnostais myös kuulla, miten miehesi perusteli tuota tapahtunutta. Vai suostuuko hän yleensä edes puhumaan aiheesta?



Jaksamista kamalasti!



Kandi



p.s. henk. koht. suosittelen tavaroiden heittelyä seinään tehokeinona - helpottaa oloa kummasti! :) (paitsi ei ehkä vauvan ollessa läsnä)

Voin vain lukea tätä ketjua ja itkeä ihan hillittömästi... Miten te voittekin olla niin ihania. Pystyn sanomaan vain KIITOS, täydestä sydämestäni.....



Ei tätä tuskaa voi käsittää. Musta tuntuu että lakkaan hengittämästä millä hetkellä hyvänsä. Ensi viikolla, kun jaksan, alan selvittämään mistä saan apua, siis psykiatria tms.



En tiedä vielä mitä pitäisi tehdä. En yhtään. Miksi multa vietiin kaikki: mun perhe, koti, tulevaisuus, nykyisyys, haaveet, unelmat. MILLÄ OIKEUDELLA SE TEKI TÄMÄN MULLE????????



MUtta hei rakkaat, jatkakaa nyt toki muitakin juttuja :) Ei tämän tarvii olla mikään maailmanlopun-ketju.. Se on kyllä varmaa että pistän tämän ketjun talteen loppuiäkseni. Mää haluaisin halata teitä jokaista henkilökohtaisesti, oikein kunnolla.



Mutta nyt jo muitakin Enska-juttuja kehiin. Aloitan vaikka itse: Mimosa voi onneksi hyvin, kaurapuuro maistuu ja flunssakin alkaa hellittämään. Onneksi se on niin pieni ettei se ymmärrä tästä mitään....



TUlen takasin kunhan jaksan



S

olen silloin tällöin lueskellut pinoja mutta en ole jaksanut kirjoitella, meillä on painiskeltu sohvin allergiaepäilyjen ja minun synnytyksen jälkeisen masennuksen kourissa...joten ei ole paljon ollu iloisia uutisia. itse olen vakaasti sitä mieltä että on kolme asiaa joita en siedä; viina, väkivalta ja vieraat naiset. yksikin näistä edes kerran ja se on suhteen loppu, oli tilanne mikä hyvänsä. mutta se on vain minun mielipide.



toivotan sinulle SERE paljon jaksamista ja kykyä vaikka huutaa tuskasi ulos, älä jätä sitä sisälle patoutumaan. toivottavasti löydät oikean ratkaisun jatkoon.



sara&sohvi 5kk

just täällä kirjotin siitä meidän kriisistä ja että on ne pelisäännöt nyt sovittu jne niin eiköhän tuo kusipää eilen lähtenyt yhtäkkiä ryyppäämään vaikka olin ostanu tortilla-ainekset ym illaksi.

Laitoinpa pari pahaa viestiä sille sit perään eikä oo näkyny jätkää...

Minkähän sille nyt tekis..

Onpas tosi kurjaa, että on ongelmia miesten kanssa...on ne niin ajattelemattomia välillä, että ihan hirvittää...ei ole mukavaa varsnkaan nyt, kun on pieni vauva. Jaksuja RIIKALLE!!



Tosta pettämisestä sen verran, että minä olen takavuosina ongelmien vuoksi päätynyt toiseen suhteeseen, eronnutkin miehestäni siinä huumassa. Sen jälkeen olemme palanneet yhteen ja menneet naimisiin ja nyt on tämä suloinen tyttö. Aika on parantunut vanhat haavat ja mieheni luottaa minuun täysin, minä myös häneen. En usko, että kumpikaan meistä lankeaisi nyt kaidalta polulta pois, enkä missään nimessä kannata vapaata suhdetta - mutta pitää muistaa, että rakkaus on pitkämielinen, uskoisin voivani antaa anteeksi pahojakin asioita...mutta väkivaltaa en minäkään hyväksy!!



MAMMIS on reissussa, toivottavasti on nastaa. Joko pian kaikki siirtyy tonne isoihin??



Meillä vaihteeksi mukavaa eloa, tyttö nukkui koko yön putkeen ja meni vielä kiltisti ekoille päikkäreille. Tänään saa jälkkäriksi eka kerra hedelmäsosetta! Aattelin muutenkin nyt siirtyä tarjoamaan kasvissosetta 2 kertaa päivässä, kun meillä nuo ruhtinaalliset 4 lajia nyt repertuaarissa:=) Toivottavasti aurinko alkaa paistamaan iltapäivällä, on mukavampi lähteä ulos!



Leppoisaa sunnuntaita!



-mooli ja tyttö 4,5 kk



p.s. tulkaahan nyt skrivailemaan kuulumia!

Hei kaikille! Meillä sairastetaan, joten ei ole ollut aikaa/voimia tulla kirjoittelemaan. Voimia toivotan Riikalle ja Serelle miestenne kanssa. Toivottavasti asiat selviävät. Lämpimiä ajatuksia lähettelen...



Mammis päässyt reissuun. Toivottavasti Oona tyttönen hyvin pärjää vaikka nuhaisena joutui reissuun lähtemään.



Mooli, kiva kuulla että teillä noin hyvin nukuttu! Mitäs makeaa herkkua tyttönen sai maistaa?



Meillä tosiaan tyttönen oli to ja pe iltoina tosi itkuinen. Nukahti kyllä mutta tunnin välein alkuyöstä sai käydä rauhoittelmeassa. Perjantai-iltana alkoi sitten hänellä hengitys rohisemaan. Eilen aamusta olikin tukkoinen ja vaisun oloinen. Illalla nousi lämpöäkin ja huutamista taas ennen nukahtamista. Tänään aamulla ei onneksi lämpöä ollut mutta tukkoinen on pikkuinen edelleen. Mulla selkä on kipeä ja oleminen ajoittain äärimmäisen kivuliasta. =(



Eilen oli miehen ja mun sisarukset käymässä sekä anoppi. Hupaisaa kun tulivat mieheni synttäreiden johdosta ja kaikilla oli paketteja myös tytölle. Tainneet mennä sekaisin pikkuisesta! ;)



Tänään olisi seurakunnan järjestämä vauva-kirkko illalla. Taitaa jäädä väliin kun tyttö vielä nuhainen.



Ai niin, meilläkin on maisteltu myös makeaa sosetta. Päärynä ja bataatti siis tytön ruokalistalla tällä hetkellä. Hauskoja puistatuksia ja ilmeitä tulee kun lusikka suuhun menee. =)



Nyt seurustelemaan neidin kanssa. Näyttäisi olevan vähän pirteämpi olo hänellä tänään.



t. iida-linnea ja tyttönen 4 kk

Poika on unilla. Ollut jo aika pitkään. Ei suostunut nukkumaan kuin puoli tuntia normipäikkäriaikaan joten nyt kiskoo sitten vajetta kii... hyvä niin, empä valita =)



Sere, mahtavaa että jaksat kuitenkin huolehtia Mimosasta ja kuulostaa siltä että sussa piilee valtavia voimia - osaat ottaa päivän kerrallaan vaikka tilanne onkin todella surullinen ja ahdistava. Me tuetaan sua todellakin täällä virtuaalisesti ja toivotaan että kerrot meille painavat asiat pois omilta harteiltasi. Jaksamista!!!



Riikka, voi ei miestäsi! Toivotaan että potee edes jonkun verran huonoa omaatuntoa siitä että lähti viihteelle. Tiedän tunteen ja välillä on tuntunut, että itsestä on tullut nipottava pirttihirmu kun nalkutan miehelle ulosmenemisistä. Nyt se on alkanut vähän hiffaamaan ja tajuaa neuvotella ennen kuin lupaa kenellekkään mitään mihinkään lähtemisestä ennen kuin jutellut mun kanssa! =) Viesti on siis jossakin määrin mennyt perille. Miehille on vain jotenkin niin paljon helpompaa ottaa ja lähteä. Tosta noin vain. Naisella se äititys tuntuu niin paljon painavampana vaakakupissa että lähtemistä pitää suunnitella tosi ajoissa ja huolella ja sittenkin voi olla huono omatunto kun on jättänyt lapsensa kotiin.... huoh.... niin raskasta ja rakasta yhtäaikaa välillä tämä äidin rooli on! :)



Iida-Linnean tyttönenkin on siellä maistellut eri makuja =) Ne ilmeet uuden maun tullessa matkaan on ihan taltioimisen arvoisia!



Mooli - kertaappa vielä, mitäs kaikkea se teitin maku-repertuaari nyt käsittääkään? =) Varmaan pe-po, mutta mitä muuta? Mä mietin että pitäisi meidänkin laajentaa bataatista ja pe-po:sta, mutta on vähän seinä vastassa! Tai siis, onkohan ok ottaa esim. lanttu, juuriselleri, palsternakka, tms. mukaan noin pienen ruokavalioon...?



Roope on pelleillyt ja meuhannut koko vkl:n isänsä kanssa. Ihana seurata niitä kun Roope silminnähden nauttii isältänsä saamastaan huomiosta. Se on hörötellyt ääneen ihan koko ajan ja on yrittänyt matkia kaikkia hassuja ilmeitä mitä isä tekee. Tosi hassun näköistä touhua!



Pitää mennä laittaa perunat kiehumaan. Tein eilen paahtopaistia ja valkkarissa haudutettuja palsternakkoja. Paahtista jäi tietenkin yli kun oli niin iso köntti lihaa joten lopuista lihoista tehdään tänään sit ruokaa ja siihen lisukkeet. Ruuanlaittoon siis käy tie...



Leenis & Roope pari pv vajaa 5 kk

Voih, I-L:lle ja pikkuiselle jaksuja - toivottavasti olo tosiaan on helpottamaan päin! Juuh, meilläkin tuo päärynä eka makea maku! Sanovat, että se on niitä lempeimpiä vatsalle.



LEENIS, mukavaa, ett Roopella ollut nastaa isänsä kanssa! Ja kun puuhastelevat, saat hieman hengähtää...meillä mies saa leikittää, kun on kotona, mä hoitelen sitten näitä " perushoitojuttuja" !

Meillä on tosiaan maisteltu ja sopivia olleet peruna, porkkana, maissi ja kesäkurpitsa. Kukkakaali ei sopinut (en kyllä oikeasti ajatellutkaan, että meidän herkkävatsaiselle sopisi...), joten skippaan tässä vaiheessa myös parsakaalin. Ja päärynä nyt sitten ekana makeana, jota tyttö saa jälkkäriksi pari lusikkaa lounaalla nyt viikon, jos ei ennen osoittaudu epäsopivaksi. Ja tosiaan, en tiedä juureksista, mutta mä ajattelin kokeilla seuraavaksi (viikon päästä siis) palsternakkaa, koska itsekin syödään sitä paljon ja sehän on tosi maukas!! Ja mieto, että uskoisin sopivan. ja sitten kun siirtyy lihoja maistelemaan, sitä on ainakin muutamissa valmiissa soseissa, jos niitä tykkää käyttää. Sun paahtis ja palsternakat kuulostaa nameilta!!



Saako Roope velliä? Ja paljon annat nyt soseita, entä paljon menee maitoa? Mä en ole vellilinjalle lähtenyt, ainakaan vielä. Tänään söi yht. 3/4 purkin kasvissosetta (olis mennyt enemmänkin) kahdella eri aterialla ja sit sen pari lusikkaa päärynää (siis suuhun asti päätynyttä lusikallista). Sen lisäksi korviketta n. 750 ml + olemattomat (?) rintamaidot päälle (max 150 ml, kai).



Tämmöttii tänne. Mukavaa sunnuntai-iltaa!



-m

saako udella, miten muuten maustoit niitä nakkoja?

mä olen tähän mennessä yleisimmin tehnyt uunissa hunaja-chilli-nakkoja ja olen ajatellut, että olisi mukava tuota mainiota juuresta jotenkin varioida!



-m taas

tulin tsemppaamaan! Kurjia uutisia sulla :( Toivottavasti sulla on joku ihminen, jonka puoleen voit kääntyä, ettei tarvitse yksin miettiä asioita. Olen pahoillani.



Han