ooO HELMET LOPPUVIIKKOON Ooo

Pitää taas yrittää kirjoitella kuulumisia kun lapset leikkii yhdessä legoilla, vielä ei ole tappelun ääniä kuulunut.



Mun pitää edelleenkin käydä öisin vähintään kaksi kertaa wc:ssä. Ja olen huomannut myös että näen paljon enemmän unia kuin ennen raskautta. Tai ehkä ne unet vaan jää jotenkin paremmin mieleen. Mites muut?



Mun vatsa alkaa muistuttaa tynnyriä. Omasta mielestä on tosi selkeä tyttömaha. Makeaa ja suolaista tekee kyllä mieli vuoronperään. Malttaakohan sitä olla katsomatta liian tarkkaan rakenneultrassa.



Kyselin pomolta että voisinko pitää kertyneet kesälomat ennen äitiyslomaa ja laskeskelin että jäisin juuri ennen joulua kotiin. Se olis kyllä mukavaa.

Jokin aika sitten saavuttiin kotiin, lähdettiin eilen pk-seudulle ja tänään illalla palattiin. Sukuloitiin ja shoppailtiin, itsellekin jäi käteen kaksi uutta äitiyspaitaa! Yritin etsimällä etsiä äitiyshametta mutta ei löytynyt mistään..



Maha on täälläkin jo aika suuri, töissä ei sitä oikein pysty peittämään millään... En silti aio kertoa vielä, miettikööt..



Vessassa ei ole tarvinnut kauheasti öisin hypätä. Muistaakseni esikoisesta piti käydä paljon useammin..





Mrs.Marple rv 16+3

Itse odottelen täällä että kello menis viel vähän eteenpäin jotta vois lähtee töihin. Rasittavia nää iltavuorot, aamu menee vaan kelloa kytätessä.. =/ mut ihan hyvillä mielin meen töihin, toinen vaihtoehtoi ois ollut että ois pitänyt perunapellolle mennä taas rehkimään.. =] onhan se ihan kivaa (sukulaisten kans) mut viimeviikon oli jalat kipeet kun siellä viikko sit olin. =/ ja tällä pellolla ois taatusti ollut hirvikärpäsiäkin enemmän! =]



En tiedä mahdoinko vastata pahasti tohon julietin kysymykseen kun se taas noiden juustoasioiden ja yleensä listeria yms. vaaroista kirjoitti, mut jotenkin tuntuu että toisilla " nousee päähän" ne kaikki vaarat, ja ihmiset ei sen jälkeen osaa enää asioista ajatella järjellä! =/



Mutta joo, jään odottelemaan että kello liikkuis..



Nyt muuten sikiön liikkeet on alkaneet voimistua, ja potkuja tuntuu päivälläkin.. =] sekä tietenkin illalla kun nukkumaan menee.. =]



jonttu rv 19+5

Pakko kirjottaa tänne ku pakko päästä purkaan mieltä askarruttavaa asiaa jonneki.... siis vauvan liikkeistä.



Mulla viikkoja JO 20+3 mutta liikkeet vielä kadoksis, tai ei nyt aivan, muutamanan päivänä olen tuntenut pientä liikehdintää, mutta nyt eilesestä asti ollu hiljasta. Kävin torstaina neuvolas ihan vaan kuuntelemas sydänäänet kun asia niin vaivas ja kuuluhan ne, ja tätikin sano et ihan normaalia et ei vielä liikkeet kunnolla tunnu, varsinki kun esikoisen kohdalla oli ihan sama juttu et tosi myöhään tuntu liikkeet ja koko odotusajan oli tosi rauhallinen asukki, mutta silti.......



Asia nyt koko ajan mieles ja pahimmat mahdolliset ajatukset kummittelee päässä. Olen nyt epätoivosesti yrittäny saada kaveriin liikettä syömällä makeeta ja vaikka mitä mutta ei mitään.....



Pakko varmaaan taas huomenna soittaa neuvolaan jos ei kohta ala jotai tuntuun!!!



Kristall 20+3

Miten tämä aika oikein rientää?

kun tuntuu, ettei millään ehdi tännekään kirjoittaa.?!? Apua tätä vauhtia se helmikuukin tulee ennen kun ehtii edes tajutakaan.



VAKUUTUKSISTA: Me käytiin juuri viime viikolla pankin vakuutustädin juttusilla keskustelemassa yleensä noista meidän vakuutuksista ja samalla kyseltiin tuosta vauvavakuutuksestakin.

Ja IITULII kyseli että koska se pitää ottaa vähän vaihetelee yhtiöittäin mutta 3-2 kk

ennen laskettua aikaa, eli hyvissä ajoin kannattaa olla liikkeellä.



PÖHÖTTI joskus tuossa 20+ viikoilla on ilmeisesti hyvä aika jos haluaa tutkailla vauvan sukupuolta. Mä en ole vielä soitelllut noihin ultraaviin paikkoihin jote optimaalista ajankohtaa en osaa sanoa. Mutta noilla 20+ viikoilla on jo rakenteet kohtuullisen kehittyneet, mutta toisaalta vauva on vielä sen kokoinen että mahtuu hyvin vaihtamaaan asentoa kohdussa joten on mahdollista saada vauva sukupuolen näkemiseen otolliseen asentoon.



KUMMEISTA; Me ei vielä olla mietitty kummeja.



IITULI :mä kävin jo rv 18 rakenneultrassa kun np-ultran tehneen lääkärin suosituksesta kun istukka oli marginaalinen. Nyt onneksi kuuitenkin istukka oli noussut pois kohdunsuun läheisyydestä.



NIMESTÄ: Vielä ei oo mietitty oikeesti nimeäkään. Jos on poika saanee toiseksi nimekseen " perintönimen" joka on sama isällä ja jo edesmenneellä isoisällä sekä sattumalta myös enolla.



SIIRIKILLE kovasti voimia sinne työmaailmaan. Sinua on kohdeltu todella paskamaisesti. :(



OLSKU: Mehän olis kunnan rakenneultrassa kysytty vauvan sukupuolta, mutta vaavi piti jalat tehokkaasti ristissä joten sukupuolta ei ollut mahdollista nähdä.



SARANDIINALLE TSemppiä! toivottavasti päänäsärky helpottaa!



MAHAN KOOSTA: Mulla on kaiketi aika pieni maha, tai sitten hyvin peittävät työvaatteet. Koska kaikki joille oon töissä sanonut vauvasta, ovat näyttäneet lähinnä hämmästyneiltä. ;) Toisaalta mulla on jo valmiiksi tuota " pehmustetta" tuossa vatsan seudulla joten siitäkään ei varnnan oo ollut kovinkaan helppoa mitään päätellä.

Ja toisaalta mulla kasvoi tissit heti alussa kuppikoolla joten sekin on tähän asti peittänyt vatsan kasvua.



*TYTTÖTIIMI ja IITULI ovat pohtineet että voivatko kirjoittaa omalle kohdalle osuneista vaikeuksista, ettei lietsoisi pelkoa toisiin. Minä ainakin olen sitä mieltä etta tämä on juuri se vertaistuki johon saa ja pitää purkaa tunteitaan.

Mä uskon, että meistä kaikki ovat sen verran kypsiä, että osaavat jättää jutut lukematta jos tuntuu että se voi itseä ahdistaa.



SININEN KIRSIKKA; Onnea hyvistä ultrakuulumisista! Hienoa, että lapsivettä on normaalisti!



Onnea kaikille hyviä neuvola/ultrauutisia saaneille!



ON: Viikolla kävin neuvolassa kaikki ok. Tällä erää saatiin vauveli dopplerin alle kohtuullisella etsimisellä. Nyt oli jo vauvalla sen verta kokoa että neuvolan täti sai mahanpäältä kokeiltua missäpäin vauva on. Heti tosin tuli monoa doplerinanturia päin.

Ketoosia oli pissassa hiukan, nesteytystä siis täytyy tehostaa.

Hemoglobiini oli tullut jonkin verran alaspäin. Painoa ei ollut tullut kuin 200g edelliskertaan verrattuna, ja aika tarkkaan terkkari tenttasi, etten vaan oo millään dieetillä.



Iltaisin mua on alkanut vaivaamaan väsymys ja jo tuossa ysin jälkeen oon valmista kauraa nukkumaan.



mantelipulla ja ipana 20+2

Hui. Kylläpäs olette olleet taas aktiivisia. Yleensä mäkin käyn täällä vähän väliä, mutta nyt on jotenkin muutama päivä jäänyt väliin ja heti on monta sivua juttua.. =) No ei se mitään.. Nyt vaan kirjoittelemaan. :)



Elikkäs..



tyttötiimi: Kiva että neuvolakuulumiset on hyviä. Olen kuullut että jos vauvalla on kovin vahvat sydänäänet niin olis tyttö tulossa.. ;o) En sitten tiedä. Mullakin toi kohtu on navan korkeudella jo, kun sitä kyselit. Ihanaa kun teidän lapset otti asian noin hyvin. =)

Ja älä suotta murehdi sitä, että lietsoisit jotain jutuillasi. Mua ei ainakaan haittaa ja onhan se hyvä että johonkin voit noitakin asioita purkaa. Ja samaa mieltä olen siitä että tämä on mielestäni paikka jossa noita asioita pitää voida sanoa.



Sarandiina: Hyvä jos päänsäryt on pysyneet poissa! On ilmeisesti sitten sairasloma auttanut.. Kiva.



Lumi_Leopardi: Kiva kuulla mukavista neuvolakuulumisista!



Jogu: Samoin sulla hyviä neuvolakuulumisia, kiva juttu!



Nonna-80: Ihanaa, että Nallekarkki on itsestään alkanut ilmoittelemaan. Kiva myöskin se, että teidän neuvolatätinne on mukava ihminen ja että teidän kemiat sopivat. Itsekin toivoisin että näin olisi.. Miten meni vaellusreissu?



jonttu82: Joo, mä olen miettinyt ihan samaa liittyen tohon liian tarkkana olemiseen. Mä ainakin itse olen käyttänyt maalaisjärkeä liittyen siihen, mitä syön ja mitä en. Onhan se kuitenkin totta, ettei noita ruokia ole huvinvuoksi kielletty, vaan aina taustalla on joku peruste. Kuitenkin olen säästänyt itseni siltä, että asiasta stressaisin.



Luuk@: Kylläpäs on siskosi lapsi sitten kunnon taistelija. En osannut ajatellakaan että hän olisi ollut noin pieni syntyessään. Voi, toivon kovasti että kaikki päättyisi hyvin.



p02p06: Toivottavasti saatte miehen kanssa kinastelut sovittua ja mykkäkoulun loppumaan..



anna_liisa: Toivottavasti tuo näytteenotto nyt onnistuisi ja saisit tuloksenkin. Tuo on niin ikävää kun pitää odotella.



sininenkirsikka: Hienoa kuulla että lapsivettä on normaalisti. Oon miehelle aina sun tilannetta päivitellyt ja sekin käski mun onnitella sua näin hyvien kuulumisten johdosta. =) Ja ota nyt sitten rauhallisesti niinkuin lääkäri käski.



nemma: Kiva kuulla sinustakin. Ja parempi sekin että joka kolmannen ehdit lukea kuin ettet lukisi ollenkaan. =) Onneksi kaikki oli hyvin ultrassa, tuo kohdun asento vaikuttaa tosiaan sydänäänten kuuluvuuteen. Mutta hyvä kuitenkin että kaikki ok.



Mauii: Mä olen huomannut myöskin ton, että näen enemmän unia. Ja mies on sanonut ihan samaa, kun mä kuulemma häsellän koko ajan unissani jotain. Rauhallista unta ei siis ole viime aikoina näkynyt.



kristall: Uskon että kaikki on ihan hyvin vaikka et liikkeitä aina tuntisikaan. Ehkä teidän tulokas on vain rauhallinen persoona. =) Ja eiköhän ne liikkeet pikkuhiljaa ala kunnolla tuntumaan.



mantelipulla: Kiva että neuvolassa kaikki oli hyvin. =)



Sukupuolesta on ollut puhetta ja nyt olemme 100% päättäneet ettemme asiasta ota selvää. Aikaisemminkin kävin kirjoittamassa tänne, ettei haluta tietää, mutta nyt se on ainakin täysin varmaa. Eli tänne tieto tulee sitten vasta synnytyksessä. =)



En ole varma olenko jo aikaisemmin maininnut nimistä omat ajatukseni, mutta kerrotaan nekin nyt sitten kuitenkin. Eli nimet on tytölle ja pojalle mietittynä, mutta eihän sitä sitten tiedä sopiiko ne ollenkaan. =) Katsotaan sitten näyttääkö vauva sen nimiseltä kuin on suunniteltu. Pojalle on ollut nimi mielessä jo monta vuotta ja tytölle on nimi ollut vuoden verran. =)



Kummit on meillä jo mietittynä. Aiotaan pyytää minun veljeä, miehen siskoa ja sen lisäksi yhteistä ystävää. Eli meillä ei kummeiksi ole pariskuntaa tulossa.



Mahan koosta on ollut kanssa puhetta. Mulla on maha jo jonkun verran kasvanut, äitiyshousut on käytössä, mutta ei se juuri vielä näy.



Liikkeitä on viikon verran tuntunut todella paljon. Enää ei ole epäilystäkään siitä onko kyseessä liikkeet vai joku muu.. Jatkuvaa myllerrystä on niin päivisin kuin iltaisinkin. Mietinkin että jos tämä riehakkuus jatkuu pidemmällekin raskautta niin kiva juttu. On ainakin sitten menoa ja meininkiä. =)



Mutta ei mitään kummallista tänne päin. Rakenneultraa edelleenkin odotellessa. Haluaisin jo niin kovasti nähdä miltä siellä näyttää. =)



Suan

18+4

Laitan ton alkuviikon vielä mukaan, ko mulla ainakaan ei tallennu puoletkaan jutuista ja sit ko ne karkaa tuonne kauas, ni ei niitä sit enää löydäkää...

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11230938&p=2&tm…



Oma olo on hyvä!!! Esikko tuli eilen kotiin ja tänään sai sit piiiitkästä aikaa herätä sen kanssa yhdessä uuteen aamuun... Ainoa vaan, et kohta on lähdettävä ite iltavuoroon... :P



No mutta. Aurinkoista syyspäivää Helmet!



Luuk@ 17+5

Heippa ja iloiset neuvolakuulumiset;



heti kuului vauvan sydämensyke kun anturin vatsaan laski. 140-145. Pissa ja paino o.k. Kohtu oli jo noussut navan korkeudelle, miten teillä muilla on. Mulla on oikein kiva terkkari. Liikkeistä olen tosi huolissani ja pelännyt onko vatsassa enää elämään kun ei mitään tunnu. Vatsassa on rasvaa, josko vaimentaa....Nekin vähäiset töytäisyt mitä olen tuntenut ovat loppuneet. Kahden viikon päästä rakenneultra. Voiko down-lapsen sydänvikaa huomata raskauden aikana ilman kromosomitutkimusta? Näkyykä rakenneultrassa? Mulla on yhä kovat pelot, ehkä tästä ikärasismista.Onko mitään mahdollisuuksia saada vielä tervettä lasta, mietin. Onhan ne toki riskit tosi suuret. Haluaisin vihdoin nauttia tästä raskaudesta , nyt kun sen on kaikinpuolin hyväksynyt ja pikkuhiljaa suuresta shokista toipunut.



Illalla kerrotiin lapsille. Koulussa tai tarhassa käydessäni kun juttelen muiden vanhempien kanssa niin ne tuijottaa enemmän mua vatsaan mitä silmiin. Arvatkaa onko häiritsevää? Kukaan ei ole vielä rohjennut kysyä mitään. Sanoin miehelle että on aika kertoa ennekuin lapset joutuu kuulemaan kyliltä meidän vauvanodotuksesta. Neidit ottivat uutisen tosi innoissaan vastaan ja koko illan puhuivat vauvasta ja kyselivät alituiseen ; " Onko äiti sun mahassa ihan oikeasti vauva?" Niin kuin hekään eivät olisi lainkaan uskoneet todeksi niin kuin ei mekään aluksi miehen kanssa. Taputtivat ja pussasivat mun mahaa. Aamulla sanoivat vatsalle huomenta. Eskarilainen kävi viel ovelta hyvästelemässä vauvan. Taaskaan kukaan ei katso enää mua silmiin vaan vatsaan. Olen lakannut olemasta=) Lasten odotus on pitkä mutta ....yksi puhui pojasta, yksi tytöstä ja kolmas ei tiennyt kumpi tulee.



Ekaluokkalainen sitten keksi että voidaan sisällä lykkiä vauvaa hänen baby bornin rattaissa ja kuopus kyseli onko meillä viel ne keltaiset rattaat autotallissa. Cityrattaat on tallella mutta kaikki muut on hävitetty. Lapsetkin murehtii ett mistä me saadaan kaikki vauvanvarusteet hankituksi. Olivat kyll tosi suloisia mietinnöissään. Yritin johonkin väliin puhua että meidän kaikkien täytyy nyt toivoa että vauvalla sujuu kehitys hyvin loppuun asti. Voi tapahtua kaikenlaista matkan varrella. Mun toppuutelut kaikuivat kuuroille korville. Vain lapsi osaa olla niin täysillä ja positiivisena mukana alusta asti.Vastoinkäymiset surraan kun ne kohdalle saapuvat. Lapset , suuret opettajani!Eilen ostin kipparilta vauvalle 3 bodya ja muutamat minisukat. Karmeita hintoja, bodyt maksoi 3,5e jopa ne kuluneimmat yksilöt. Uutena saa jo 5,90/ 7.90e. Ällistyttävää. Itsepalvelukirppikset kiersin. Tulee paljon halvemmaksi kun ostaa kaikki uutena ja myy sitten eteenpäin, kun vaan yksi lapsi hetken käyttänyt.



Sukupuolesta; haluaisin kyllä tietää sukupuolen ennakkoon ja haluaisin hankkia perustarvikkeet. Olen kaikkien synnytysten jälkeen ollut pari kuukautta kanttu vei ettei minusta ole shoppailijaksi vaikka se muuten lempihommaa onkin tai oli pk-seudulla asuessa kun teki sikahyviä löytöjä. Haluan rauhoittaa ensiviikot vauvalle ja perheelle.



Mielenrauhaa jokaiselle,

tyttötiimi 17+5

Tyttötiimi: ihanaa, että vauvan sydänäänet kuului heti neuvolassa. Mulla niitä etsittiin maanantaina todenteolla. Olin jo varma et taas lähdetään äitipolille! No, onneksi pitkä etsintä tuotti tuloksen. Mä en tunne liikkeitä, joten muutenkin on niin epävarma olo.

Kysyit niistä sydänvioista. Mulla oli edellisessä raskaudessa niskaturvotusta, mutta kromosomit ok! No, sit ne sano, et niskaturvotuksen voi myös aiheuttaa sydänvika. Mul oli sillon rakenneultra 19vkolla, mut se ei nähny kunnolla sillon sydämen rakennetta, joten 22 viikolla sydämenrakenne tsekattiin uudelleen. Ymmärsin, että pahimmat sydänviat kyllä suurella todennäköisyydelllä nähdään ultrassa!!!

Kerroit kuinka ihanisti sun lapset otti ilouutisen vasta vastaan. lapset tosiaan osaa nauttia juuri nyt, eikä ne murehdi tulevia.

meidän lapset ei vielä tiedä. Mutta tiedän, et se on niille tosi iso ilouutinen, ja sen jälkeen ne kailottaa sen kaikille ihmiselle! Mä vielä odotan ton kromosomitutkimuksen.





Nytkin mulla on muuten rakenneultra jo viikolla 19. Lääkäri meinas (viikolla 15), että kyllä rakenteet sillon näkyy.



Nyt kun mua on täs raskaudessa tän ikävän alun takia ultrattu jo 10kertaa, niin oon huomannu, et noitten laitteiden tarkkuudessa on huimia eroja. esimerkiksi lapsivesipunktioon, jouduin oottaan paikan päällä kauan, kun piti saada tarkempi kuva eli odotettiin tiettyä ultralaitetta.



anna-liisa: Katsoin netistä, että napaverinäytteen tulos kestaa vain 3-5 päivää!!!! Se otetaan istukan ja napanuoran välistä, jos oikein ymmärsin. Ja sen voi ottaa vasta 18 viikon jälkeen. mut sullahan on jo ne viikot kasassa. Millon sulla on rakenneultra?







iitulli72 17+1

Olen siis sairaslomalla koko viikon ollut ja yrittänyt pitää nettitaukoa päänsärkyjen loitolla pitämiseksi. Ja aika lailla poissa ovat säryt pysyneet, hyvä niin.



Täällä on ollut niin vilkas keskustelu, etten nyt ala kaikkeen omaa kommenttia laittamaan, mutta lyhyesti: sukupuoli ehkä pyydetään 3d:ssä sanomaan, kummeja on mietitty, mutta ei mitään päätetty eikä keneltäkään kysytty (kysytään sitten syntymän jälkeen varmaan vasta).



Hyviä vointeja kaikille :)

S

18+2

iitulii72; onneksi sun vauvan sydänäänet löytyi ettei tarvinnut lähteä polille ryysään. Neuvolassahan ne kuunneltiin? Kunpa sullakin nyt odotus rauhoittuisi loppua kohti turhalta äitipolilla juoksemiselta, että saisitte nauttia ja olla rauhassa. Vaikka taitavat tiiviisti seurata vauvan vointia kohdussa synnytykseen asti.Onhan se hyvä, ettei tarvi yksin kotona pähkäillä missä mennään ja kuinka on vauvan asiat.



Musta tuntuu kauhealta murehtia täällä palstalla ja lietsoa pelkoa, ettei vaan tartu keneekään muuhun äitiin. Mutta kelle sitä kertois ellei teille kanssasisaret. Mullakin on rakenneultra viikolla 19.Neuvolan terkka tänään valisti ettei kannata sit rakenneultrassa pelästyä jos lääkäri haetaan paikalle tutkimaan rakennetta. Mä siihen että onhan noita juossu ultraamassa, että olen paremminkin ollut tyytyväinen että parhaat asiantuntijat kertomassa mielipiteitään.



Meillä mies vei lapset hallille luistelemaan ennen töihin lähtöään ja eskari alkoi taas puhua vauvasta mulle. Mies tiuskaisi ettei sinne leluja todellakaan mukaan oteta. Katottiin sit miestä tytön kanssa molemmat haavi auki ja sit ukkokin muisti et ai niin meillähän odotetaan vauvaa =)

Että tällästä lapsille kertomisen jälkeen. Mies luuli että tyttö puhuu nukesta.



anna-liisa; sulle toivon että päivät kuluis todella nopeasti että pääsisit näytteeseen ja vihdoin tulisi luotettava tuloskin. Kuinka pitkään sitä voi oikein venyttää sairaalan puolelta?Enkeleitä varjelemaan ja mielenrauhaa lähettelen.

iitulii72:Tänään soitan puol kolme ja toivottavasti saan nyt sen ajan.Onpa hyvä et se valmistuu niin pian se vastaus.Tää vauva on tosi kova liikkumaan,päivisin liikkuu kans jo kovasti.

Toivottavasti kaikki päätyisi vielä hyvin.

Mun kaveri on mennyt tänään sairaalaan,hän on mua kolme viikkoa edellä.Häneltä joudutaan poistaan kysta munasarjasta.Hänellä on myös keskenmenon riski leikkauksessa.Pakko leikata ku ei tiedetä et onko hyvä-vai pahalaatunen kasvain.Toivottavasti hänellä myös menee kaikki hyvin.

anna_liisa 19+1

...tulen pikaisesti moikkaamaan.



Kirjoittelin tuossa alkuviikosta pitkät pätkät kestovaipoista, vakuutuksista ym., mutta viestini katosi taivaan tuuliin, kun ilmeisesti rustasin sitä liian pitkän aikaa. Nyt taas kiire painaa ja tekemistä riittää niin töissä kuin kotona, joten kirjoittelu on jäänyt vähemmälle.



Vointi on hyvä, mutta väsymys iskee kyllä helposti, jos tulee rehkittyä liikaa, tai jos esikoinen heräilee kukonlaulun aikaan, kuten tänään klo 5.30. Zzzzz...



Kummi-, nimi- ja sukupuoliasioita on tullut vähän mietittyä, mutta vaiheessa ovat vielä kaikki pohdinnat. Tai tuota sukupuolta tuskin kysytään etukäteen. Eri asia on, jos näkyy ultrassa vahingossa, kuten kävi esikoisen kanssa.



Ai niin, neuvolassa käytiin maanantaina ja siellä oli kaikki ok. Paineet ja hb normaalit, painoa tullut alusta 1 kg. Sydänääniä taas haeskeltiin, kun tuo istukka tuossa edessä ilmeisesti vaimentaa liikkeiden lisäksi myös niitä. Hieno sykehän sieltä kuitenkin lopulta löytyi.



Aika menee kamalan vauhdikkaasti. Kohta jo puoliväli käsillä!:)



Lumileopardi ja beibi rv 18+5

Mäkin pääsen pitkästä aikaa istumaan rauhassa ja kirjoittamaan - elonmerkki siis täältä Tampereelta! Olen kyllä lukenut teidän viestejä, mutta kirjoittamaan ei aina ehdi. Hyviä neuvolakuulumisia on aina mukava lukea ja älä [b]tyttötiimi[/b] ota paineita, että lietsoisit täällä pelkoa muihin. Vertaistukea vartenhan tämä palsta on ja ilman muuta täällä pitää päästä purkamaan kaikki tunnot - niin hyvät kuin huonotkin. Mulla tosiaan nyt kolmas raskaus ja kaikki mennyt loppupeleissä hyvin, joten jos jotain pelkoa tulisi, sen ilman muuta täällä kertoisin.



Mun raskaus/vauvakokemusten kirjoon ei ole vielä mahtunut kuin yksi ainoa läheltä piti -tilanne (tämän lisäksi myös esikoisen vahva keltaisuus pelotti, kun asiasta ei ollut mitään tietoa/kokemusta etukäteen). Kakkosesta jäätiin synnytyslaitoksella " kiinni" kotiuttamisvaiheessa. Tytöllä oli laiska pulssi ja ruvettiin ottamaan parin päivän ajan EKG:tä. Niiden myötä todettiin sydämessä selvä superiorinen akseli. Tämä viittaa monessa tapauksessa vahvasti sydänvikaan, joka taas on hyvin yleinen down-lapsilla (sori maallikkoselitykseni). Ei auttanut muu kuin mennä nöyränä tyttönä vauvan kanssa sydänultraan :(. Kätilö istui tiukasti tukena vieressä ja jännitti selvästi tulosta enemmän kuin mitä minä itse tajusin jännittää. ONNEKSI kaikki oli kuitenkin hyvin eli mitään varsinaista vikaa ei löytynyt. Tytöllä on vaan sydämen sähköinen käyrä jotenkin peilikuvana normaaliin verrattuna, jos näin voi sanoa :-o. Tämä oli siis oma paniikkitilanteeni näissä vauvakuvioissa ja täytyy sanoa, että sen verran olen oppinut, että kun lapsia hankkii, kaikkeen pitää olla valmis. Mahdolliset ongelmat eivät anna monessakaan tapauksessa mitään merkkejä raskausaikana eikä heti syntymän jälkeenkään. Mutta onneksi olen huomannut, että äitiys kasvattaa hurjan paljon ja oma itsekkyys väistyy sen rakkauden tieltä, mitä omia lapsiaan kohtaan tuntee. Sen avulla varmasti meistä jokainen pystyy vastaanottamaan ne haasteet, mitä lapset tuovat tullessaan.



Joo, mutta eksyin sivupoluille ;-). [b]Neuvolassa[/b] poikkesin tänään ja siellä oli kaikki ok. Sydänäänet saatiin heti kuuluviin ja vauva monotti doppleriin minkä kerkisi. Mulla on tuntunut tosi hyvin joka raskaudessa liikkeet ja nyt ne tuntuu jopa jo hiukan mahan päältä omaan käteeni. Esikko odottaa aivan malttamattomana, koska pääsee itsekin kokeilemaan. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitää, maha möyrii silmin nähden parin kuukauden päästä. Muistan vieläkin esikoisen odotusajan, kun palaverissa vastapäätä istunut mieskollega keskeytti kerran puheensakin, kun mun maha ei meinannut pysyä paikoillaan ja hän jäi sitä tuijottamaan... ;-D Itse en kauheasti odota niitä viimeisiä viikkoja, kun mahanahka on niin kireällä, että vauvan eksyineitä raajoja pitää hellästi tönätä takaisin, ettei olo olisi niin tukala. Onko muilla ollut tällaista? Toivottavasti mahanahka on nyt tässä raskaudessa sen verran venyneempi, että antaa paremmin periksi. Verikoekin otettiin ja sitä hiukan jännitin. Hb olikin 115, joka on itselleni aivan loistava tulos. Näillä viikoilla kun arvo on tipahtanut monesti jo sataan ja yli puolen välin kun on menty, arvo on romahtanut alle sen ja kerran tosiaan alle 90:n. Aloitan kevyen rautakuurin normaaliannoksella ensi viikolla, joten ehkä arvo pysyykin yli sadan koko raskauden. Hienoa!



[b]Kummiasiaa[/b] oli pohdittu monessaki kodissa. Mieheni kanssa yksi ilta päätettiin alustavasti jo kummit. Ensimmäisten lasten kummit ovat pääsääntöisesti omasta lähisuvustani (miehen suku on tosi pieni), joten nyt ajateltiin, että voitaisiin pyytää miehen kahta läheisintä kaveria vaimokkeineen. Tämä tuntuu jostain syystä ihan oikealta valinnalta, vaikka en näiden pariskuntien naisten kanssa mikään sydänystävä olekaan. Omat ystäväni olisivat tottakai myös vaihtoehtoja, mutta heillä on pahimmillaan jo 10 kummilasta per naama, joten en viitsi heitä vaivata asialla. Olenhan muuten heidän kanssaan paljon tekemisissä ja niin ovat lapsenikin, koska heillä on samanikäisiä lapsia myös.



[b]Vaipoista[/b] oli puhetta. Mun täytyy nolona myöntää, että en ole ikinä ajatellut vakavasti kestovaippoja :-|. Nyt kuitenkin se yksi ilmoille heitetty laskelma kertakäyttövaippojen kuormittavuudesta hiukan herätti ajattelemaan, mutta silti epäilen josko niitä tulisi käytettyä. Kun tälläkin hetkellä on tuota pestävää ja kuivattavaa pyykkiä aivan hurjasti, lisäys siihen kasaan ei oikein houkuttele. Miestä en saisi varmaan ikinä puhuttua ainakaan ympäri, joten senkin suhteen osakestoilu olisi ainoa vaihtoehto. No, lupaan pistää silti asian korvan taakse.



[b]Siideristäkin[/b] oli maininta. NOLOA, että olin tosiaan juovinani Strongbown 1-prosenttista. Kävelin saman tien kuittauksen luettuni jää kaapille ja siellä tosiaan se Stowford Press -rivistö seisoi. Toivottavasti en johtanut ketään harhaan mokallani. No, tämä ei kuitenkaan vie pois sitä tosi seikkaa, että hyvää on ainakin omasta mielestäni ;-).



Mitäs vielä? Ei kai kummempaa. Mä pistän iltaruoan tulelle ja rupean valmistautumaan illan mammajumppaan. Mies oli eilen metsällä ja mä pinnistelin lasten kanssa niiden jumpissa (yleensä miehen heiniä tuo jumppaan kuskaaminen), joten sain kysymättä vapaaillan :-o. Taidan eksyä roskaruokaillalliselle ja Sokoksen kantispäiville katsastamaan synttäri/joululahjoja. Meillä kun kaikki erityistä muistamista vaativat lapset (omat, lähisuvun ja kummilapset) ovat syntyneet nyt loppuvuodesta, joten lahjoja pitää hankkia todella monta.



Jaksamista kaikille ja rentouttavaa viikonloppua!



t. Jogu (18+1)

Olipa taas jännä päivä. Meillähän piti olla neuvola jo tiistaina ja mentiin turhaan kun neuvolan täti olikin sairastunut. Harmitti ihan kauheasti, kun sydän sykkyrällä oli odottanut ja pelännyt, onko Nallekarkilla kaikki ok. Itku tuli, kun tyly vieras neuvolan täti ei suostunut edes sydänäänten kuuntelulla pelastamaan meidän päiväämme.



Kuin varmistuksena hyvinvoinnistaan äidille Nallekarkki alkoi tiistaina liikkua säännöllisesti masussa. Keskiviikkoiltana sen vasta tajusin, kun sängyssä makasin ja unta odottelin. Tuli Deja-vu; tällainen pörräyshän kävi masussa eilenkin...ja nyt huomaan sen päivälläkin.Selkeitä potkuja ei vielä tunnu, mutta vauva liikkuu selvästi masussa.



Tänään päästiin sitten neuvolaan vihdoin ja viimein. Toinen neuvolakäynti vasta ja nyt vastassa ekaa kertaa oma neuvolan täti. Ja miten ihana ihminen!!! Heti synkkasi nuoren lempeältä kuulostavan tädin kanssa ja asiat hoitui. Mieskin mun mielestäni huomioitiin aiempaa paremmin. Olis tuntunut niin kamalan pahalta, jos sen läsnäolo olis ollut vain ilmaa, kun se hirveällä vaivalla sai järjestettyä itsensä paikalle kaksi kertaa saman viikon aikana kesken työpäivän. Iso papukaijamerkki Nallekarkin isukille siitä. Taitaa olla mies ansainnut jonkin sortin hemmottelua illalla...



Neuvolassa otettiin ekaa kertaa pissasta glukoosi ja proteiinikokeet, molemmat arvot normaalit, hemoglobiini 132 eli normaali (rautakuurista on siis apua selvästi ja kun olokin on hyvä, jatkan poretablettien juomista aamuisin), verenpaineen yläpaine vähän koholla flunssan takia, mutta paineet hyvät 130/78 (viimeksi 115/75). Ekaa kertaa mitattiin kohdunpohjan korkeus ja saatiin lukemaksi 16. Täti neuvoi laskemaan sitä raskausviikot miinus kaksi...Eli ihan paikkansa pitää



Doppleria jännitin ihan kauheasti...pelotti niin, et mitä jos syke ei kuulukaan? Mitä jos mun liikkeiksi kuvittelemat muljahdukset onkin olleet jotain ihan muuta. Mutta Dopplerin alla vahvistui omat epäilyt. Istukka on ilmeisesti edessä, kun koko ajan vauvan syke meinas kadota sen taakse ja vauva karkaili Dopplerin alta niin, että tunsin muljahdukset siinä samaan aikaan. Syke oli tasaisesti 140.



Täti suhtautui kovin asiallisesti mun selkä- ja lantiokipuihini. Laittoi lähetteen fysioterapiaan ja käski ostamaan tukivyön. Yritän ehtiä varaamaan ajan ja hakemaan vyön vielä huomenna ennen lomalle lähtöä.



Kävin heti neuvolan jälkeen postista hakemassa huuto.netistä ostamani pienenpienet haalarin ja takin. Voi kun ne näyttivät suloisilta. Itketti ja nauratti yhtä aikaa. Autokoulun kakkosvaiheen arvioiva ajokin sujui siinä kuin ohimennen. En edes tajunnut jännittää, kun oli niin hyvä mieli neuvolan jäljiltä.



Kotiin tullessa kävin ostamassa kaloille lomaruoat ja iski pieni paniikki. Lähtö onkin jo lauantaiaamuna ja mitään ei ole vielä järjestetty. En edes tiedä mahdunko enää vanhoihin vaellushousuihin. Todennäköisesti en. Täytyy ilmeisesti tehdä pika excursio johonkin retkeilyliikkeeseen huomenna. Äidin ja isän kanssa tehtiin päätös, että lauantaina startataan tien päälle viimeistään aamulla klo 5. Ja matkan varrelta on turha kuvitella ostavansa mitään.



Ylläs ja ruskavaellus kutsuu siis taas tätä pariskuntaa. Mies lähtee nyt tokaa kertaa matkaan, minä kolmatta. Viime vuonna isän ja äidin tahti oli hieman verkkaista meille, juostiin osa lenkeistä ja odoteltiin keittokatoksilla, mutta tänä vuonna taitaa mennä yhdessä löntystelyksi. Mitään stressiä en aio omasta jaksamisestani ottaa. Kävelen juuri sen verran, mikä tuntuu hyvältä. Lepäämäänhän lomalle mennään, ei rasittamaan itseään puhki. Tärkeintä on nähdä niitä maisemia ja sitä väriloistoa ja imeä siitä voimia itseensä jaksaa vielä loppusyksyn koitokset ennen äitiyslomalle jäämistä. Sitä kohtihan tässä näköjään väistämättä kuljetaan.



Tänään tässä osoitteessa asuu ainakin onnellinen perhe.



Nonna ja Nallekarkki (17+1)

tänään käväsin uudelleen neuvolassa pissimässä purkkiin.. =/ uus tutkimus josko on pissatulehdusta. Mulla on se ollut pienenä, enkä uudelleen toivos. Paitsi kumma juttu että heti kun tuli tulos että vois olla tulehdusta, niin jotenkin tuntuu et pissalla on pitänyt alkaa ravaamaan useammin.. =] en sit tiedä onko sekin tuolla päässä vikaa vai missä! ;]



Iituli tais kysellä niistä aiemmista keskenmenoista. Kaks on ollu keskeytynyttä ja eka huomattiin viikolla 9+6 ja toinen 11+1. Yks niiden välissä oli spontaani km 8+0. Joten ne on ollu kaikki ns. alkuraskauden keskenmenoja. Paska säkä kyllä että yhtään lasta ei ole, kolme keskenmenoa vain ennen tätä raskautta. Jotenkin ei vieläkään uskalla toivoa että lapsi oikeesti meille tulis.



KUINKA ISOJA TEIDÄN MUIDEN MAHAT JO ON? Kun musta tuntuu et mun mahaa ei enää kauaa piilotella, tai siis että sitä ei piilotella muuten kuin telttoihin pukeutumalla. Se on pullistunut jo tosta rintojen alta alas asti.. mielestäni hirveä pallo. Ja kohdunpohjan korkeus oli sen 13 cm, joten ihmettelen miten se voi olla noin iso.. Tänään piti just päivällä hakee sellanen iso flanellipaita päälle, kun yks sukulainen tuli käymään kahvilla.. En vaan haluu että ne saa ennen rakenneultraa tietää tästä raskaudesta mitään... tai en tiedä haluunko että ne tietää sen jälkeenkään.. =/ jos jotain viel tapahtuu.



Eilen juteltiin anopin kans, niin se kysyi et aiotaanko ottaa sukupuoli selville. Ihmettelen kyllä miks se haluis sen aiemmin tietää. Sit vaan totes että " poika sieltä kuitenkin tulee" , ja mun mies sano samaa... (anopil itellään kolme poikaa) sillä on yhdet kaksoset, ja sanoi että niistä ois halunnu tietää sukupuolen, mutt eihän sitä sillon vuonna miekkajakirves vielä " tiedetty" .. =]

Mut sit ajattelin että eipä kai sillä sit merkitystä ole että näkeekö sen rakenneultras vaiko ei. Aiemmin olin kyl sitä mieltä että en haluu tietää, ihan sen vuoks että ei sillä oo mulle mitään merkitystä, lapsi on toivottu ja rakastettu oli se kumpi tahansa. Että jos sen siel kahden viikon päästä näkee, niin eipä siinä mitään. En sitä kyllä ajatellut kellekään kertoa kumpi sieltä sit on tulossa.

Miehen veli ilmoitti eilen että heille tulee kans vauva keväällä. En oikein osaa siihenkään " asennoitua" , kun jotenkin tuntuu et oma raskaus voi vielä mennä kesken jne, tai tapahtua muuten jotain pahaa.. =/ kaips se tästä...



Mut nyt mä meen tekemään jotain hyödyllistä tän mahan kanssa.. =/ siihen on kyl varmaan kertyny muutama pelastusrengaskin näillä mun " terveillä" herkutteluhetkillä, mut silti ihmettelen tota kokoa.. Paino ei kuitenkaan oo lähtöpainosta noussut kuin kilon...



jonttu rv19+2

Tänään varmistuu päivällä et otetaanko ensi torstaina se napaverinäyte.Siihen pitää olla kuulemma viikkoja yli 20 ja mullahan on ensi viikon torstaina 20+1.Onneksi sama ylilääkäri ottaa sen näytteen,joka otti sen lapsivesinäytteenkin.Ja siittä tulos tulee 3-5 päivässä.Palailen päivällä asiaan.

anna_liisa 19+2

Tässä töihin lähtiessä pikaiseen tulin koneelle...

Kylläpä Anna_Liisalla vastustaa! Pitkää pinnaa siis ja toivotaan parasta!

Iituli: siitä siskon vauvasta... Hänhän syntyi jo rv 23+4 ja syntymäpainoa oli vaatimattomat 360g... Nyt kun jo vähän uskaltaa vitsaillaki, ni poika (joka on muuten tällä tietämyksellä Suomen pienin näin pitkälle selvinny...) on semmonen kaapissa elävä keskenmeno! Kooltaan siis syntyessään vastas viikkoja 20+, eli jos olis koko ollu syntyessä tiedossa, eivät olis alkaneet tekemään syntymisen estämiseksi mitään... :(

Onni onnettomuudessa, vauva on sitkeä puolisko kaksosista ja muutenkin vallan sisukas tapaus... Mä oon tukihenkilöksi merkattuna päässy pojan vuoteen äärelle muutaman kerran ja onhan se sellainen oikea IHME...

Mut se toinen puolisko vuoteli verenä pois rv 8 ja siitä eteenpäin. Syytä ennenaikaisuudelle ei oo selvinny, eikä se tietenkää enää selviäkää. Mut tieten se kakkonen ei sitä aiheuttanu, jos oikein olen alkuunkaan ymmärtäny yhtään mitään... Samoin istukka toimi oikein...



Mut nyt on lähdettävä töihin, 12h vuoro odottaa tekijäänsä... :P



Luuk@ 17+

Tyttötiimi oli kysellyt millä korkeudella kohtu ja mulla oli lähes navan korkeudella viimeksi neuvolassa viikoilla 16+2 eli ihan normaaliltahan tuo sinullakin vaikuttaa. Rakenneultrassahan tutukitaan sydämen rakenteet eli kyllähän se voi paljastaa mahdollisia sydänvikoja mutta älähän turhaa nyt murehdi, sinulla on hyvät mahdollisuudet saada terve lapsi joten nyt vain nautit kasvavasta mausuta=)



Sukupuolesta tähän väliin että aluksi ajattelimme pitää sen salasa loppuun saakka mutta nyt mies on alkanut ehdottelemaan että kysyttäis se viimeistään 4d:ssä eli saas nyt nähdä;)



Anna_Liisalle edelleen tsemppiä odotteluun, onneksi ne napaverinäytteen tulokset tulevatkin sitten nopesti!



Nimistä kyselin pari iltaa sitten mieheltä mutta enpä saanut mitään vastausta. Yksi pojan nimi on jäänyt itselle mieleen kun kakkoselle nimiä pohdittiin ja tytölle ol ollut pitkään yksi suosikkinimi, saas nähdä pääsekö sitä vieläkään käyttämään=)



Kummeista keskusteltin täälläkin mutta sylikummi on ainoa mikä on varma ja valittu mutta haluaisin siihen lisäksi vielä joko pariskunnan tai kaksi muuta.



Nonnan ruskavaellus kuulostaa ihanalta, hyvää reissua teille. Mäkin tykkään liikuskella luonnossa ja haaveena olisi päästä joskus lappiin saakka vaeltamaan.



Jonttu oli masun kokoa myös pohtinut ja kyllä täällä löytyy jo sellainen pallo mitä ei kyllä enää piilotella=) Mun masu tuli muutenkin näkyviin jo todella aikaisin viellä 9-10 viikoilla, eikä kyse ollut pelkästä turvotuksestä koska missään vaiheessa masu ei ole pienentynyt=D



Ihanan sinnikäs pikkukaveri Luuk@n siskolla, toivotaan että jaksaa vielä jatkossakin sinnitellä ja kasvaa reippaasti=)



Nyt vähän ruikutusta kun ärsyttää suunnattomasti kun eilen soiteltiin jo ammakin tälle päivälle ja ajateltiin pitkästä aikaa miehen kanssa viettää aikaa ihan kaksistaan. Olen odottanut sitä koko viikon kuin kuuta nousevaa, vaan en odota enää kun eilinen riita korosti miehen ärsytävintä piirrettä, itsekkyyttä, niin että mulla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä jatkamaan tätä mykkäkoulua minnekkään. Yritin eilen jutustella asioita selviksi mutta vaikeaa on yksikseen keskustella. Eli mies on todella surkea puhumaan asioista, joskus vaan riittäisi sekin että ymmärtäisi toisen mielipiteen ja sen että on onnistunut toista loukkaamaan. Mutta ei puhettakaan anteeksipyynnöstä saati mistään muustakaan. Mä olen yleensä huono pitämään mykkäkoulua koska haluan asiat selvittää mutta tällä kertaa olen ajatellut myös olla hiljaa.



No en enempää valita vaan lähden aamupalalle, loistavaa syksyistä viikonloppua mammoille!!!



p02p06 ja pikkuinen 17+6

Eilen kävin sen ylimääräsen keikan neuvolassa. Oma neuvolatäti oli kipee, mutta toinen täti otti mut vastaan. Hb on pudonnu entisestään, nyt oli vaan 91. Neuvolatäti sano et johtyy siitä, kun edellinen arvo otettu sillon samana päivänä, kun oli se suuri vuoto, niin arvo ei ole vastannu todellisuutta. On yleensä vielä matalampi vuodosta seuraavana päivänä. Kuinkahan matala siis lopulta ollutkaan... nyt pitää sit syodä rautaa 2 tabua päivässä + vitamiinit.

Vauvan sykettä meinas olla mahdoton saada laskettua, kun viuhtoi mennä masussa tuhatta ja sataa :) tasasesti kuitenkin löi, kun lopulta kuului. Ultralla käytiin vielä varmuuden vuoksi tilannetta katsastamassa.

Neuvolatäti soitteli tonne meidän äitipolille ja kyseli, olisko mun mahdollista päästä sinne viel ylimääräseen ultraan, ton lapsiveden vähyys epäilyn vuoksi, mutta eivät pitäneet ylimäärästä ultraa enää tarpeellisena :(

Joten tilasin ajan yksityiselle, oman mielenrauhani takia ja sain peruutusajan tälle illalle :) Illalla ollaan sitten taas viisaampia! Ajan sain vielä tutulle lääkärille jolla olen käyny ennenkin ja pidän häntä tosi pätevänä :)



kohdun korkeudesta: mulla on kohdun pohja ollu jo jonkun viikon tossa navan korkeudella. Maha tuntuu muutenkin alkavan jo tuosta rintojen alta ja pallona jatkuu alas asti, turha siis yrittääkään piilotella :)



sukupuolesta: ajateltiin et jos illan ultrassa kaikki on ok, niin voitais sit lääkäriltä kysyä uskaltaako veikata kumpaa sukupuolta vauva on. Meille ei sillä ole väliä, kumpikin yhtä tervetullut, kunhan ollaan uteliaita. Salaisuutena kyllä pidetään se sitten muilta.



nimistä: Meillä on nimet valmiina kummallekin ollu jo jonkun aikaa. Tytön nimi siitä saakka kun esikoista ootettiin.



kummeista: kummeista on meilläkin jo keskusteltu ja jotain ehdotuksia on ilmassa, mut ei mitään varmaa vielä. Meillä on esikolla sylikummi + 2 pariskuntaa ja vähän samanlaista aateltiin kuopukselle. tai sitten kaksi yksittäistä kummia ja yks pariskunta.





Anna_Liisalle voimia odotteluun, onneks tää uus tulos pitäis tulla nopeammin!



palailen myöhemmin kertomaan millasia uutisia illan ultrassa saadaan.



Hyvää viikonloppua!



t: sininenkirsikka ja kuopus 20+0 puolivälissä ollaan!!!! :)